Artihkkal aviissas Sámiid Hilat, nr. 2 - 1978
Sámiid Hilat lei aviisa man almmuhii / Klassekampen sámegillii ja dárogillii. Eai boahtán go golbma nummara. Artihkkalat čállojuvvojedje dárogillii ja lágádus Jår'galæd'dji jorgalii sámegillii. Dán artihkal lea Svein Lund heivehan dálá čállinvuohkái.
Dát jearahallan lea oassi stuora áššis Mearrasámeakšuvnna birra, Porsáŋggus. Dás buvttán dál iežan čállosiid; jearahallamiid «mearrasámehoavdda» H.J.Leonardseniin, ja Nordkapp Sámiid Searvvi jođiheddjiin, Ivar Utsi
Dán artihkkal dárogillii.

Svein Lund:

«Mearrasámehoavda»: Sápmelaččain eai galgga leat sierravuoigatvuođat!

Gávnnahan ditii maid mearrasámeakšuvnna hoavddat ieža oaivvildit ja maid aksuvdna jođiha, vulggiimmet Leaibevutnii. Doppe deaivvaimet «mearrasámehoavdda» H.J.Leonardsen, ruovttus su smávvadáludoložis, ja jearaimet sus manne «mearrasámeákšuvdna» lea álggahuvvon.

«BOAZODOALLOSÁPMELAČČAT LEAT ÁLGGAHAN SOAĐI MIN VUOSTA!»

- Mii geat ássat mearrarittuin, mis leamaš min vuoigatvuođat doložis, muhto dál boazodoallu áigu váldit badjelasas buot. Boazosápmelaččat leat fuomašan funes guođohanvuogi, ja dál álggahan njuolgestaga soađi min vuostá. Sii vuojehit bohccuideaset luomejekkiid ja gittiid ala. Sávzalohku dáppe birrasiin lea garrasit maŋas mannan daid maŋemus jagiid. Erenoamážit boazodoalu givssi geažil.

Mannan geassi massen máŋga duhát dainna go in beassan bivdui vuolgit, muhto fertejin leat ruovttus ahte doalahit bohccuid olggobeal áiddi. Dát lea erenoamážit sivvan ahte mearrasámeákšuvdna vuođđuduvvui.

Boazoeaiggadat háliidit čuoččuhit ahte sis leat vuoigatvuođat buot mátrikulerekeahtes eatnamiidda Finnmárkkus. Dat ii lie nu. Mon sáhtan čujuhit muhtin rievttiášsái 1692-is Talvikas Álaheajus. Dan áigge ledje mearrasámiin ge bohccot, ja duobmu attii «mearrafinjaidde» vuoigatvuođa báhcit «badjefinjaid« bohccuid jos dát eai doalahuvvon eret mearrafinjaid guohtuneatnamiin.
Boazosápmelaččat galget dál dokkehit ahte meahcci gullá stáhtii. Sápmelaččain eai galgga leat makkar ge sierravuoigatvuođat.

— Maid dalle mearrasámeakšuvnna oaivvilda berre dahkkot?
— Boazodoallu berre šaddat buoret kontrolla vuollái. Meahccepoliisa berre nannejuvvot. Mii gáibidit ahte dan ođđa boazodoallolágas guođohan geatnegasvuohta doalahuvvo ja galgá leat lohpi báhčit bohccuid mat leat olggubealde daid lobalas guohtunguovlluid.

— Muhto ii go dat livččii doarvai go stáhta ordne albma boazoáiddiid?
— Jos stáhta galggasii sisa áidut buot sajiid gos dárbu livčče mon gáttan dáža stáhta oaččos unnan ruđaid.

«BOAZOSÁBMELAČČAT EAI HALIIT OVTTASBARGAT»

— Lehpet go geahččalan geavahit sámi organisašuvnnaid ahte dii áššiid čoavdit
— Eat leat geahččalan dán ášši váldit guorahallama vuollai njuolgga NSR-ain. Porsaŋggu sámiid searvi áiggui lágidit čoakkima mannan čavčča, muhto maŋiduvvui. Boazosábmelaččat eai háliit ovttasbargat. Mun leamaš máŋgii boazosápmelaččaid luhtte ahte hálahit daid, muhto ii ávkkut.

— Makkar áigumusat leat mearrasámeakšuvnna ovddosguvlui?
— Mii áigut fargga doallat álbmotčoakkima. Lea vejolas mii dalle muhttit nama: «Ridduássiidákšuvdna». Mii eat sat háliit geavahit «mearrasámeákšuvdna» nama dainna go eai buohkat geat dáppe birrasiin orrot leat sápmelaččat ja ollogat geat leat sábmelaččat eai háliit dan dovddastit.


Álgosiidui

sveilund@online.no