Dál álggii áigodat maid Anton Hoëm lea govvidan ná: "Juohke háve go guovddáš eiseválddit leat plánegoahtán ođđa skuvlaođastusa sii leat vajálduhttán ahte orrot sámit Norggas." Vaikko eiseválddit juo 50-logus prinsihpalaččat rahpe vejolašvuođa addit skuvllas saji sámegillii ja kultuvrii, fertejedje sámi organisašuvnnat ja skuvlaolbmot rahčat garrasit duohtandahkat dan.
1948 bođii Skuvladoaimmahaga ovttastahttinlávdegotti (Samordningsnemnda for skoleverket) čilgehus sámi skuvla - ja čuvgehusgažaldagaide. Dát lei historjjálaš dokumeanta danin go dás vuosttaš háve geahččaledje guorahallat sámi skuvlaáššiid ovdagáttuid haga, almmá dáruiduhttima skuvlla váldoulbmilin. Čilgehus mieđihii ahte skuvla maid sámi mánát leat ožžon ii álo leat leamaš buoremus ja celkkii ahte sámiin "lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa mánáideaset seamma prinsihpalaš njuolggadusaid mielde go eará norgalaš boargáriin."
Dattetge ii lean jurdda ahte sámegiella galggai leat ovttadássásaš dárogielain skuvllas. Sámegiella galggai vuosttažettiin geavahuvvot pedagogalaš veahkkeneavvun nannet dárogieloahpu. Ovttastahttinlávdegoddi ávžžuhii fas álggahit sámi oahppogirjjiid buvttadeami, oahpahit sámi oahpaheddjiid ja álggahit joatkinskuvla ja álbmotallaskuvlla sámiid várás. 1951 bođii Margarethe Wiiga sámi áppes. Álggahuvvui barggu ráhkadit sámi lohkangirjji, muhto dat almmuhuvvui easka 1965 ja nubbi oassi 1975. Dát golbma girjji ledje dalle áidna mat ledje čállon erenoamážit sámiid várás ja sámi birrasa birra. Muđuid bohte sámegillii dušše fal moadde guovttegielat girjji risttalašvuođas.
Gieldapolitihkariid gaskkas lei ollu vuosteháhku Ovttastahttinlávdegotti evttohusaide, ahte galggai leat sámegiel oahpahus ja sámegiel oahppogirjjit. Vuostálastin lei erenoamáš garas Kárášjogas, gos gieldastivra celkkii ovttajienalaš mearrádusas: "Oaidná nu ahte sámegielat olbmot leat oassin norgga álbmogis, ja ráhkadan dihte vuođu sámegielat dáloniid ekonomiija, mii háliidit sidjiide oahpahusa mas lea ollislaš dáruiduhttin ulbmilin." Dát vuostálastin váikkuhii dasa ahte dušše fal unna oasáš Ovttastahttinlávdegotti evttohusain čađahuvvui vuosttaš jagiid siste. Skuvlaárgabeaivvis ledje unnán rievdádusat dan logenare jagi ovdal go fas buollái riidu sámiid oahpahusa birra.
Oassin eiseválddiid sámepolitihka ođđasit árvvoštallamis lei 1956 sámelávdegotti nammadeapmi. Evttohii gáhttet sámegiela ja kultuvrra, oahpahus sámegielas ja sámegillii, sámegiel oahppogirjjit, sámi joatkkaskuvlasuorgi ja stipeandaortnet sámi nuoraid várás.
Sámelávdegotti evttohus buvttii garra digaštallama, erenoamážit Finnmárkkus, gos Bargiidbellodat-politihkkárat garrasit vuostálaste lávdegotti evttohusa. Fas lei vuostálastin skuvlapolitihka rievdadeapmái čielgaseamus Kárášjogas. Beassážiid 1960 lágiiduvvui álbmotčoahkkin, mii ee. celkii: "Sámit dovdet iežaset gullat riikka álbmogii eai ge dáhto sierravuoigatvuođaid ja sierrageatnegasvuođaid riikkaálbmoga ektui. Čoahkkin ii doarjjo man ge láhkai komitea sámepolitihka boahtteáiggi ulbmila, ja dáhttu juohke láhkai vuostálastit doaimmaid mat galggašedje bisuhit Sis-Finnmárkkus sámi servodaga. Čoahkkin vuostálastá sierra sámi orgánaid ásaheami ja dáhttu heaittihit Finnmárkku Sámeráđi. Dát leat joavdelasat. Mii eat sáhte eat ge dáhto orustahttit ovdáneami, mii odne čielgasit rievdá dan guvlui ahte dárogiela geavaheapmi lassána, maiddái sámi ruovttuin. Mii dáhttut garrasit deattuhit ahte sámegiella ii galgga geavahuvvot eará go veahkkegiellan. Mii gáibidit ahte jagi 1898 Girkodepartemeantta skuvlanjuolggadus galgá leat min báikki skuvlla boahtteáigge njuolggadussan."
Dát gohčoduvvui maŋŋil "beassášstuibmin". Dál šattai garra riidu gielddalaš orgánain. Sihke Kárásjoga skuvlastivrra ja maŋŋil gielddastivra mearridii, unnimus vejolaš eanetloguin, hilgut Sámelávdegotti evttohusaid ja gáibidit ahte dáruiduhttin galggai joatkašuvvat. Maiddái eará gielddain ledje negatiiva cealkámušat Sámelávdegotti vuostá, ja stuora vuostálastin dagahii ahte vaikko guovddáš eiseválddit sániiguin dorjo lávdegotti váldojurdagiid, lei konkrehta evttohusaid gaskkas oalle unnán mii čađahuvvui 1960-logus.
1959 álbmotskuvlaláhka celkkii ahte sámegiella sáhtii geavahuvvot oahpahusgiellan "departemeantta mearrádusa mielde", muhto vuosttaš jagiid dát ii mielddisbuktán makkárge geavatlaš rievdadusaid.
Vaikko Ovttastahttinlávdegoddi lei geažidan buoret guottuid sámiid hárrái, sámi dilit eai báljo namuhuvvon 1960 oahppoplánas. Eai galgan sámi oahppit eai ge eará oahppit oažžut makkárge dieđuid sámegiela, sámi historjjá ja kultuvrra birra. Sámegiella ii gávdnon fágan, historjjá vuolde namahuvvui norrøna osku, muhto ii fal sámi osku. Risttalašvuođas ii lean sátni ge lestadialaš oskku birra. Eanandoalu válljenfága plánas ii lean mihkkege boazodoalu birra. Dušše fal ovtta sajis plánas, 7. luohká geografiija vuolde, lei čállon ahte oahppit sáhtte lohkat girjji sámiid birra ja bájudit dan sisdoalu. Sámit ledje dalle namuhuvvon ovtta dásis go "eskimoer", "negrer i Afrika" ja "negrer i Amerika".
Dađistaga hilgojuvvui suorgejuohkin ja oahppit juhkkojedje kursaplánaid mielde, deháleamus teorifágain. Kursaplánajuohkin lei nuoraidskuvlla váldohápmi dan rádjái go 1974 Minsttarplána čađahii oktasaš oahpahusa ja pensuma buot fágain.
Muhtin sámi gielddat ledje vuosttažiid gaskkas mat álggahedje 9-jagáš skuvlla. Deanus, Unjárggas ja Buolbmagis dat dáhpáhuvai juo 1957:s, Kárášjogas ges jagi maŋŋil. Muhto buohkat han eai liikon dasa. Čađahuvvui iskadeapmi eanaš Finnmárkku gielddain váhnemiid guottu birra viiddiduvvon skuvlageatnegasvuođa ektui. Measta buot gielddain lei stuora eanetlohku viiddideami bealis, muhto Kárášjogas ledje badjel 50 % ja Guovdageainnus ges badjel 75 % dan vuostá. Vuosteháhku viiddiduvvon skuvlageatnegasvuođa vuostá lei stuorimus boazodoalus. Doppe oidne skuvlla amasin, ja eai háliidan eambbo skuvlla go dat mii lei dárbbašlaš ja vealtameahttun. Skuvla ii addán oahpahusa sámi kultuvrras ja sámegielas, muhto baicce doalvvui ohppiid das eret.
Muhtin muddui geahččaledje nuoraidskuvllat muhtin sámi gielddain buoridit dan dili. Dan botta go nuoraidskuvla lei juhkkojuvvon surggiide, álggahuvvui Kárášjoga nuoraidskuvllas boazodoallosuorgi. Dat bisttii dušše moadde jagi, go farga jávkkái olles nuoraidskuvlla suorgejuohkin. Oktanaga 9-jagáš skuvllain bođii skuvllaid čohkken. Čuođit unna giliskuvllaža heaittihuvvojedje ja stuora guovddášskuvllat huksejuvvojedje. Skuvlačohkken buvttii dađistaga ollu vuostehágu, erenoamážit váhnemiid bealis. Unna skuvllažiid heaittiheapmi mielddisbuvttii máŋgga sajis ahte oktavuohta skuvlla ja báikkálašservodaga gaskkas hedjonii. Šattai váddáseabbo čatnat oahpahusa ohppiid ruovttobirrasii. Ohppiide sámi giliin, geat fertejedje mannat skuvlii dárogielat čoahkkebáikkis, lei skuvlačohkken vel okta lávki dáruiduhttimis. Guovddášskuvllain bilkidedje dávjá sámi ohppiid ja sii geahččaledje čiegadit sámi identitehtaset vai dohkkehuvvojit dážaid gaskkas.
1960 bohte gaskaboddosaš plánat 9-jagáš skuvlla várás, easka 1974 šattai bistevaš oktasaš plána olles vuođđoskuvlla várás (M74).
1987 Minsttarplána (M87) árválii makkár fáttáiguin buohkat galge bargat, muhto dan siskkobealde galggai juohke skuvla ovdánahttit báikkálaš oahppoplána. Deattuhuvvui ahte skuvla galgá čadnojuvvot báikkálaš servodahkii. Garra fágajuohkin luvvejuvvui belohahkii, ee. dan bokte ahte šadde viiddis fágat nugo o-fága ja sierra diimmut "geavatlaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš bargu".
Vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas gustui álggos dušše vuosttašgieloahpahussii. 1972 álggahii Guovdageainnu mánáidskuvla maiddái oahpahusa sámegielas nubbingiellan. Juridihkalaš vuođđu bođii golbma jagi das maŋŋil.
Vaikko eiseválddit ledje rievdadišgoahtán skuvlapolitihka sámiid ektui, vajálduvvojedje sámit ollásit vuođđoskuvlla ođđa normalplánaevttohusas, mii bođii 1970. Sámi oahpaheaddjit bukte garra kritihka gaskaboddosaš plána vuostá. Dát dagahii ahte nammaduvvui sierra lávdegotti, mii galggai evttohit doaimmaid nannet oahpahusa sámi ohppiide. Boađus lei ahte sámegiella ja sámi oahppit ožžo ollu buoret saji 1974 Minsttarplánas (M74).
Dás gávdno plána sámegieloahpahusa várás ja álgokapihttalis skuvlaservodaga birra lea oassi giellaseaguhusguovlluid skuvlla birra. Das deattuhuvvo ahte sámegielat oahppit fertejit beassat geavahit sámegiela sihke oahpahusas ja asttoáiggis. Galggai deattuhit sámegiela vuođđoskuvlla vuolit luohkáin ja dasto dárogiela alit luohkáin (M74, s. 69). Lea dušše guokte vuosttaš jagi ahte sámegieloahpahus galgá "vástidit dan oahpahussii maid dárogielat oahppit ožžot dárogielas" M74:s lei maiddái sierra plána "dárogiella amasgiellan".
Orrot leame sullii seamma ollu sámi fáttát M74:s go das mii 23 jagi maŋŋil gohčoduvvo sámi fáttát O97 našuvnnalaš oahppoplána mielde.
Vaikko dohkkehuvvui oahpahus sámegielas, lei dárogiella dattege váldogiellan sámegielat mánáid oahpahusas 1980-logu gaskamuttu rádjái. Easká 1985 oaččui sámegiella stáhtusa oahpahusgiellan. Maiddái dás rievdaduvvui čađaheapmi ovdal láhkateaksta, go stuora oassi oahpahusas lei leamaš sámegillii ovdal go bođii láhkavuođđu dasa.
Vuođđoskuvlla ođđa minsttarplánas (M87) ledje sierra fágaplánat sámegielas vuosttašgiellan ja nubbingiellan, ja dárogielas nubbingiellan sámi ohppiide. M87 earuha dárogielplánaid gaskkas, ohppiid várás geain lea sámegiella vuosttašgiellan ja eará gielalaš unnitloguid várás.
Guovttegielatvuohta šattai dál sámi oahpahusa ulbmilin. Láhkateavstta dajaldat «sámi guovlu» ii leat goassege čielgasit definerejuvvon, ja danin lea leamaš ollu riidu dulkomiidda. Moatti sajis leat eiseválddit biehttalan addit sámegieloahpu, dainna ákkain ahte gielda, sin oainnu mielde, ii leat «sámi guovlu».
1987 Minsttarplána earuhii vuosttaš háve sierra sámi oahppoplánaid, našuvnnalaš oahppoplánaid ektui, čieža fágas. Dat geažuhii maiddái sierra oahpponeavvuid oahppoplánaid ollašuhttimis, vaikko dát ii álo čađahuvvon. Seammás báhce našuvnnalaš oahppoplánaide muhtin fágain fáttát sámiid birra, nugo birasfágas mánáidskuvllas ja servodatfágas nuoraidskuvllas. Eará fágain, nugo musihkas ja hábmemis, váldojedje sámi fáttát dál eret ja gávdnojedje dan rájes dušše sámi oahppoplánain. Našuvnnalaš oahppoplánain, man mielde maiddái eanetlohku sámi ohppiin oaččui oahpahusa, lei baicce unnit sisdoallu sámi áššiid birra M87 mielde go M74 mielde. Vuosttaš sámegieloahpahus lei davvisámegiel guovllus, muhto dađistaga bođii maiddái fálaldat lohkat lullisámegiela ja julevsámegiela.
Lea leamaš oalle unnán aktiivalaš doarjja skuvlii, dan hámis mii das lea leamaš. Muhtin sámit leat doaimmalaččat bealuštan dáruiduhttinpolitihka, muhto eahpitkeahttá leat dážat jođihan dáruiduhttima. Dábáleamus reakšuvdna sámiid beales dáža skuvlla ektui lea leamaš geassádeapmi. Lei stuora jávkan ja go oahppit ledje skuvllas sii eai dahkan eambbo go dat mii lei áibbas vealtameahttun. Geatnegahtton skuvlavázzima maŋŋil eatnašat háliidedje nu unnán oktavuođa skuvllain go vejolaš. Go ieža šadde váhnemin ja ožžo skuvlamánáid, velte áinnas váhnenčoahkkimiin.
Skuvlaáššit leat leamaš dehálaččat sámi servviide, sihke vuosttaš organiserenáigodagas, sullii 1900-1925, ja maŋŋil leat erenoamážit Norgga boazodoallosápmelaččaid riikkasearvi ja Norgga sámiid riikkasearvvi beroštan skuvlaáššiin.
Sámi oahpaheaddjit ja eará skuvlaolbmot leat ovttasbargan sihke riikkadásis ja davviriikkalaš dásis. Muhtin áigi lei sierra sámi oahpaheaddjisearvi. Molssaevttolaš lihkostuvvamiin leat sámi oahpaheaddjit rahčan oaččuhit norgga oahpaheaddjiorganisašuvnnaid bargat sámi oahpahusa bealis. Stuorra ceahkki ovddosguvlui sámi oahpahussii lei Sámi oahpahusráđi (SOR) álggaheapmi 1976. Oahpahusráđi álggaheapmi lei guhkit áiggi barggu boađus, masa sámi searvvit ja sámi skuvlaolbmot ledje váikkuhan. Sámi oahpahusráđđi lei departemeantta ráđđeaddi orgána, mas lei oalle unnán fápmu. SOR:is lei ovddasvástádus almmuhit oahppogirjjiid sámegielas ja sámegillii. Álggos dát guoskkai dušše davvisámegiel girjjiide, maŋŋil maiddái julev- ja lullisámegiel girjjiide. Sámi oahpahusa ovdáneapmi M87 oktavuođas lei čielgasit čadnon Sámi oahpahusráđi vuođđodeapmái. Dán ráđi bokte sámit besse vuosttaš háve ieža searvat skuvlaođastusbargui. Sámi oahpahusráđđi lea buorre muddui ráhkadan sámi oahppoplána evttohusaid, muhto oahpahusdepartemeanta lea dávjá bidjan oalle gáržžes rámmaid, ja departemeanttas lea maiddái leamaš loahpalaš mearridanváldi.
Finnmárkkus lei joatkkaskuvlafálaldat erenoamáš heittot. Doppe álggahuvvui vuosttaš gymnása easka 1948. Vuosttaš fidnoskuvllat ceggejuvvojedje Áltái, Hammarfestii ja Girkonjárgii 1947-48. Juo 1950-jagiin jurddašedje njunus skuvlapolitihkarat ahte ii leat doarvái oažžut 9-jagáš oktasaš skuvlla, muhto dát fertii čujuhit ovddosguvlui viidásit oahpahussii "oktasašskuvlla vuođus, leš go teorehtalaš vai geavatlaš fágat.".
1974 mearriduvvui joatkkaoahpahusláhka. Máŋga boares skuvlašlája jávke ja šadde ođđa joatkkaskuvlla suorggit. Dál huksejuvvojedje ollu joatkkaskuvllat boaittobealguovlluide. Stuorimus rievdadus gal lei Finnmárkkus, 1970-logu loahpas ledje olles 17 gieldda 20 gielddas main lei muhtinlágán joatkkaoahppofálaldat.
Joatkkaoahpahuslága mielde lei fylkkagielddain geatnegasvuohta lágiidit buot nuoraide fálaldaga váldit golbma jagi joatkkaoahpu. Muhto duohtavuođas lei máŋga suorggis dušše jagáš dahje guovttejagáš fálaldat, dahje lei beare unnán sadji joatkkakurssain. Máŋggas ožžo danin dušše ovtta jagi dan suorggis maid háliidedje. 80-logu loahpas šattai ain čielgasit ahte juoga ferte dahkkot fidnooahpahusa struktuvrrain ja eiseválddit plánegohte ođđa ođastusa.
Sámi joatkkaoahppu
Ovttastahttinlávdegoddi evttohii 1948 hukset joatkinskuvlla (framhaldskole) sámiid várás Guovdageidnui. Dat álggahuvvui 1950 ja lei jođus dan rádjái go 9-jagáš vuođđoskuvla bođii gildii 1966.
1952 álggahuvvui Statens heimeyrkesskole for samer (Stáhta ruovttofidnoskuvla sámiid várás) Guovdageidnui. Oahpahusgiella lei dárogiella, muhto sisdoallu lei álggu rájes eambbo heivehuvvon sámi diliide go dan mii šattai maŋŋil. Jurddašedje ahte oahppit galge mannat ruovttoluotta vuođđoealáhusaide, boazodollui ja eanandollui, ja geavahit skuvlamáhtu liigebargui. 1960-logus álggii duođaid moderniseren Sis-Finnmárkkus, ja skuvla "ođastuvvui" čuovvut seamma oahppoplánaid go muđui riikkas, mii mielddisbuvttii ahte erenoamáš sámi doaimmat jávke. 80-logus rievdaduvvui skuvla fas. Bohte guovttijahkásaš fálaldagat, duodjisuorgi ja vuođđokurssat gávpe- ja kántorfágain ja oppalaš fágain.
Stáhta boazodoalloskuvla vuođđoduvvui 1968 ja sajáiduvai Giehtavutnii (Kvæfjord), Lulli-Romssas, dassái go skuvla jagis 1981 sirdojuvvui Guovdageidnui, gos 7 jagi maŋŋil biddjojuvvui oktii Sámi joatkkaskuvllain. Dalle boazodoallossuorgi viiddiduvvui jahkásaš oahpahusas golmmajahkásaš ohppui.
1969 álggahedje vuosttaš sámi gymnásaluohkáid Kárášjohkii. Álggos gohčoduvvui skuvla "Karasjok gymnasklasser med samisk", maŋŋil šattai "Karasjok gymnas" ja 1976 rájes "Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas". 1980-logu álggos viiddiduvvui fálaldat gávpe- ja kántorfágain ja dearvvašvuođa-og sosialfágain / veahkkedivššáriin. Olles skuvlla historjjá čađa lea geahččaluvvon ovddidit sámi sisdoalu fágain nugo historjjás, risttalašvuođas ja geografiijas. Departemeanta dohkkehii ahte skuvla geavahii 10-25 % fágasisdoalus sámi diliide. Sámegiella lea álo leamaš dehálaš fágan, muhto muđui eanaš oahpahus lea leamaš dárogillii.
Guovdageainnu fidnoskuvllas lei sámegieloahpahus álggu rájes, 1952. Dát lei 15 jagi ovdal go sámegiella šattai fágan vuođđoskuvllas. Skuvlla plána mielde sámegiella lei geatnegahtton fága buot surggiin 60-logu gaskamuttu rádjái. Maŋŋil go skuvla oaččui oppalaš fágaid šattai sámegiella-fálaldat buot dásiin muhtin surggiin, muhto easka 1989 šattai sámegiella fas geatnegahtton fágan buot surggiin.
Julevsámegiella ja lullisámegiella leat leamaš oahpahuvvon joatkkaskuvllas 80-logu álggu rájes. 1980 logu loahpas oahpahisgohte maiddái muhtin fylkkagielddalaš joatkkaskuvllat Finnmárkkus ja Romssas davvisámegiela.
Sámi álbmotallaskuvla álggahuvvui Kárášjogas 1936 ja lei Sámemiššovdna mii oamastii ja jođihii skuvlla. Priváhta skuvlan eksámeniid haga sáhtii dát skuvla addit fálaldagaid beroškeahttá guovddáš mearriduvvon oahppoplánain. Danin sáhtii maiddái skuvla addit fálaldaga sámegielas ja kultuvrras áiggis go dát ii ožžon saji almmolaš skuvllain.
Sámi oahpahus lei dalle mannan dehálaš lávkkiid ovddosguvlui, earret eará M87 sámi oahppoplánaid ja Sámi allaskuvlla vuođđudeami geažil. Sámi joatkkaskuvllain ledje álggaheame barggu ovdánahttit sámi sisdoalu. Buot golmma skuvlašlájas orui ovdánahttin manname dan guvlui ahte šaddá eambbo sámi sisdoallu, stuorit sámi iešstivren ja sámi oahpahus mii lei sakka earálágán dáža oahpahusas go dat mii lei leamaš dan rádjái.
Sihke dáža skuvla ja erenoamážit sámi skuvla lei 70- ja 80-logus leamaš jođus eret Norsk Standard:as. Oktiibuot mii sáhttit dadjat ahte máŋggabealátvuohta Norgga oahpahusfálaldagas ii goassege leat leamaš stuorit go dalle.
Muhto buohkat eai lean duhtavaččat dainna, ja sii, geat háliidedje standardiserejuvvon ja rávdnjelinjáhámát skuvlla, ledje dál oažžume coavcci fas. Dan sii duođaid dahke 1988, Hernes-lávdegotti evttohusain, "Med viten og vilje". Skuvla galggai dalle ruovttoluotta Norsk Standard:ii. Dát bođii čuohcat sihke Norgga oahpahussii oppalaččat ja sámi oahpahussii erenoamážit.
1987 čálii Gudmund Hernes sáhkavuoru Aftenpostenis, gos hábmii iežas gáibádusaid skuvlii, maid áiggui geahččalit čađahit go moadde jagi das maŋŋil ieš šattai oahpahusministtarin:
"Mu sáváldagat skuvlii leat danin:
- Eambbo hárjehallan
- Eambbo struktuvra
- Eambbo standardiseren
- Eambbo bargodisipliidna
- Eambbo fágalaš konsentrašuvdna
- Eambbo gáibádusat ohppiid árjai
- Eambbo gáibádusat váhnenberoštupmái
Hernes lei ieš jođiheaddjin lávdegottis, mii galggai mealgadit váikkuhit boahttevaš skuvlapolitihkkii. Lei vuosttažettiin "vuođđomáhttu", giellafágat ja realfágat, mii galggai nannejuvvot, muhto man ovdii?
· Mánnávuođa. (6- jahkásaččat galge skuvlii).
· Ollisvuođa ja pedagogihka ovdii.
· Geavatlaš fágaid ovdii.
· Válljenvejolašvuođa ovdii.
Norgga pedagogalaš árbevierus lea oahppi beroštupmi guovddážis. Dat lea čielgasit celkojuvvon 1976 rávesolbmuidoahpahuslágas: "Rávesolbmuidoahpahusa ulbmil lea veahkehit eaŋkilolbmo eambbo mávssolaš eallimii." Logi jagi das maŋŋil lei Hernesa prográmmacealkámušas, evttohusas "Med viten ja vilje", áibbas eará vuolggasadji: "Norgga máhttopolitihka hástalus lea ahte riika ii oaččo doarvái gelbbolašvuođa álbmoga attáldagain." Ii lean šat oahppi dahje eaŋkilolmmoš guovddážis, muhto "riika", mii galggai geavahit álbmoga attáldagaid nannet gilvohallannávcca máilmmemárkanis.
Muhtin skuvlapolitihkalaš prográmmalogaldallamis celkkii Gudmund Hernes 1992:s mo oahppoplánat galget sihkkarastit ahte buohkat jurddašit seammaláhkái: "… Leat jurdagat maid ferte bajihit ja seamma láhkái gárvvohit jus našuvdna galgá bissut čoahkis. …Jus mii galgat sihkarastit rievttes oskku, ferte oahppa leat oktasaš. Nappo dárbbašit mii oahppoplánaid." Áigumuš lea hukset našunaldovddu, identifiserema dáža kultuvrrain, dan stáhtaautoriserejuvvon konstrukšuvnnas.
Dát ferte dieđusge mannat báikkálaš sisdoalu ovdii, ja dat lei maiddái mielevttot. Čatnašupmi báikkálaš identitehtas ja kultuvrras ii lean seamma árvvus go riikkaidentitehta ja riikkakultuvra. Baicce nuppe láhkái.
Fallehedje báikkálaš oahppoplánabarggu, mii lei guovddážis easkka álggahuvvon M87:is. Dat maiddái mielddisbukte rievdademiid sámi oahpahussii.
M87 Sámi oahppoplánat ledje, ovttas čilgehusain mat dalle aiddo ledje gárvvistuvvon sihke joatkkaoahpahusa ja alit oahpu birra sámiid várás, alimus oláhusa eiseválddiid buoredáhtus sámegiela ja kultuvrra ektui. 90-logu oahppoođastusat leat baicce mielddisbuktán eanet našuvnnalaš ovttastahttima.
Dálvvi 1991/92 álggahii departemeanta barggu ráhkadit oppalaš oahppoplána guláskuddanevttohusa. Dán barggus rihkko muhtun láhkái oahppoplánabarggu árbevieruid. Buorre muddui lei stáhtaráđđi gii ieš čálii dan. Hernes háliidii unnidit oahpaheddjiid ja fágapedagogaid váikkuhusa oahppoplánabargui.
Ulbmilstivren, mii galggai šaddat ođđa oahppoplánadoaimmahaga gálvomearkan, bođii ovdan das ahte váldoulbmilat celkojuvvojedje ovdanbuktimin makkár olbmuid skuvla galggai hábmet: Dárkkuhusa ozadeaddji olmmožin, hutkás olmmoš, bargi olmmoš, dábálaš oahppan olmmoš, ovttasbargi olmmoš, birasdihtomielalaš olmmoš ja heivehuvvon olmmoš. Makkár iešvuođaid vuoruhit ovdánahttit skuvllas oaidná buoremusat jus jearrá makkár olmmošslájat eai leat mielde. (Makkár váilo?)
Plána deattuha garrasit oktasaš našuvnnalaš kultuvra- ja máhttovuođu, ja "hilgu ođastuspedagogalaš progressivismma prinsihpa orienteret ohppiid oahppama iežaset eallindili ja vuđolaš čuolmmaid/beroštumiid mielde ". Das lei sámi áššiide hui unnán sadji. Evttohus ii ožžon beare buori vuostáiváldima. Kritihkka lei ee. ahte lei dušše bures birgejeaddji oahppi gii heivii dan gova sisa, ja ahte báikkálaš perspektiiva lei goariduvvon, M87 ektui.
Dalle go GOD ovdanbuvttii nuppi evttohusa Stuoradiggái 1993, namuhedje rievdadusaid gaskkas: "Sámi áššit leat loktejuvvon eambbo ovdan ja gielalaš unnitlogut leat buorebut dahkkon oidnosii." Mii bat de lea čállon sámi áššiid birra oppalaš oahppoplánas? Dat ii leat eanet go ahte sáhttá bájuhit visot: "Sámegiella ja kultuvra lea oassin dán oktasaš árbbis. Norggas ja Davviriikkain lea erenoamáš ovddasvástádus sámegielas ja kultuvrra várjalit. Dát árbi galgá beassat ovdánit skuvllain gos leat sámi oahppit, vai nanne sámiid identitehta ja min oktasaš máhtu sámi kultuvrra birra."
Dat lei visot. Dása celkkii Sámediggepresideanta: "Ii fal, Hernes, sámi ohppiide galgá sámegiella ja sámi kultuvrra leat vuođđun, ii dušše "addojuvvot sadji".
Oahpahusláhka Go galge mearridit ođđa oahpahuslága, ledje dievva riidogažaldagat. Manai badjel njeallje jagi dan rájes go evttohus bođii dassái go láhka viimmat bođii fápmui. 1.8.99.
Deháleamus riidoáššiid gaskas lei man muddui sámi ohppiin galggai leat vuoigatvuohta sámi oahpahussii ja makkár rolla Sámedikkis galggai leat oahppoplánaproseassas.
Dalle go oahpahusláhkalávdegoddi nammaduvvui háliidii Sámediggi searvat lávdegoddái, muhto departemeanta ii suovvan sin fárrui. Dattetge barge sámi skuvlaorgánat viššalit váikkuhit lávdegottibargui. Sámi oahpahusráđđi mearridii 1994 sierra cealkámuša láhkalávdegoddái, mas ee. evttohii:
· vuoigatvuohta oažžut oahpponeavvuid sámegillii seammaláhkái go ođđadárogillii ja girjedárogillii
· oktagaslaš vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii
· vuoigatvuohta sámi ohppiide oažžut oahpahusa "sámi lágán fágain"
· Sámediggi nammada Sámi joatkkaskuvllaid stivrra
Šattai riidu buot dáid evttohusaid birra, ja boađus lei ahte áidna ođđa maid láhka addii lei oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas.
1994 ovdanbuvttii Gudmund Hernes gulaskuddanevttohusa " Prinsihpat ja njuolggadusat 10-jagáš vuođđoskuvlla huksehusa, organiserema ja sisdoalu várás, nu gohčoduvvon "Broen". Seammaláhkái go oppalaš oahppoplána lei dát dokumeanta ráhkaduvvon departemeanttas, ministara čavga jođiheami vuolde. Bođii ollu kritihkka gulaskuddanevttohusa vuostá. Muhtin universitehtat ja allaskuvllat váidaledje go fágaolbmot eai lean váldon mielde dán bargui, muhtumat celke ahte evttohus čájehii "váilevaš árvvusatnima pedagogalaš profešuvdnii"
Departemeanta stivrii ollásit geat galge beassat searvat fágaid oahppoplánajovkkuide. Dát ii ge sáhttán eastadit ahte šadde stuora riiddut. Muhtin fágaid oahppoplánajoavkkuin lei riidu iežas fágabirrasiiguin, earát fas riidaledje departemeanttain. Dát čájeha ahte lei oalle stuora gaska skuvllaid fágabirrasiid oaiviliid ja departemeantta gáibádusaid gaskkas.
Dávjá rievdadii departemeanta evttohusaid ovdal go sáddii daid gulaskuddamii. Váldokritihka oahppoplánaid vuostá lei ahte lei beare ollu gáibádusat.
Eará ođastusa dehálaš sárgosat ledje
· Stoahkamis ja smávvamánáidpedagogihkas galgá leat dehálaš rolla, ii fal dušše ođđa vuosttašluohkás, muhto olles dásis 1-4. Ovdaskuvlaoahpaheaddjit galget sáhttit oahpahit gitta 4. luohká rádjái maŋŋil go leat ožžon jagi lasseoahpu.
· Fágat risttalašvuođamáhttu ja eallinoaidnočuvgehus buhttestuvvojedje oktasaš fágan; risttalašvuohta, osku ja eallinoaidnu, man ektui ohppiin ii lean várrenvuoigatvuohta.
· Ovddit čohkkejuvvon fágat juhkkojuvvojedje dál osiide. Orienterenfága šattai servodatfága ja luonddufága.
· Skuvlafágat galge dál deavdit buot diimmuid. Diimmut geavatlaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš bargui jávke.
· Skuvlaasttoáiggeortnet šattai vuosttaš háve integrerejuvvon oassin skuvllas ja namahuvvo oahpahuslágas.
Gielalaš unnitloguide lei Ođastus 97 čielga lávki maŋosguvlui. M87:s lei doaibmi guovttegielatvuohta ulbmilin gielalaš unnitloguid várás, muhto dat jávkkai dál.
Ođastus 97 sámi sisdoallu
Okta Hernesa váldojurdagiin lei ahte galget leat oktasaš oahppoplánat buohkaide, juoga mii ii addán saji sámi oahppoplánaide. Danin ii álggahuvvon makkárge bargu sámi oahppoplánaiguin O97 oktavuođas. Áidna spiehkastat lei sámegiella vuosttaš- ja nubbingiellan ja dárogiella nubbingiellan sámi ohppiide.
Gulaskuddanevttohusas "Prinsipper og retningslinjer for den 10-årige grunnskolens oppbygging, organisering og innhold", mii bođii 1994 suoidnemánu, namahuvvui oktasaš oahppanhivvodaga nannejupmi ođastusa váldosárgosiid gaskkas. Oktavuokta ja oktasašskuvla báidná olles dokumeantta, maiddái teakstaoasi sámegiela ja kultuvrra birra: "Oktasaš našuvnnalaš oahppohivvodat sihkarastá ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan dásseárvosaš gelbbolašvuođa maŋŋil vuođđoskuvlla ohppiiguin geain lea dárogiella vuosttašgiellan." Departemeantta jurddašanvuogi mielde lea dásseárvu ollášuhtton go sámegielat ja dárogielat norgalaččain leat seamma našuvnnalaš oahppanávdnasat.
Sámediggi moittii evttohusa ja celkkii ahte jus Norga galgá ollášuhttit ILO-konvenšuvnna álgoálbmogiid hárrái, lea eaktu ahte šaddet sierra sámi oahppoplánat. Sámi oahpahusráđi ja Sámedikki gáibádusat, ovttas 1995 stáhtaráđimolsumiin dagahedje ahte dáttetge šadde sierra sámi oahppoplánat.
Muhto vaikko GOD lei mieđihan ráhkadahttit sámi oahppoplánaid, fertejedje dát ráhkaduvvot našuvnnalaš šalddi rámma siskkobealde, ja našuvnnalaš oahppoplánaiguin mállen. Danin bođii fas Sámedikkis bastilis kritihkka oahppoplánaid vuostá, dahje rámmaid vuostá man siste GOD bággii sin bargat. Sámediggi gáibidii dalle sierra sámi šalddi. GOD dohkkehii 1996 čavčča ahte galggai ráhkaduvvot sierra sámi šaldi. Dál lei oanehis áigi dan rádjái go ođđa oahppoplánat galge váldot atnui, ja Sámi oahpahusráđđi oaččui dušše moadde mánu šalddi huksemii.
Loahpas šadde guokte parallealla oahppoplánadoaimma, O97 ja O97Sámi. Sámi oahppoplánadoaimmahagas lea ovdasátni, mii ee. čilge sámi oahpahusa juridihkalaš vuođu. Muđui leat goappašiid oahppoplánadoaimmahagas golbma oasi:
1. Oppalaš oassi (vuođđoskuvla, joatkkaskuvla, rávesolbmuidoahppu)
2. "Šaldi" (Prinsihpat ja njuolggadusat)
3. Fágaid oahppoplánat
Guokte maŋimus oasi leat erenoamáš sámi oahppoplánadoaimmahagas.
Juosgo našuvnnalaš oahppoplánat ledje gárvásat 1996 čavčča, deaddiluvvojedje sámi oahppoplánat easka 1997 giđđageasi. Moadde mánu ovdal go galge váldot atnui, ii lean vel čilgejuvvon gosa dat galge gustot. Gulaskuddanreive oahppoplána njuolggadusaid birra 13.02.97 evttohii GOD ahte «Det samisk læreplanverket for den 10-årige grunnskolen skal gjelde for elever i samisk distrikt som har opplæring i eller på samisk» . Sámediggi háliidii vuosttažettiin ahte sámi oahppoplánat galge guoskat buot sámi ohppiide Norggas. Go ipmirdedje ahte ii lean vejolaš oažžut eiseválddiid dohkkehit dan, sii evttohedje ahte oahppoplánat galge guoskat buot hálddašanguovllu ohppiide. Dan han GOD dohkkehii. Mearrádus gosa sámi oahppoplánat galge gustot dahkkojuvvui nappo dušše mánu ovdal go skuvllat galge váldit daid atnui. Eai lean oahpaheaddjit, oahppit eai ge váhnemat ráhkkanan dasa. Oahppoplána lei gieskat deaddiluvvon, ja unnán olbmot dihte mii lei čállon dasa. Dát han fertii buktit reakšuvnnaid váhnemiin ja oahpaheddjiin. Sámegiela ja kultuvrra vuostálasttit sáhtte ávkkástallat ipmirdahtti reakšuvnna áššemeannudeapmái ja váilevaš diehtojuohkimii. Vuostálasttit darvánedje erenoamážit muhtin sámi šalddi cealkagiidda, ee. ahte skuvla galggai ovddidit sámi identitehta ja doarjut ruovttu ođđa sámi buolvva bajásšaddimis. Dát dulkojuvvui nu ahte sámi oahppoplána áiggui dahkat maiddái dáža ohppiid sápmelažžan.
Riidu sámi oahppoplána birra šattai erenoamáš garas Deanus, gos váhnemat válde ohppiid skuvlastreikii. Geahččalan dihte čoavdit čuolmmaid mearridii GOD rievdadit muhtin sámi šalddi eanemusat riidovuloš cealkagiid, muhto dat ii ge jaskodahttán vuostálasttiid. Bođii dalle čielgasit oidnosii ahte eai lean dát cealkagat mat ráhkadedje riiddu. Sii geat ledje njunnosis sámi oahppoplána vuostá ledje duohtavuođas dan vuostá ahte oppanassiige galggai gávdnot sámi sisdoallu oahpahusas. Maŋŋil álggahedje muhtin váhnemat priváhta skuvlla vealtin dihte sámi oahppoplánaid.
Maŋŋil leat leamaš máŋga oaivila dáid čuolmmaid sivaide. 2000 celkkii Ole Henrik Magga: "plána doaibmaviidodat mearriduvvui guorahalakeahttá movt plána lea ráhkaduvvon - ja dagahii stuora ja dárbbašmeahttun soahpameahttunvuođaid." Dás son čujuhii guovddáš čulbmii.
Oahppoplánaid lassin, galge buot fágaide ja muhtin fágaidgaskasaš fáttáide ráhkaduvvot metodalaš bagadusat oahpaheddjiid várás. Oahppit ožžo iežaset giehtagirjji, Ofelaš (Veiviseren), mii attii ohppiide bagadusa mo berrejit bargat skuvllas Ođastus 94 mielde.
Fidnofágaoahpahussii lei Ođastus 94 čielga lávki eret fidnopedagogalaš árbevierus, akademalaš oahpahusa guvlui. Ođastus 94 lea maiddái čielga lávki oktasaš našuvnnalaš oahpahusa nannejupmái báikkálaš oahpahusa ovdii
Ođastus 94 váikkuhusat sámi oahpahussii
Guovddáš ođastusplánen čađahuvvui árvvoštalakeahttá váikkuhusaid sámi oahpahussii. Sámi skuvllat ja sámi ásahusat eai beassan cealkit oaivviliiddis ovdalgihtii, muhto ožžo našuvnnalaš plánaid ja fertejedje dalle álggahit bealuštusriiddu vai sámi sisdoallu ii galgan oalát jávkat.
Ođastusa mielde galge luonddudoalu ja hábmenfága vuođđokurssat leat vuođđun boazodoallo- ja duodjeoahpahussii. Muhto vuođđokurssaid oahppoplánajoavkkuin ii lean oktage sápmelaš ii ge eará geas lei erenoamáš máhttu sámi áššiin.
Vissis sámi fágain (sámegiella, dárogiella ohppiide geain lea sámegiella, duodji JK1, boazodoallo JK1 ja JK2) ledje sierra oahppoplánajoavkkut sámi birrasis. Muhto dáid joavkkuid evttohusaid rievdadii Departemeanta buore muddui ovdal go sáddii daid gulaskuddamii.
Ođastus mielddisbuvttii máŋga rievdadusa sámi joatkkaoahpahussii:
· Erohus sámegiela vuosttašgiela ja nuppingiela gaskkas šattai unnit go ovdal.
· Ođđa vuođđokursastruktuvra dagahii ahte duoji vuođđokursa jávkkai, ja dan sadjái bođii hábmenfága vuođđokursa.
· Ii lean šat vejolaš doalahit guokte erenoamáš sámi fálaldaga Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvllas; oppalašfága mas lei boazodoallo- dahje duodjefága suorgefágan ja sierra sámi variánta gávpe- ja kántorsuorggis giella ja áššegieđahallan.
Oahpponeavvoplána ja sámegiela diibmologu lasiheapmi fidnofágalaš suorggis ledje spiehkastagat. Buot eará rievdadusat mat dáhpáhuvve sámi joatkkaoahpahusas Ođastus 94 dihte, geahnohahttejedje sámi sisdoalu. Maŋŋil fertet jearrat mo dát sáhtii dáhpáhuvvat.
Dan rájes go vuosttaš plánat bohte oahpahusdepartemeanttas, geahččaledje sámi joatkkaskuvllat bealuštit sámi sisdoalu. Nagodedje eastadit geahččaleami heaittihit maiddái boazodoalu JK1, muhto eai nagodan doalahit duoji vuođđokurssa.
Sámi skuvlahistorjá - 1940 rádjái
Sámi mánáidgárddiid historjá
Sámi allaoahpahusa historjá