Artihkkal aviissas Sámiid Hilat nr. 2-1978
Sámiid Hilat lei aviisa man almmuhii / Klassekampen sámegillii ja dárogillii. Eai boahtán go golbma nummara. Artihkkalat čállojuvvojedje dárogillii ja lágádus Jår'galæd'dji jorgalii sámegillii. Dán artihkal lea Svein Lund heivehan dálá čállinvuohkái.
Denne artikkelen på norsk / Dát artihkkal dárogillii Svein Lund:
Rieppovuona ruvkebargut heitojuvvojit - Bargit dego bánit valljegáris Borregaard ja Stáhta gaskkas
Giđđii heitojuvvo bargu Folldal Verk bargosajis Rieppovuona ruvkiin, Fálesnuoris. Stáhta lea sihkastan Rieppovuona dan báhpira alde eret mii namaha daid mat ožžot doarjaga veaikerájus. Rieppovuona ruvkiid eaiggát lea Borregaard, stuorámusaid searvis monopolsuoddjaluvvun fidnodagain Norggas. 50 olbma ožžot bargohisvuhtii duomo ovtta gielddas gos ovdežis juo lea stuora váttisvuohta barggu oažžut.
Dalle go bargo daid ruvkiin álgahuvvui 1972is, gadde eadnasat ahte dát dal leai vissis bargosaddji. Olusat ruvkebargiin huksejedje viesuid ja doivu vissis boahteáigi ožžon Fálesnuoris. Muhto boahtte jagi lea loahpa.
Man birra bargit dal hupmet lea dieđusge: Mo oažžut ođđa barggu nu atte ii dárbbaš fárret? Dál gávdno jurdda mo, jurdda mii attásii bargosajiid Rieppovutnii 3-4 jahkái. Dat lea fas dat jurdda fápmorustega hukset Fálesnuorrái, ja fágalihkadus lea ruvkebargiide gáibidan ahte dat jurdda almostuvvu jođáneamusit.
Muhto lea go dat nu ahte dát lea buorre čoavdda Folldal bargiide? Ja maid fábmorustega huksen buktá Fálesnuori ássiide? Ja badjesápmelaččaide geain leat geasseeatnamat dappe? Oažžun dihte čielgasa dás leat háladan muttomiiguin Fálesnuoris, ja dás boahtá veaháš maid mii gávnnaimet.
Jurdda lea báddadit Suolojavrri 19 m ja gurret 5 m otná dásiid ektui. Čáhci buktojuvvo bohcci čađa Fábmorustegii Rieppovuonas. Dan bohcci čađa maid golgahuvvujit 3 uhcit jogaža. Čáhcigolgan Fálesnuorijogas uhciduvvu 40 - 50 %.
Ii leat vel dutkojuvvon makkár vahágiid dakkár huksen buktá. Vissa lea gal iskastan boazodoalu hárrái guottoma, birrasiid 20 jagi dás ovdal. Liiká lea gielda ovttajienalaččat dáhton huksema. Almake vuordá Porsa Kraftlag ahte lohpi addujuvvu konsesun bokte giđđat 1979, ja ahte bargo álgahuvvo 1979:s.
Gieldastivra badjesápmelaččaid vuostá
«Gieldastivra ii ane dárbaslažžan jearahallat boazodolliin dán dásis áššemeannodeames.
Gieldastivra veardida dán guovllu mánno-eatnamin, mii ii ollenge dohke boazoguottomiidda. Dan dáfus oažžo čázi vuollái bidjat várohaga.»
Dan čálii Ságat 23.6.78. Vearddit dan dainna maid Anders M. Sara dadjá nubbi sajis ávissas. Mii eat áiggo dadjat ahte buohkat gieldastivrras dihtet ahte sii gielistit, muhto ahte ii oktage sis leat eambbo bajasčuvgejuvvon boazodoalu ja luonddu birra miila gieldaguovdážis eret, dan mii biehtalit jáhkimis.
Áidna nággu gielddastivrras mii bođii leai ahte galge go dan seammás gáibidit fápmohuksema Guoma-čáziide ge. Okta evttohus dan guvlui, oaččui Venstre ja Senterparti jienaid. (Lea go oktage gii civkalii ruonas politihka birra?)
Gukte čurruga fáipaleames
Manin dakkár fápmojurdagat bohtet? Manne juste dál? Sivas go lea vuostálastán Álaheaju-Guovdageaino huksema, leat Stáhta bealis ferten guođđit daid stuorámus jurdagiid doppe. Dálás jurdda Álaheajo hárrái addá uhcán dálverávnnji. Fábmorustet Fálesnuorijogas, buktá dan sadjái eanemus dálverávnnji. Muhto nu go Álaheajos, de ledje vuostálastimat vuordimis Fálesnuoris ge.
Seammás oaččui Stáhta ođđa váttisvuođaid. Fidnoheaitimat eai leat eahcilat. Dan cagget bargit eanet ja eanet. Muhto dienas manná ovdas, ja bargosajit Rieppovuonas eai leat dakkárat maid monopolsuodjaleamit (das: Borregaard) dahje stáhta leat áigomin gádjut.
Muttu - manne ii váldit guokte čurruga fárpaleames?
1. heaitit Rieppovuonas ruvkkiid
2. hukset fámo Fálesnuorijogas
Dan dakkamin boahtá buorri sihke ruhtafápmui ja stáhtii. Borregaard oažžu heaitit dan fitnodaga mii ii atte sidjiide dan dietnasa maid ledje vuordán. Dan ožžot dahkat almmá vuostálastima haga bargiid bealis, maida lohpiduvvu bargo báikái.
Nubbi lea: Sii čatnet eatnasiid hárjánan ruvkebargiid guvlui, ja sáhtet sin bidjat bargui jos dáhtut ruvkiid fas álggahit 3-4 jagi geazis go fábmorustet bargu loappa.
Goalmmát lea: Čuorvasat fábmorustega vuostá hávket čuorvasii gáibideamen bargosajiid Fálesnuorrái.
Vissis bargosajit?
Dáid ruttaváttis áiggiid siste fuobmásit eanet ja eanet dan maid kommunistat álu leat dadjan, ahte eai sáhte šaddat vissis bargosajit ruttaválddi vuolde. Folldal Ruvkit heitijuvvujit vaikko veaiki lea valljis,
dušše danne gå ii atte dietnasa eaiggádii, Borregaardii. Dušše sosiálalaš servodat sáhttá vissis bargosajiid addit, danne go bargu ja doaibma fievriduvvu bargiid várás, ii ge danin ahte muhtomat galget dinet.
Bargit Folldal Ruvkkiin dáhtot vissis bargosajiid Rieppovuonas. Muhto jukset go dan jus čuovvulit Borregaard ja stáhta, ja dorjot fápmorustega huksema?
Huksenbargu váldá 3-4 jagi. Mii dalle? Mii dalle jus veaikihattit ain leat vuollin ja ii gánnit Borregaardii álggahit roggama? Maid dalle bargit sáhttet dahkat soahtat bargosajiid? Sii eai leat šat Folldal Ruvkiid barggus. Muhtu Finnmárkku elfábmurustegiid.
Rieppovuona ruvkebargiid fágalihkadus ii šat dalle leat. Jus galget sáhtit bargosajiid ovddas soahtat, de fertejit dal dan dahkat.
Maŋga bargosajis leat bargit ieža álgán soahtat heaitima ja uhcidemiid vuostá, ja leat máŋgii vuoitán.
Borregaardii lea vejolaš doallat barggu. Stáhtas maid lea várri. Muhto sii eai dáhto. Sidjiide lea dienas mii leakku, ii ge bargu. Danin ii spižžet. Jus Folldal bargit álget soađi doarjagiin eará bargiin bargosajiid gádjut, leš dal ruvkeroggan bargo vai daid viesuid geavahit eará doibmii. Dál duvdá Borregaard bargiid iežas ovdii. Sii šaddet bániid valljegárii rievadeamis luondovalljiid mat gullet sápmelaččaide. Ja dan ii leat buorre dáža eai ge sámi bargiide.
Til startsida
sveilund@online.no