Sámelága giellanjuolggadusaiguin oaččui sámegiella vuosttaš háve riektesuodjalus Norggas. Min riikkas leat árbevirolaččat orron sámit čuođenáre suohkanis, dáid gaskkas šattai dušše guđas mielde hálddašanguvlui, maŋŋil lea šaddan ovcci.
Dál lea vuoigatvuohta gulahallat sámegillii vissis almmolaš ásahusaiguin, ja dat ásahusat fertejit dalle juohkit dieđu sámegillii. Dán láhkái lea mannan ovddasguvlui 20 jagis, vaikko sáhttá jearrat lea go álo stáhtalaš giellaruhta geavahuvvon buoremus lági mielde. Dás in áiggo digaštallat dán, muhto baicce guovllu rádjen ja mo guovlu geavahuvvo eará ulbmiliidda go dat mii álggos lei jurdda.
Go ráddje guovllu gos álbmogis leat vissis vuoigatvuođat, ráddje seammás geain eai leat dát vuoigatvuođat. Porsáŋggus lea vuoigatvuohta oažžut vuođđoskuvlaoahpahusa sámegillii ja gulahallat sámegillii suohkaniin ja boarrásiidsiiddas. Nu ii leat ránnjásuohkaniin Áltá, Fálesnuorri, Davvenjárga ja Davvesiida, main buohkain árbevirolaččat lea orron sámegielat olbmot, vaikko dál eatnasat eai šat sámás. Dálá lágaid mielde lea dušše okta vejolašvuohta mo skuvllas ja boarrásiidsiiddas sáhttá oažžut gielalaš vuoigatvuođaid; suohkan ferte searvat hálddašanguvlui. Vai beassat dohko, de ferte vuos suohkanstivra ohcat, ja de ráđđehus mearridit. Dán rádjái lea ráđđehus mieđihan buot ohcamiidda, nu ahte lea vuosttažettiin suohkanstivrraid duohken.
Manne dalle eai oza buot suohkanat iežaset hálddašanguvlui? Leat gal muhtin politihkkarat geat leat buot sámi vuostá, muhto dat ii čilge visot. Muhtin hálddašanguovllu suohkanat leat áigá čuoččuhan ahte stáhtalaš ruđa ii leat doarvái gokčat suohkaniid geatnegasvuođaid lága mielde. Danin sáhttá ballat ahte ođđa suohkanat gártet seamma dillái. Seamma dehálaš lea mo stáhta lea geavahan hálddašanguovllu eará lágain go sámelágas.
Sámelága giellanjuolggadusat addet dušše vuoigatvuođaid sámegielagiidda ja geatnegasvuođaid suohkaniidda. Muhto oahpahusláhka manná guhkkelii. Dan mielde sáhttet suohkanat geatnegahttit buot ohppiid lohkat sámegiela. Dás lea váikkuhusat maiddái dárogielat ohppiide, muhto lea goit suohkana duohken mearridit. Muhto láhka addá maiddái njuolggadus mii guoská buot hálddašanguovllu ohppiide, ja das eai sáhte suohkanat vealtit: "Departemeanta mearrida láhkaásahusaid eará sierranas oahppoplánaide vuođđoskuvlaoahpahusa várás sámi guovlluin ja ohppiide geat muđui ožžot sámegielat oahpahusa vuođđoskuvllas dahje joatkkaskuvllas." Dát njuolggadusat galget nappo guoskat sámi guovlluin, mii lea definerejuvvon hálddašanguovlun. Dát láhka mearriduvvui jagi maŋŋil go moatti suohkanis lei leamaš garra riidu juste dán birra dalle go 1997 oahppoplánat álggahuvvojedje. Vuostálastin lei belohahkii dan dihte go plánas ledje unohas cealkámušat mat eai váldán vuhtii ahte plána galge maiddái dáža oahppit geavahit. Go dát rievddaduvvui, heivii plána oalle bures hálddašanguovllu guđa álgosuohkaniidda, main árbevirolaččat orro sámit miehtá suohkana ja main hui stuora oassi álbmogis lea sámi duogáš.
Maŋŋil lea hálddašanguovlu viiddiduvvon, go Divttasvuotna, Snåase ja Loabát leat searvan, ja earát, nugo Skánit, Evenášši, Romsa ja Álttá árvvoštallet ohcat. Dákkár viiddidemiiguin šaddá hálddašanguovlu maiddái fátmmastit guovllut main dážat leat leamaš eanetlogus nu guhkás go mii dovdat historjjá. Muhto searvama boađus lea ahte buot oahppit galget čuovvut sámi oahppoplána, vaikko stuora eanetlohku ohppiin lea dárogiella oahpahusgiellan. Norgga skuvllain galget buot fágain leat oahppogirjjit, mat leat čállojuvvon oahppoplánaid mielde. Lea dovddus ahte váilo ollu ovdal go leat doarvái sámegielat oahppogirjjit. Eará váili ii leat seamma dovddus: Dárogielat oahppogirjjit sámi oahppoplánaid mielde eai leat dán rádjái vuoruhuvvon.
Dalle go sámi oahppoplánat álggahuvvojedje, lei ágga ahte sámi oahppit galge oažžut oahpu iežaset kultuvrra vuođul. Vuosttaš sámi oahppoplánat 1987 rájes guoskkai muhtin fágaide moatti skuvllas, eanaš sámegiel oahpahussii. 1997 ođastusas háliidii Sámediggi ahte buot sámi oahppit galget geavahit sámi oahppoplánaid. Go dát hilgojuvvui, sis lei "B-plána"; skuvllat hálddašanguovllus. Ja nu mearridii departemeantta, muhto ii ovttasge oro oaidnán dan mearrádusa bohtosiid.
Ovdal geahččalii dáža eiseválddit dáruiduhttit buot báikenamaid. Dál lea báikenammalága mielde vejolaš geavahit sámi báikenamaid, ja ieš láhka ii earut hálddašanguovllu siskkobealde ja olggobealde. Muhto láhkaásahus cealká: "Šilttain dahje kárttain jna. mas geavahuvvon eanet go okta namma, galgá mearrideaddji ásahus mearridit mo namat bohtet maŋŋálagaid. Dan mearrádusas galgá váldit báikkálaš giellageavaheami vuhtii. Sámegiela hálddašanguovllus galget namat boahtit maŋŋálagaid na: sámegiella, dárogiella, kveanagiella." (Mu jorgaleapmi. SL)
Ii leat váttis oaidnit ahte guokte maŋimus cealkaga sáhttet šaddat vuostálagaid. Ja nu šaddá vel eambbo go hálddašanguovlu viiddiduvvo guovlluide main báikkálaš giella ii leat sámegiella dál ja ii soaitte goassege leamaš.
Hálddašanguovllu ásaheapmi lei buorre daidda geat bohte mielde. Muhto seammás leat guovlu olles áigi geavahuvvon olggobealde sámiid vuoigatvuođaid vuostá. Ain eanet lágat ja njuolggadusat leat geavahišgoahtán hálddašanguovlu gaskaoapmin ráddjet vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid sámegillii ja oahpahussii. Dál galggašii leat áigi árvvoštallat dan ortnega, ja ohcat ortnegiid mat leat máškideabbun go páhkka mas suohkanat fertejit válljet visuid vai ii maidege. Dálá lágat addet sámiid vuostálastiid nuvttá buriid ákkaid, go bidjet unohis gáibádusaid nugo ahte ovdal go Romssa suohkana sámegielat oahppit galget oažžut vuoigatvuođa oahpahussii eatnigillii, de ferte suohkan dohkkehit čállit suohkannama "Romssa suohkan - Tromsø kommune", ja buot suohkana dáža oahppit fertejit čuovvut sámi oahppoplána.
Go sámi orrot nu bieđgguid Norggas, de berre leat áigumuš nannet sámiid gielalaš vuoigatvuođaid garra rájiid haga. Danin berre unnidit erohusaid hálddašanguovllu siskkobealde ja olggobealde gaskkas.
1. Oahppit miehtá riikka berrejit oažžut oktagaslaš vuoigatvuođa oažžut oahpu sámegillii ja sámi oahppoplána mielde.
2. Suohkanat, fylkkat ja almmolaš ásahusat mat háliidit nannet sámegiela geavaheami, berret oažžut doarjaga dasa searvvakeahttá hálddašanguvlui.
3. Buot sámi báikenamat berrejit geavahuvvot almmolaččat, vejolaš dárogiel nama báldii, muhto suohkanat berrejit ieža beassat mearridit mii namaid galgá leat bajimusas.
Dál berre jođánit árvvoštallat sámegiela lágaid. Dan bottu berre vuordit hálddašanguovllu viiddidemiin. Suohkanat mat dál árvvoštallet, ohcat berrejit baicce digaštallat mo sii buoremus lági mielde sáhttet nannet sámegiela ja stáhta / Sámediggi berre addit doarjaga maid dárbbašuvvo, gáibitkeahttá ahte fertejit searvat hálddašanguvlui.
Svein Lund
Eanet artihkkalat sámi áššiid birra
Álgosiidui