Áiggun muitalit veahá skuvlahistorjjá birra, muhto ovdal go muitališgoađán háliidivččen jearrat dis moadde gažaldaga:
1. Iežadet historjá
Mat leat deháleamus rievdadusat mat lehpet ieža vásihan dan rájes go álggiidet vuođđoskuvlla 1. luohkái dahje mánáidgárdái?
2. Din sogaid historjá
Maid din váhnemat, áhkut ja áddját leat muitalan sin skuvlaáiggi birra? (Leat go muitalan ollu, vai lei go nu ahte eai háliidan hupmat skuvlla birra?)
3. Din skuvlaoahppu
Maid dii lehpet oahppan skuvllas našunála ja sámi skuvlahistorjjá birra? Muitibehtet go maidege maid ohppiidet vuođđoskuvllas, joatkkaskuvllas ja allaskuvllas? Mo ohppiidet dan - lei go oahppogirjjis, lei go oahppaheaddji gii muitalii, vai ledje go eará gáldut?
4. Din máhttu
Goas jáhkkibehtet ahte vuosttaš háve oahpahuvvui sámegillii norgga skuvllain?
-------------------------------------------------------------------------------
Makkár duogáš lea mus hupmat sámi ja Norgga skuvlahistorjjá birra?
Ieš lean vázzán áibbas dáža skuvla dáža guovllus, gos in báljo oahppan maidege sámiid birra. Muhto iežan mánnávuođas mus leat guokte dehálaš muittu, ja jáhkán ahte dat dáhpáhusat leat váikkuhan dasa ahte otne lean dáppe Guovdageainnus.
Mu áhčči lei mánáidskuvlaoahpaheaddji ja sus lei bargoolmmái gii lei leamaš oahpaheaddjin Buolbmágis, ja dan láhkái bessen gullat Buolbmága birra, gos lei 40 gráda buolaš, stuora internáhta ja olbmot hupme giela maid oahpaheaddji ii ipmirdan. Go ledjen 7-8 jahkásažžan buvttii áhčči skuvllas ártegis girjji; Margarethe Wiiga sámi-dáru ABC. Dat lei munnje áibbas amas máilbmi, muhto dat geasuhii mu. Ohppen sámegiel bustávaid č, š ja ŧ, ja dan rájes mus lei miella oahppat eambbo sámiid birra.
Go ledjen šaddan dan mađe boaris ahte bessen iehčanassii mannat stuora máilbmái, mannen Guovdageidnui ja vázzen jagi skuvllas man namma dalle lei "Den samiske yrkes- og husflidsskole", suorggis mašiidna ja mekanihkar. Muittán ahte mii oahppit logaimet ahte áidna mii lei sámi dan skuvllas lei namma - mii lei dárogillii. Mu suorggis ii lean makkárge sámi sisdoallu, sámegiella lei eaktodahtolaš fága 2 diimmu eahkedis.
Skuvllas eat ožžon makkárge dieđu dan birra mo lei dát skuvla leamaš ovdal. Dakkár dieđu in ožžon ge go bohten ruovttoluotta seamma skuvlii oahpaheaddjin 13 jagi maŋŋil. Dan rájes go álgen oahppin ádjánii badjel 25 jagi ovdal go fuomášin ahte logenare jagi ovdal go mun álgen, de lei dan skuvllas leamaš sihke sámi sisdoallu buot surggiin ja sámegiella geatnegahtton fágan buohkaide.
Iežan vuođđooahpus in oahppan maidege sámi skuvlahistorjjá birra, in vuođđoskuvllas in ge joatkkaskuvllas in ge praktihkalaš-pedagogalaš oahpus, maid válden Romssas. Sihke oahppin ja oahpaheaddjin háliidivččen diehtit mo dilli lei ovdal mu áiggi, muhto in gávdnan beare ollu. Maŋŋil lohken sámegiela ja guovttegielatvuođapedagogihka, ja dalle gal mis ledje sihke logaldallamat ja pensumgirjjálašvuohta dáruiduhttima birra. Muhto ain váilui girji mii lei álki lohkat mas sáhtii ohcat oppalaš dieđu olles sámiid skuvlahistorjjá birra, álggu rájes otná rádjái.
1990-jagiin vásihin mo skuvlaođastusat, mat ledje mearriduvvon Oslos, rievdadedje sámi oahpu jearratkeahttá ohppiin, oahpaheddjiin ja sámiin oppanassiige. Ja go 1997 lohkagohten fidnopedagogihka váldofága, de mus lei miella čállit prošeaktabarggu dan birra mo 90-logu skuvlaođastusat váikkuhedje sámi oahpahussii. Dasa dárbbašin čállit veahá duogášdieđu dan birra mo skuvladilit ledje leamaš ovdal, ja duogáškapihtal sturrui ja sturrui dassái go skuvlahistorjá ovdal 1988 lei šaddan olles prošeaktabargun, ja ođastusat bohte easkká nuppi prošeaktan.
Go ledjen geargan dainna, dovden ahte ledjen buorremuddui čállán dan girjji maid ledjen ieš váillahan. Ja go dovden muhtin sámi lágadusa hoavdda, de čájehin dan guokte prošeaktabarggu sutnje ja jerren livččii go dis miella almmuhit dan, jus barggan veahá eambbo dainna ja ráhkadan das girjji. Ja lágádushoavda soabadii dasa ja ozai ruđa ja jagi maŋŋil ožžon sihke kontrávtta ja referánsajoavkku. Boađus lei girji "Sámi skuvla vai "Norsk Standard"?", mii almmuhuvvui 2003:s.
Girjjis lei vuolletihtal "Norgga skuvlaođastusat ja sámi oahpahus" ja das muitaluvvui vuosttážettiin dan birra makkár eiseválddiid politihka lea leamaš ja mo dat lea čelkojuvvon lágain, oahppoplánain ja eará njuolggadusain. Juo čállidettiinan dan girjji váidaledje olbmot geat lohke manusa ahte dan girjjis eai lean ealli olbmot. Sii jerre maiddái ahte leat go sihkkár ahte duohta dilis lei nu go njuolggadusat celke.
Ii lean váttis mieđihit ahte sis lei riekta, muhto vástidin ahte dat ii čaga deike, dan ferte bidjat boahtte girjái. Ja dan láhkái riegadii pláná čoaggit maid oahppit, váhnemat, oahpaheaddjit, skuvlabirokráhtat ja politihkarat leat vásihan, ja dasa lassin boares dokumeanttaid mat dokumenterejit sámi skuvlahistorjjá. Dáinna lean dál juo bargan moadde jagi, ja áigá juo fuomášan ahte dát historjá ii čaga ovtta girjái. Plána lea dál ráhkadit 4-5 girjji.
Vuosttaš girji, mii lea boađi-boađi, lea dušše vuođđoskuvlla birra, eanaš áigodagas 1930-1980, dahje oassi dáruiduhttináiggis ja vuosttáš áigi maŋŋil go sámegiella fas beasai sisa skuvlii. Nubbi girji šaddá plána mielde maiddái joatkkaskuvlla birra, ja goalmmát girjjis fas boahtá mánáidgárdi ja allaskuvla.
Dan maid áiggun dadjat dáppe dáid beivviid lea eanaš vižžon Norsk Standard-girjjis, ja veahá maiddái manusiin maid lean ožžon Sámi skuvlahistorjái.
Ovdal go váidalehpet, ferten dadjat: Mun lean dušše fal iskan NORGGA bealde sámi skuvlahistorjjá. Sivva dasa lea vuosttážettiin ahte dat lea eambbo go doarvái bargu munnje. Nubbi sivva lea ahte dat geat galget čállin Ruoŧa, Suoma ja Ruošša bealde sámi skuvlahistorjá berrejit dovdat daid riikkaid skuvlavuogádagaid ja erenoamážit riikkagielaid buorebut go mun. Sávan ahte dát bargu sáhttá leat veahá inspirašuvdna earáide nu ahte loahpas šaddá olles sámi skuvlahistorjá.
Dát logaldallan lea čoahkkáigeassu mu girjjis "Sámi skuvla vai "Norsk Standard"?". Jus váljebehtet lohkat girjji, ehpet dárbbaš maiddái lohkat logaldallama, go dán rájes ii leat mihkkege mii maiddái lea girjjis. Girjji sáhtát viežžat interneahtas: www.davvi.no/pdf/eBook/157-5.pdf.
De mii álgit álggu rájes.
Ii oro goassege leamaš makkárge albma sámi skuvlavuogádat. Dološ áiggis sámi oahpahus lei bearrašis ja siiddas. Ollu rávesolbmuin lei doaibma šaddi buolvva oahpaheaddjin dahje bagadallin, sihke fuolkkit, risváhnemat ja bearráža reaŋggat ja biiggát ledje dehálaš oassin oahppovuogádagas. Sámi oahpahusas lei máŋggalágán máhttu; duojis, bivddus, goahtehuksemis, álbmotdálkumis, málesteamis ja máŋga eará fáttáin. Seammás sosialiserejuvvojedje mánát sámi servodahkii muitalusaiguin, luđiiguin ja oskkuin. Váldooahppanvuogit ledje searvat buot lágán geavatlaš bargguide, stoahkan mii lei rávesolbmuid barggu áđđestallan, ja muitaleapmi.
Juo vikiŋgaáiggis álge norgalaš, ruoŧŧelaš, gárjilaš ja ruošša oaivámušat nu gohčoduvvon "finneferder" (sámemátkkit); sii geahččaledje vuollástit sámiid ja sámi guovlluid vearrogáibidemiin ja rievidemiin. Vuosttaš čuohtejagit maŋŋil go ránnjáálbmogat risttašuvvojedje, risttalašvuohta ii váikkuhan nu stuorrát sámiide. Mis eai leat čálalaš gáldut mat muitalit mo sámit vásihedje deaivvadeami dážain ja risttalašvuođain ovdal go miššovdna albmaláhkái álggahuvvui. Muhto 1600-logus Petter Dass čilge mo dákkár deaivvadeapmi sáhtii leat, dánskalaš-norgalaš girku báhpa bealis:
Det er at beklage; den Lappiske Slægt
Er meget med Hedenske Taage bedægt,
Hvor vel deres Præster formane
...
O give! vi vare bemæktiget saa,
Det Lappiske Tungemaal til at forstaa
Som Norsk eller Dansk til at tale!
Da kunde der blive Forhaabninger om,
At faae dem omvendt; ....
Ii mannan go logenare jagi maŋŋil go Petter Dass jámii, ovdal go miššovdna sámiid gaskkas álggahuvvui albmaláhkái, báhpaiguin geat ledje oahppan sámegiela, aisttan Petter Dass "Det Lappiske Tungemaal til at forstaa."
Sin várás, geat jáhkket ahte dárogiella dahje dánskkagiella álo lea leamaš buot dážaid skuvlagiella Norggas, mii sáhttit bájudit Bergen katedrálskuvlla njuolggadusain 1600-logus: "Buot bajimus luohkáid oahppit galget hupmat latiidnagillii, dalle go sii leat skuvllas; sii geat hupmet eará giela, sii geat hupmet sahtedohko dahje snollet, mainna suhttadit earáid, galget ráŋggáštuvvot, rihkkuma mielde".
Martin Luther sávai ahte buohkat galge oahppat lohkat. Vaikko reformašuvdna čađahuvvui Norggas 1537:s, manai ain guhkes áigi ovdal go álbmoga eanetlohku máhtii lohkat. Risttalašvuohta oahpahuvvui dan bokte ahte báhpat dahje luhkkárat čohkkejedje mánáid oahpahusa várás girkui moadde diimmu juohke sotnabeaivvi.
Easka pietismmain, sullii 1700, šattai dábálaš jurdda ahte berre leat skuvla buohkaide. 1736 konfirmašuvdnanjuolggadusaiguin bođii gáibádus ahte sii geat galge konfirmerejuvvot fertejedje máhttit lohkat ja sis fertii leat máhttu risttalašvuođas. Dán vuođul bođii Norgga historjjá vuosttaš stuora skuvlaođastus; geatnegahtton álbmotseahtoskuvla boaittobealde guovlluin, jagis 1739. Gávpogiin fas ii šaddan geatnegahtton skuvla ovdal badjel čuođi jagi maŋŋil.
Girkoráŋggáštus lei garas. Buot Danmárkku-Norgga ássit ledje geatnegahtton boahtit girkui juohke háve go lei sárdni. Sii geat eai boahtán, sáhtte sáhkkohallat dahje biddjot heahppášanstoalpui girkoluohkás.
1700-logus eatnasat ožžo hui unnán oahpahusa. Prinsihpas galggai skuvlaáigi leat 3 mánu jagis 7-10 jahkásaččaide, muhto duohtavuođas dávjá ii šaddan eambbo go oktiibuot moadde mánu ovdal konfirmašuvnna. Boaittobealguovlluin oahpahusa váldohápmi lei johttiskuvla. Álggos lei stuora vuosteháhku skuvlla vuostá, ee. danin go iešguđetge skuvlabiire olbmot fertejedje máksit skuvlagoluid.
Skuvla lei hui čadnon girkui. Risttalašvuođamáhttu lei guovddáš fága. Lei dávjá luhkkár gii oahpahii ja báhpas lei bearráigeahčču. Álggos lei báhppa okto báikkálaš skuvlahálddahus. Dalle go maŋŋil álggahuvvui skuvlastivra, lei báhppa dán jođiheaddji, gitta 1889 rádjái.
Miššovdna lei dehálaš oassi rahčamis oažžut válddi Sámis. Go sámit gásttašuvvojedje, sii šadde maiddái stáhtaboargárin. Stáhtas, mii ceggii girku muhtin báikái, lei maiddái máilmmálaš fápmu. Vuosttaš dovddus organiserejuvvon oahpahus sámiide Norggas lei Roanddima bisma bokte, 1600-logu gaskkamuttus, muhto boađus lei oalle heitot, jus oaidná dan miššovnna bealis. Muitaluvvui velá ahte okta su ohppiin šattai "sáhtána buorimus vearjun ja stuorimus noaidin."
Vuosttaš sámegiel girjjit prentejuvvojedje Ruoŧas jagis 1619. Ii báljo oktage sápmelaš máhtii lohkat, ja dáid girjjiid giella lei dasa lassin nu heitot ahte teaksta ii báljo lean ipmirdahtti go lohkkojuvvui sárdnestuolus. Ruoŧa bealde sárdni ja skuvla lei buorre muddui sámegillii, ja stuora oassi báhpain ledje ieža sámit.
Ruoŧa eiseválddit háliidedje ámmátolbmáid geain lei sámi duogáš sámi guovlluide, go sin mielas dát lei buorre vuohki integreret sámiid Ruŧŧii. Dánska / norgga eiseválddit háliidedje baicce hálddašit dáža ámmátolbmáiguin. 1600-logu rájes čađahii dánskka/norgga stáhta politihka man ulbmil lei čatnat sámi guovlluid Norgii nu ollu go vejolaš, nu ahte eai šattašii ruoŧa ja ruošša stáhta vuollái. Danin vuoruhedje girko- ja skuvlahuksema.
Sihke miššovdna ja skuvla ledje aŋkke bieđggut ja das ledje unnán bohtosat, dan rádjái go Miššonkollegia Københámmanis bijai Thomas von Westena jođihit miššonbarggu sámiid gaskkas. Von Westen álggahii skuvlla Roanddimii oahpahit miššonearaid Sápmái - Seminarium Scolasticum. Son sáddii miššonearaid ja oahpaheddjiid sámi guovlluide, Trøndelaga rájes Várjjaga rádjái, ja huksehii girkuid ja skuvllaid. Thomas von Westen ja su miššonearat sárdnidedje ja oahpahedje sámegillii. Miššonearat geavahedje garra vugiid luohttehuhttit sámi oskku. Noiddiid ráŋggáštedje garrasit, muhtimat stevlejuvvojedje. Buot meavrresgáriid maid miššonearat gávdne, bolde dahje sáddejedje dávvirvuorkkaide, dábálaččat olgoriikii.
Miššonearat ieža ledje dábálaččat dážat (norgalaččat dahje dánskalaččat), muhto sii bálkáhedje ollu sápmelaččaid oahpaheaddjin. Miššoneara Jens Kildala eamit lei sápmelaš. Miššonkollegia bálkáhii su oahpaheaddjin sámi nissoniidda, ja son dáidá leamaš vuosttaš dovddus sámi nissonlaš oahpaheaddji historjjás. Vuogádat mii huksejuvvui von Westena jođiheami vuolde guoskkai eanas sámiide Norggas. Skuvlahuksen sámiid várás lei dakko bokte árabut go dážaid eanetlogu várás.
Girkus Thomas von Westen fertii rahčat nana fámuid vuostá, mat háliidedje ahte buot miššovdna ja oahpahus galggai leat dárogillii / dánskkagillii. Vuostefámuid gaskkas lei Roanddima bisma, Peder Krogh, gii čuoččuhii ahte "Sámit leat hui váibmilat dárogillii" ja ahte sii áiggi mielde sáhtte oahppat dan "nu ahte heittihivčče iežaset giela". Dalle go von Westen jámii 1727:s nagodedje su vuostálastit heaittihit miššonearaskuvlla ja easka jagis 1752 álggahuvvui fas, dalle namain Seminarium Lapponicum. Ain dáruiduhttit jotke rahčama sámegiela vuostá, ja 1773 heaittihuvvui loahpalaččat skuvla.
Miššovnnas ii lean dušše ulbmilin dahkat sámiid risttalažžan ja norgalažžan, muhto maiddái cieggadit sidjiide eará morála ja eará sosiála ortnega go dan mii sin gaskkas lei. Lei patriárkalaš seahtoservodat mii galggai fievrriduvvot servodahkii, mii ollu eambbo go dáža servodat lei huksejuvvon dan ala ahte buot olbmot leat ovttaárvosaččat. Okta gaskaoapmi dasa lei viessotávvál, mii jorgaluvvui sámegillii ja prentejuvvui Luthera katekismii lasáhussan. Girjjis sámi skuvlagirjjiid birra, lea Baard Tvete govahallan dan nie: " - muhto go gáibiduvvo, ahte bálvvát, mánát ja mánáidmánát galget leat dáluisida fámu vuolde, de dát ii heive sámi árbevirrui ja morálaipmárdussii. Ii ge go čállo ahte isit galgá mearridit eamida badjel ja fuolahit su, ja nisu galgá leat dievddu vuolebužžan. Nu ii goassege leat leamaš sámiid gaskkas. ... Nu geahččaledje katekismma ja viessotávvála bokte cieggadit sámiide morála ja sosiála ortnega mii ii heiven oktii sin iežaset morálaipmárdusain ja eallinlágiin."
Eanaš oassi Sis-Finnmárkkus ii lean mielde von Westena miššovdnabarggus, go eanaš oassi dálá Guovdageainnu ja Kárášjoga gielddat, ja oassi Deanus lei 1751 rádjái Ruoŧa girku vuolde. Danin ledje Ruoŧa eiseválddit mat álggahedje vuosttaš girkuid ja vuosttaš skuvllaid deike. 1700-logu álggos huksejuvvui vuosttaš skuvla Ohcejohkii, ja dohko bohte maiddái moadde sámebártni guovllus mii dál gullá Norgii. Maiddái dán guovllus lei riidu oahpahus- ja girkogiela birra, gaskal sámegiela ja suomagiela.
(Muhto Thomas von Westen ollii Mázii, gosa huksejuvvui girku 1720-logus. - "Dansk Masi")
1736 konfirmašuvdnanjuolggadusaid ja 1739 skuvlalága mielde, konfirmašuvdna geavahuvvui gaskaoapmin dáruiduhttimis. Ollu báhpat oaivvildedje ahte ii oktage galgan beassat konfirmerejuvvot jus ii máhttán dárogiela/dánskagiela. Dat dattege ii sáhte leat ollislaččat čađahuvvon, go seamma evttohus bođii fas moaddelogi jagi maŋŋil.
Vuosttaš Norgga bealde sápmelaš gii oaččui alit oahpu lei Anders Porsanger, gii álggii Roanddima miššonskuvlla ja dan maŋŋil logai báhppan Københámmanis 1761. Šattai farga riidu dáruiduhttiiguin, geat oidne sámi báhpa uhkádussan sin barggu vuostá. Dan rájes ii leat leamaš oktage báhppa Norgga bealde geain lea leamaš davvisámegiella eatnigiellan.
1700-logus dahke ollu báhpat ja miššonearat stuora barggu jorgalit oskkolaš girjjálašvuođa sámegillii ja ovddidit áppes-girjjiid. Muhto dáruiduhttiid stuora vuostehágu geažil stuora oassi ii goassege prentejuvvon. Earret eará guoská dat vuosttaš sámegiel biibbaljorgaleapmái mii dahkkui Norggas. Moadde katekismagirjji almmuhuvvojedje dánskagiel ja sámegiel teavsttain. Jurdda lei ahte dát galggai geavahuvvot oahpahit sámiid lohkat dánskagiela ja hupmat dárogiela. Muhto dáid girjjiid giella lei nu guhkkin eret beaivválaš dárogielas ahte lei veadjemeahttun atnit dan njálmmálaš gulahallamiin dážaiguin. Dan sadjái ohppe máŋga sápmelačča dárogiela gulahallama várás, almmá skuvlla ja girku veahki haga. Sii gohčodedje dan gávpedárrun.
1800-logu gaskamuttus lei ain oahppovuogádat juhkkojuvvon golmma parallealla luottaide. Lei dábálaččat man seahtui olmmoš lei riegádan, eai fal attaldagat ja beroštumit, mat mearridedje guđe skuvlii oahppi biddjui. Gávpogiin vázze sullii 60 % álbmotseahtoskuvlla, 10 % latinskuvlla, 20 % boargárskuvlla, ja sullii 10 % eai ožžon skuvlla oppanassiige. Báikegottis vázze sullii 90 % álbmotseahtoskuvlla, eanetlohku sis johttiskuvlla. Muhtin riggáin lei priváhtaoahpahus mánáide, ja moadde proseantta fas eai ožžon makkárge oahpahusa.
Nubbi stuora skuvlaođastusáigodat bođii 1800-logu gaskamuttus. Álggos bođii 1848 gávpotskuvlaláhka, mii earret eará buvttii ođđa fágaid; historjá, geografiija ja luonddufága. Dan maŋŋil bođii 1860 boaittoskuvlaláhka, gos bistevaš skuvla galggai leat váldonjuolggadus. Loginare jagis, 1860- ja 70-logus, šattai skuvlahuksen, mii ii leat leamaš ovdal ii ge maŋŋil. Oassi boaittobeale ohppiin geat ožžo oahpahusa bistevaš skuvllain lassánii 1853 rájes 1866 rádjái, 18 proseanttas 78 prosentii (!). Seammás lassánii oassi oahpaheddjiin geain lei oahpaheaddjioahpahus 1850 rájes 1870 rádjái 24 proseanttas 78 prosentii. Dainna go oahpaheaddjiseminára šattai verráhin oahpaheaddjifidnui, šattai riikkadássásaš bargomárkan oahpaheddjiide.
Ođđa seminaristat buhttástahtte boarráset oahpaheddjiid, geain ii lean formálalaš oahppu, muhto geain dábálaččat ledje ruohttasat báikkálaš servodagas. Šattai maiddái seahtorievdadus oahpaheaddjibestemis. Heajus oahpahuvvon ja máksojuvvon johttiskuvlaoahpaheaddjit ledje dávjá geafes dilis. Dan rájes ledje dábálaččat buorredilálaš boandabártnit geat válde oahpaheaddjioahpu. Sullii 1850 rájes besse maiddái nissonat oahpaheaddjifidnui, vaikko ádjánii áiggi ovdal go ožžo seamma vuoigatvuođaid go dievddut.
Seammás go skuvladoaimmahat viiddiduvvui 1860- ja 70-logus, lei maiddái struktuvrarievdadus, nu ahte ovddit golbma parallealla molssaeavttu dađistaga ovttastahttojedje dassái go buot oahppit ledje ovttas vuosttaš 7 jagi.
1889 ođastusain geatnegahttui 7-jagi skuvla buohkaide. Vuosttaš vihtta jagi galge leat oktasaččat buohkaide. Jagi 1920 mearridii Stuoradiggi ahte geatnegahtton čieža jagi galge leat oktasažžan buohkaide.
Šattai vuosteháhku viiddiduvvon skuvlavázzima vuostá, mii bođii 1800-logu gaskamuttu rájes. Dat bođii ee. ovdan go ohppiin lei stuora jávkan. Vuosteháhku lei erenoamáš stuoris Davvi-Norggas. Dáppe lei dávjá guhkki skuvlii, skuvlla sisdoallu lei guhkin eret beaivválaš eallimis ja bearrašat dárbbašedje mánáid ruovttubargguide. Bággen dihte mánáid skuvlii geavahedje garra gaskaomiid nugo heahppášanstoalppu ja ráŋggáštusviesu.
1700- ja 1800-logus atne fápmoolbmot sámiid vuolitárvvosaš olmmošnállin, vuolitárvvosaš gielain ja kultuvrrain. Buot alla hearrát ledje ovtta oaivilis ahte sámit fertejedje šaddat ristalažžan ja dážan. Soahpameahttunvuohta lei dušše das ahte galggai go álgit dáruiduhttimiin dahje lei go buoret risttašit sámiid sámegiela bokte ja dan maŋŋil dađistaga dáruiduhttit sin.
Loahpageahčen 1700-logu heitihuvvojedje maŋimus miššonearavirggit ja dan rájes dábálaš báhpat galge fuolahit sámiid oahppama. Dát báhpát dábálaččat eai máhttán sámegiela. Seammás heite prentemis sámi girjjiid. Oahpaheaddjit ledje juogo dážat geat eai máhttán sámegiela, dahje sámit geat eai báljo máhttán dánskagiela, maid sii dál bággehalle oahpahit. Boađus šattai nu go fertii šaddat. Ohppiide šattai unnán oahpahus, ja dušše ránggáštusat sáhtte doalahit skuvllaid jođus.
1800-logu álggos oidne eiseválddit ahte čielga dáruiduhttinpolitihkka ii meinestuvvan ja ahte sámiid máhttodássi lei njiedjan. Stuoradiggi mearridii vuoruhit oahpahusa sámiide. Álggahuvvui oahpaheaddjiskuvla Runáššis, mas lei oahpahus sámegielas. Das ledje friddjasajit stipeanddain sámegielat ohppiid várás, geat ledje geatnegahtton bargat 7 jagi čatnanáiggi sámi guovllus. Muhto dalle lei dáruiduhttin leamaš nu garas muhtin áiggi ahte go Niels Vibe Stockfleth 1820-logus álggahii čuvgehusbarggu sámiid gaskkas, ii gávdnon šat oktage báhppa gii máhtii sámegiela. Stockfleth ovddidii ođđa davvisámegiel čállinvuogi ja das son almmuhii 17 girjji, mii leai eambbo go dat mii oktiibuot dan rádjái lei prentejuvvon Danmárkkus/Norggas.
1800-logu gaskamuttus oažžugohte fas dáruiduhttit coavcci. Stuoradiggi dagai 1848 vuosttaš mearrádusa dáruiduhttima guvlui. 1851 vuođđoduvvui "Finnefondet", mas lei ulbmil "addit sámiide máhtolašvuođa dárogielas". Dainna álggii proseassa, mas dárogiella / dánskkagiella šattai oahpahusgiellan ja sámegiella dušše fal veahkkegiellan. Oahpaheaddjit geat barge viššalit nannet dárogielmáhtu ožžo oalle stuora bálkálasáhusa, lasáhus sáhtii leat sullii 40 % bálkkás. Soames sámegielat oahpaheaddjit dattetge biehttaledje ohcat bálkálasáhusa Finnefondas.
Romssa oahpaheaddjioahpahusas rievdadedje njuolggadusaid nu ahte dárogielagat maiddái sáhtte oažžut friddjasajiid, jus čatne iežaset bargui sámegiel guovllus. Dát friddjasajit ožžo dakko bokte juste nuppelágán doaimma go ovdal; dat sihkaraste oahpaheddjiid geat eai máhttán sámegiela, ja geat šadde jegolaš neavvun dáruiduhttinbarggus.
Girjjit mat dál bohte sámegillii, lassin grammatihka, sátnegirjjiid ja guovttegielat áppesa, ledje dušše fal risttalaš čállosat. Ii mihkkege prentejuvvon mii sáhtii čájehit sámiid iežaset kultuvrra ja girjjálašvuođa. Sámegielprofessor J. A. Friis háliidii almmuhit lohkangirjji originála sámi muitalusaiguin, ja sus lei dákkár girji gárvvis prentemii 1856. Muhto departemeanta bissehii dan, doppe háliidedje dušše lohkangirjjiid main lei "dábálaš bagadeaddji sisdoallu". Duppaltekstejuvvon lohkangirji almmuhuvvui moadde jagi das maŋŋil, muhto das lei juste dakkár bagadeaddji ja morálisttalaš teavsttat. Das ledje bihtát Norgga- ja máilmmehistorjjás, muhto ii mihkkege sámeálbmoga iežas historjjás.
1860-jagiid rádjái ledje buot sámegiel teavsttat maid prentejedje Norggas čállon eará gillii ja jorgaluvvon sámegillii. Originála sámi girjjálašvuohta ii gávdnon. Jorgaleamit ledje dábálaččat dážaid bokte ja danin ollu báidnon dánskagielas. 1816 rájes gitta 1967 rádjái ledje eanaš oahppogirjjiin buohtalagaid teaksta dánskkagillii/dárogillii ja sámegillii.
Vaikko lei riidu oahpahuspolitihkas ja ledje hárve ja heajos sámegiel oahpponeavvut, ohppe 1800-logus oalle stuora oassi sámiin lohkat ja belohahkii čállit sámegiela skuvllas. 1800-logu mielde bohte stuora rievdadusat Norgga servodagas. Muorragálvvuid gávppašeami, mearrajohtolaga ja industriija šaddama bokte šattai iešráđálaš norgalaš boargárseahtu. Dát boargárat dárbbašedje kultuvrra ja ideologiija masa čatnat sin rahčamuša šaddat Norgga ekonomalaš, politihkalaš ja kultuvrralaš ráđđeseahtun. Kultuvrralaččat eai sáhttán hukset Danmárkku eai ge Ruoŧa árbevieruid ala. Fertejedje mannat norgalaš gálduide. Muhto eanetlohku Norgga álbmogis ledje geafes láigodálolaččat, smávvadálolaččat, guolástusdálolaččat, sahábargit jna. Sin kultuvra ii heiven njuolga boargárseađu saloŋggaide. Danin dat fertii "čiŋahuvvot". Ráhkaduvvui našunalromántalaš govva Norggas, mas Gudbrandsdalena stuoraboandda sotnabeaiveršuvdna symboliserii dáža kultuvrra. Mihtilmas 1800-logu maŋimus bealis lei šaddi našunalistalaš rávdnji Norggas. Dutkit čogge álbmotmáidnasiid, álbmotmusihka, álbmotdánssuid ja suopmaniid ja ollusat gilve ja ovdánahtte árbevirolaš dáža kultuvrra.
Boargárlaš našunalromantihkka lei iešalddis deattuhit dážavuođa, ii fal lihkadus ovdánahttit ovttasdássásašvuođa álbmogiid gaskkas. Danin sáhtte maiddái muhtin Norgga našuvnnalaš iešstivrenrahčamusa ovddimusain seammás garrasit ovddidit sámiid ja kveanaid dáruiduhttima. Muhtin stuoradiggeáirras logai: "Lea boastuipmirduvvon olmmošvuohta geahččalit ealáskahttit ja biepmat dán čearddalašvuođa.... Son guhte ražašii sámi čearddavuođa buoridit, livččii sin vearrámus vašálaš, go son láidestivččii sin hevvui. .... Áidna gádjun sámiide livččii absorberejuvvot Norgga našuvdnii."
Ovdal ledje eiseválddit dohkkehan ahte sámegiela ja suomagiela geavaheapmi lei dárbbašlaš "giellaseaguhusguovlluid" oahpahusas. 1800-logu loahpas šattai vel nannosit celkojuvvon ahte oahpahus galggai leat dárogillii. Bohte dávjjit ođđa njuolggadusat giellaseaguhusguovlluid oahpahusa hárrái, ja juohke háve nannejuvvui dárogiella sámegiela ektui. 1879 mearridii Stuoradiggi ahte suopman, ii fal čállingiella galggai leat vuođđun dáža mánáid oahpahusas. Muhto dát han ii guoskan sámi mánáide, ja jagi maŋŋil bođii dát teaksta ođđa giellanjuolggadusas: "Vaikko muhtin biires mánáid eanetlohku ii ipmir dárogiela, ferte oahppaheaddji aŋkke álo leat dihtomielas bajábealde addojuvvon mearrádusaid ja dan láhkái diktit dan leat vuoimmis, ahte sámegiella ii ge kveanagiella geavahuvvo eambbo go dilálašvuođat dahket vealtemeahttun dárbbašlažžan."
Eiseválddiid bealis deattuhuvvui ahte sámit fertejedje oahppat dárogiela, muhto ii oktage muitalan mo sii galge oahppat dan amasgiela. Eai ožžon geavatlaš giellamáhtu das ahte lohkat ja bajiloahppat oskkolaš čállosiid. Vaikko mo deattuhuvvui ahte sámi mánát galge oahppat dárogiela, dáruiduhttit eai dahkan maidege láhčit dárogieloahpahusa pedagogalaččat, eai fal ohppiide eai ge oahpaheddjiide. 1800-logu loahpas ledje "sirdinguovlluin" ("overgangsdistrikt") oahppogirjjit buorre muddui duppaltekstejuvvon. Muhto seammás celkkii njuolggadus ahte oahppit eai galgan oahppat lohkat sámegiela. Jus oahppit dattetge lohke sámegiel teavstta, de dan gohčodedje girjjiid boasttogeavahussan.
Sámi organisašuvnnat, mat ihte áiggis 1910-20 ja golbma sámi riikkačoahkkima mat lágiiduvvojedje dan áiggi gáibidedje skuvlla eatnigillii ja ahte dárogiella galggai oahpahuvvot amasgiellan. Sámi organisašuvnnaid gáibádusat guske vuosttažettiin skuvllaid oahpahusgillii. Deanu oahpaheaddji Per Fokstad dáhtui eanet. Son evttohii 1924 parlamentáralaš skuvlakomiššuvnna ovdii sámi skuvlaplána. Skuvllas galggai leat sámi sisdoallu ja sámegiella oahpahusgiellan. Fokstad čujuhii juohke fágas makkár sámi sisdoallu plánas galggai leat. Deanu sámiid searvi doarjjui su evttohusa, muhto muđuid son ii ožžon ollu doarjaga. Parlamentáralaš skuvlakomiššuvdna nammadii lávdegotti mii galggai árvvoštallat vejolaš rievdadusaid ”giellaseaguhusguovlluid” skuvlaortnegii. Dát lávdegoddi hilggui Fokstada evttohusa dainna ákkain ahte son gáibidii ovdánahttit sámi vuoiŋŋalaš kultuvrra, ”juoga mii ii gávdno”.
Dážaid gaskkas ledje maiddái olbmot geat vuostálaste dáruiduhttima, ee. báhppa Jens Otterbech ja oahpaheaddji Johannes Hidle, geat almmuheigga 1917 čállosa Fornorskningen i Finmarken. Dát girji álggahii almmolaš digaštallama riikkaaviissain, gos oaččuiga doarjaga muhtin skuvla- ja girkolbmuin. Muhto eiseváldit eai rievdadan politihka ja jotke dáruiduhttima nugo ovdal.
Dávjá oahppit, geat eai orron skuvlabáikkis, biddjojedje orrut priváhta olbmuid lusa. Eiseválddit eai lean duhtavaš priváhta orrumiin, oaivvildedje ahte dat attii ohppiide heajos eavttuid ruovttubargui ja ahte dávjá eai ožžon doarvái borramuša. Oahppit orro dábálaččat olbmuid luhtte, geain lei seamma kultuvrralaš ja gielalaš duogáš go váhnemiin, ja dát soaitá leamaš dehálaš sivva dasa ahte stáhta dađistaga anii priváhta orruma unohassan, go ulbmil lei dáruiduhttin.
Čoahkkin departemeanttas 1899, guovddáš ja báikkálaš skuvlaeiseválddiid gaskkas, evttohii internáhtahuksenplána Finnmárkui. Ii oktage sápmelaš ii ge kveana lean mielde dán čoahkkimis. Oalle farga álggahuvvui internáhtahuksen; álggos Mátta-Várjjagii, dan maŋŋil Sis-Finnmárkui ja sámi/kveana vuotnaguovlluide. Riddoguovlluin, gos eanetlohku ledje dážat, bohte easka maŋŋil mielde plánii. Deháleamos eiseválddiide lei sihkarastit ráji nuorttas ja dáruiduhttit sámiid ja kveanaid. Oktiibuot huksejedje Finnmárkui 22 stáhtalaš ja 28 gielddalaš internáhta ovdal 1940.
1970-logu rájes unniduvvui internáhttadoaibma dađistaga, dan dihtii go ássan sentraliserejuvvui, kommunikašuvdna šattai buoret ja huksejedje muhtin giliskuvllaid. Moadde internáhta ledje ain jođus gitta 1999 rádjái, go heaittihedje Guovdageainnu ja Kárášjoga internáhtaid.
1902 oaččui Finnmárku skuvladirektevraámmáha. Finnmárku lei vuosttaš fylka mas lei sierra skuvladirektevra, muđui lei okta skuvladirektevra guđege bismagottis. Sivva dasa lei dušše fal dáruiduhttinbargu. Finnmárku galggai oahpahusministtar Wexelsen mielde "našunaliserejuvvot, biddjot provinsan riikii" Skuvladirektevrrat Bernt Thomassen (1902-1920) ja Christen Brygfjeld (1923-33) leigga goappašat hui áŋgiris dáruiduhttit. Thomassena stivrejumi vuolde hilgojuvvojedje sápmelaččat ja olbmot geat máhtte sámegiela go ohce oahpaheaddjivirggi sámegielat guovlluin. Daid hárve sámegielat oahpaheddjiid galge sáddet skuvllaide gos oahppit eai máhttán sámegiela. 1902 rájes lei Guovdageaidnu áidna suohkan gos lei lohpi atnit sámegiel teavstta vuođđun risttalašvuođaoahpahussii. Muđui galggai buot oahpahus leat dárogillii, ja áinnas oahpaheddjiiguin geat eai máhttán sámegiela.
Ovdal ja maŋŋil Norgga luovvaneami Ruoŧas lei Norggas nana našunalistalaš mielladilli. Bođii maiddái ovdan skuvlagirjjiin, erenoamážit maŋŋil go Norga šattai iešmearrideaddji riikan ja našunalisma beasai heađuškeahttá leabbut skuvllas. Skuvla galggai nannet našuvdnahuksema, dalle lei dehálaš nannet buot našuvnnalaš áššiid ja geanohahttit sihke báikkálaš ja riikkaidgaskasaš áššiid. Skuvla našuvdnahuksejeaddjin lea leamaš vuđolaš jurdda maid mii gávdnat gitta min áiggi rádjái, ja erenoamážit oaidnit dán jagi 1993 oppalaš oahppoplánas.
Ođastuspedagogihka jurdagat, ahte oahppi duogáš eanet galgá leat vuođđun oahpahusas, ii olus váikkuhan sámi ohppiid oahpahussii. 1898 giellainstruksa lei ain fámus, gitta 1959 rádjái. Parlamentáralaš skuvlakommiššuvdna attii cealkamuša sámiid ja kveanaid oahpahusa hárrái. Eanetlohku dáhtui joatkit dáruiduhttinpolitihka, muhto lei unnitlohku mii dáhtui eambbo vuhtii váldit sámegiela.
1936 álbmotskuvlaláhka ii buktán makkárge rievdadusa sámiide. Kveanaide šattai vel vearrát, go ii lean šat vuoigatvuohta atnit kveanagiela veahkkegiellan. Boaittoálbmotskuvlla normalplána (N39), mii lei anus dan rádjái go 9-jagáš skuvla álggahuvvui, ii lean báidnon das ahte galggai váldit vuhtii sámi ohppiid. Ii galgan ovddiduvvot makkárge erenoamáš pedagogalaš fálaldat sin várás. Normalplánas lea bienain čilgejuvvon makkár fáttát galget oahpahuvvot. Dattege ii báljo namuhuvvon plánas Davvi-Norga, ii sámeálbmot, ii ge boazodoallu.
Otná mánáidgárddiin leat moadde historjjálaš máttu. Boarráseamus máddu lea mánáidasylat, mat ledje mánáidvurkenásahusat gefiid várás. Dávjá dat ledje čadnon fabrihkaide ja ruvkkiide gos máŋga nissona barge. Vuosttaš mánáidasyla Norggas vuođđoduvvui 1837:s Roanddimis. Nubbi, mii bođii jagi maŋŋil, lei čadnon Gávvuona veaikeverkii Álttás. Dat mii lea erenoamáš miellagiddevaš midjiide lei ahte stuora oassi veaikevearkka bargiin bohte Durtnosleagis, ja muitaluvvo ahte mánáidgárddis váldogiella lei suomagiella.
1883 rájes álggahuvvojedje mánáidkruppát, ollesbeaiveásahusat mánáide vuollil golbma jagi, maid oskkolaš ásahusat jođihedje.
Gávpogiidda buorredilálaš guovlluin álggahedje priváhta mánáidgárddiid 1800-logu loahpa rájes. Dát lei stoahkanfálaldat pedagogalaš jođiheami vuolde, mas lei beaivválaš rahpanáigi 3-4 diimmu. Finnmárkkus eai lean mu dieđu mielde muđuid mánáidgárddit ovdal 1950-logus. Ii oro leamaš makkárge fálaldat sámegielat mánáide dan áiggi. (Go ferten ráddjet dan logaldallama, de in áiggo dán háve dadjat maidege joatkkaskuvlla in ge allaskuvlla birra.)
Sámi skuvlahistorjá - 1940 rájes
Sámi mánáidgárddiid historjá
Sámi allaoahpahusa historjá