Árbevierus fidnomáhttui

Sámi máhttu fidnofágain

Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag

Fidnopedagogihka váldofágabargu
Svein Lund
Høgskolen i Akershus, 2001

Dán bargobihtá álgosiidui

9. Huksenfágat

Ovdal Ođastus 94 ledje máŋga huksenfágas sierra vuođđokursa. Ođastusa maŋŋil lea leamaš dušše guokte vuođđokurssa; huksenfágat ja teknihkalaš huksenfágat. Huksenfágaid vuođđokurssas leat fágat muorrabargu, muvrenbargu ja ráhkadusbargu. Muhto stuora oasit viessohuksemis gullá teknihkalaš huksenfágaide, nugo bohccebargi, dahkkegokči ja sirrejeaddji. Ollu huksenbargu gullá maiddái eará fágaide. Fanashuksen lea mekánalaš fágat jus lea stállefanas, muorrabargofágat jus lea muorrafanas. Dan dihte go dát bargu lea Norgga joatkkaoahppu birra, ferten ráddjet barggu fágaide mat gullet huksenfágaid vuođđokursii. Dat mielddisbuktá ea. ea. ahte in čále maidege rikkis sámi fanahuksenárbevieru birra. Huksenfágaid vuođđokurssa suorgefágaid gaskkas áiggun deattuhit muorrabarggu. Sivva dasa lea ahte dán suorggis sáhttá gávdnat eanemus sámi erenoamášvuođaid, ja ahte sámi joatkkaoahpus gávdno ceahkku (timbbarhuksejeaddji) JK1 - fálaldat.
Miehtá máilmmi molsašuddá huksenvieru dálkádaga, ávnnasiid, ekonomiija ja kultuvrra mielde. Norggas lea árbevierru ahte orrunviesut huksejuvvojit muoras, muhto ii dárbbaš mannat guhkás lulás Eurohpas ovdal go eai fal dušše orronviesut muhto maiddái eanandoallovisttit huksejuvvojit muvrras. Našuvnnalaš huksenvierru lea dehálaš vuođđu huksenfágaohppui. Norggas leat maiddái guovllolaš huksenárbevierut, sihke orrunviesuin ja olggovisttiin leat erenoamášvuođat riikkaosiid mielde. Muhto dakkár guovllolaš huksenárbevierut eai leat ožžon stuora saji Norgga huksenfágaoahpus.

Okta maŋimus sajiin gos sámit orro gođiin, lei dáppe Gáhppirvákkis, Sáččas.
(Govva: SL)		 Dákkár navetgoađit eai oidno šat nu dávjá. Govva lea Buolbmagis, Deanus.
(Govva: SL)

9.1. Huksenfágat Sámis

9.1.1. Sámi huksenárbevierru

Sámi guovlluin huksenárbevierus leat muhtin erenoamášvuođat mat bohtet ovdan ávnnasgeavaheamis, teknihkalaš čovdosiin, plánačovdosiin ja muhtin estehtalaš sázuin. Dán gohččudan dás sámi huksenvierru. Doaba sámi huksenvierru sáhttá oažžut olbmuid vuosttamustá jurddašit dárfegođiid birra. Goađit ja lávut leat dieđusge dehálaš oassi sámi huksenhistorjjás. Muhto lea maiddái sáhka hirsaviesuin, iešguđetgelágán áittin ja njalain ja makkár latnjačoavddus sámit válljejedje go huksegohte muorraviesuid. Sámis mii oaidnit ahte huksenárbevierut leat ožžon váikkuhusaid máŋgga bealis. Deanuleagis leat sihke mihtilmas sámi viesut goappašiid bealde Deanu, ja seammás čielga váikkohusat dáža huksenmálles Norgga bealde ja suopmalaš huksenmálles fas Suoma bealde.

Boarraseamus viesuid gaskkas oba Sámis lea St. Georg-kapealla Nievddamis. Dát lea symbola nuorttalaččaide ja áidna ortodoksa girku Norggas.
(Govva: SL)		 Njalla lea dehálaš oassi sámi huksenárbevierus. Dát njalla lea Anáris, Sámi Museas.
(Govva: SL)

Finnmárkku rittus orro eanaš sámit gođiin ovddit čuohtejagimolsuma rádjái. Sis- Finnmárkkus huksegohte boazosápmelaččat easka birrasiid 1920 hirsaviesuid dálveorohagas. Dan rádjái ledje orron lávuin ja gođiin, sihke dálve- ja geasseorohagain. Muhtimat orro dušše lávuin ja gođiin gitta maŋŋil nuppi máilmmesoađi rádjái. Maŋŋilis goađit leat unnán geavahuvvon ásodahkan, muhto eambbo návehin ja meahcceealáhusain. Go duiskkalaččat 1944 bolde 90% viesuin davábealde Ivgovuona, jávkkai maiddái stuora oassi sámi huksenvierus. Dál oidno boares sámi huksenvierru Finnmárkkus ja Davvi-Romssas eanaš dávvirvuorkkáin ja boares govain. Dattetge gávdnojit muhtin boares viesut ja áittit. Lullelii leat eanet boares sámi viesut seailluhuvvon. Riikkaantikvára čađahii jagiin 1975-95 boares viesuid registrerema miehtá riikka. Muhto dábálaččat dán registreremis eai earuhan dáža, kveana ja sámi viesuid. Dál Sámedikki birasgáhtten- ja kultursuodjalanossodat lea bargame dainna ávdnasiin ja geahččala dan vuođul registreret sámi huksenvieru.

Soađi maŋŋil ođđasethuksemis válde dávjá unnán muddui sámi huksenvieru ja báikkálaš álbmoga sávaldagaid vuhtii. Dan dihtii šattai muhtin sajiin, omd. Gáivuonas, riidu eiseválddiiguin. Sis-Finnmárkkus bođii ođđasethuksen maŋŋilis go rittus. Olbmot fertejedje guhká orrut bráhkain dahje gođiin. Buoridin dihtii dan dili álggahii danin eiseválddit guktii Sis-Finnmárkku ásodatakšuvnna. Vuosttaš ásodatakšuvnnas, birrasiid 1960, ledje báikkálaš olbmuid plánačoavddussávaldagat belohahkii vuođđun. Guovdageainnus huksejuvvojedje ollu «Klemet-type»-viesuid, maid Klemet Hermansen, gii barggai Guovdageainnu suohkanhálddahusas, lei sárgon. Lean ieš orron dákkár viesus. Dáin viesuin lea gievkan mii lea stuorimus latnja. Dat lea ovdamunni olbmuide geat ollu ávkkástallet luondduriggodagaid. Muhto nuppi ásodatakšuvnnas, birrasiid 1970, huksejuvvojedje measta dušše norggalaš "typehus", standardiserejuvvon viesut. Daid dovdomearka lei ahte gievkan lei beare unni ja stohpu fas beare stuoris. Dát ledje villaviesut gávpogiidda, ii ge atnoviesut olbmuide geat barge boazodoalus, eanandoalus ja meahcceealáhusain. Sivva dasa ahte dákkár viesut huksejuvvojedje Sis-Finnmárkkus sáhttá leat sihke váikkuhusat asodatakšuvnnas, viessobáŋkkus, arkiteavttain ja huksenfitnodagain, muhto maiddái ahte sámit ieža háliidedje dakkár viesuid main lei státus muđuid riikkas. Mu dieđu mielde ii oktage lea dutkan dán ášši. Maŋŋilis muhtin dáin viesuin leat rievdaduvvon vai heivet buorebut geavaheddjiid dárbbuide. Eanaš sámi guovlluid huksendoaimmas lea dán maŋŋil leamaš dáža málle mielde, dát guoská sihke orrunviesuide ja almmulaš viesuide nugo skuvllat, dearvvašvuođaguovddáš ja suohkankántuvrrat.

Julevsámi kulturguovddáš Árran Divttasvuonas lea huksejuvvon lávvohámis.
(Govva: SL)		Maajejaevrrie ođđa hoteallas lea lávvohápmi ja dainna čájehit ahte dát lea sámi guovlu.
(Govva: SL)

9.1.2. Ođđa huksen sámi árbevieru mielde

60-logu rájes huksejuvvojedje muhtin visttit mat ledje báidnon sámi huksenárbevierus. Dát visttit ceggejuvvojedje guovddáš sámi guovlluin, muhto dábálaččat eai lean sámit geat stivrejedje dan huksema, muhto omd. girku ja Norgga Sámemišuvdna. Ovdamearkkat leat Guovdageainnu duottastohpu ja girkut Láhpoluobbalis ja Kárášjogas. 80-logu rájes leat boahtán oktiibuot oalle máŋga almmulaš ja privahta visttit main lea sámi málle, nugo Kárášjogas Samelandssentret ja Sámediggevisti, Guovdageainnus kulturvisti ja Siva-visti ja Porsáŋggus Rávttosnjárgga luondduvisti. Vel čielggasit inspirerejuvvon lávvohámis leat julevsámi kulturguovddáš árran, ja hoteallat Lujávrris ja Maajejaevries.

Gárasavvon skuvla lea ođđa visti mii muhtin muddui lea huksejuvvon sámi málle mielde.
(Govva: SL)		 Lujávri hotealla, Ruošša bealde
(Govva: SL)

Skuvlavisttiin leat dán rádjái hui unnán muddui sámi málle. Hárve buori ovdamearkkaid gaskkas sáhtán namuhit Gárasavvona skuvla Ruoŧa bealde.
Turistaealáhusas leat maŋimus jagiid huksejuvvon máŋga goađi, áitti ja njala. Maiddái leat huksejuvvon viesuid mat leat baidnon lávvo- dahje goahtehámis. Kárásjoga turistahotealla lea huksen stuora darfegoađi. álttás leat huksejuvvon ođđaáigásaš goađit mat Altafjord hotell geavaha idjadansadjin. Buolbmágis lea fas turistaráhkanus mas lat máŋga ođđa goađit. Tommas, Nesna lahka, lea huksejuvvon «Máilmmi stuoramus lullisámi darfegoahti» gos gitta 30 olbmo sáhttet idjadit. Máŋga dáin visttiin eai leat árbevirolaš goađit, muhto seaguhusat goađi ja viesu gaskkas, sihke konstrukšuvnna ja ávnnasgeavaheami dáfus.

Gávdnojit moadde orronviesu mat leat huksen ođđa áiggis, man konstrukšuvdna, ávnnasgeavaheapmi ja plánačoavddus lea báidnon goađis. Dasa lassin leat ceggejuvvon goađit, áittit ja njalat ea ea. dávvirvuorkkáin, kulturguovddážiin ja mánáidgárddiin.
Dan dihte go eanet olbmot leat beroštišgoahtán sámi huksenárbevierus, dárbbašuvvo maiddái eanet fágaolbmot geat sáhttet dahkat dakkár barggu. Danin leat lágiiduvvon kurssat goahtehuksemis ja sámi huksensuodjalusas. Ovdamearkan sáhtán namuhit ahte 1999 čađahuvvui sámi huksensuodjaluskursa kulturguovddážis Sijti Jarnge, Aarportes. Sámi Kulturmuitoráđđi ja Riksantikvaren ruhtadii kurssa. Ruoŧa bealde lea vistesuodjalusprošeakta Norrbottenis / Västerbottenis maid ájtte sámedávvirvuorká jođiha.

9.1.3. Huksenealáhus Sámis

Leat oalle máŋga sápmelačča geat barget huksenbargin. Oassi sis lea fágareive, muhto hui máŋggas ii leat olles fágaoahppu. Muhtimat barget sihke huksenbargguin ja eará bargguin. Sámi suohkaniin lea unnán muddui iešheanalaš huksenfitnodagat. Gávdnojit iešbirgejeaddji ceahkkut, muhto sii dábálaččat eai sáhte váldit badjelasas stuora bargguid. Stuora barggut leat mannan dáža fitnodagaide ja báikkálaš huksenbargit leat muhtin muddui beassan bargat sin ovddas. Ovdamearka dihtii dalle go Guovdageainnu ođđa dearvvašvuođaguovddáš huksejuvvui (gárvis 2000), ledje sullii 15 entreprisa. Daid gaskkas manai dušše vuođđobargu báikkálaš fitnodahkii, earat ožžo fitnodagat álttas ja Romssas. Ráhkadusdoaimmas lea eanet báikkálaš fitnodagat, main leat sámi oamásteaddjit. Guovdageainnus leat 5-6 báikkálaš mašinentreprenevrra.

Leat muhtin timbbarhuksejeaddjit geat erenoamážit leat bargan sihke árbevirolaš ja ođđaáigásaš gođiiguin ja áittiin ja dahkan dan ealáhahkan. Dás orru leame šaddi márkan, ja leat odne unnán olbmot geat máhttet árbevirolaš sámi huksenmálle. Dás lea maiddái stuora vejolašvuohta ovdánahttit buktagiid.

Buolbmagis lea turistafitnodat mas lea máŋga ođđa goađi dahji goahtelágán viesu.
(Govva: SL)		 Veahčira sámeskuvllas ja mánáidgárddis leat áiti, njalla ja goahti stoahkkanšiljus.
(Govva: SL)

9.2. Sámi máhttu huksenfágain

9.2.1. Makkár sámi máhttu?

Makkár sámi máhtu sáhttá gávdnat huksenfágain? Mun oainnán golbma suorggi:
* Máhttu dan birra mo sámit leat huksen ásodagaid ja eará visttiid áiggiid čađa, makkár ávdnasiid ja bargoneavvuid sii leat geavahan. Mo sáhttá dákkár máhttu geavahuvvot boares sámi visttiid ođđasithuksemii ja bajásdoalahussii?
* Mo eará čearddaid huksenvierru lea geavahuvvon sámi guovlluin. Man muddui leat leamaš váikkuhus, vuosttalašvuohta ja ovttasbargu huksenárbevieruid gaskkas?
* Mo sáhttá min áiggis geavahit osiid sámi huksenvierus go cegge ođđaáigásaš vistiid?

9.2.2. Čálalaš gáldut ja filmmat

Leat hui máŋga čálalaš gáldu sámi huksenárbevieruid birra. Measta buot oppalaš girjjit sámi kultuvrra birra čilgejit huksenvieru. Dasa lassin leat máŋga unna girjjáža ja artihkkala, maid dábálaččat dávvirvuorkábargit, antropologat ja dáža arkiteavttat leat čállán. Ii baljo leat mihkkege maid sámi fágaolbmot, nugo huksenbargit, huksenfágaoahpaheaddjit ja arkiteavttat leat čállán.
Eanaš gálduin leat govat ja/dahje sárggosat mat čájehit sámi gođiid ja áittiid. Muhtin sárggosat ja čilgehusat leat nu buorit ahte dat dohkkejit bargočilgehussan. Sámi gođiid ja áittiid birra han gávdno ollu gáldut, muhto lea unnán viessohuksema ja stohpoortnega birra. Ii oktage girji muitala oba Sámi huksenvieruid birra, ii ge gávdno oktage girji mii lea heivehuvvon skuvlla várás.
Lean gávdnan 74 čálalaš gáldu, daid gaskkas leat sullii 16 (unnit go 1/4) maid sámit leat čállán. 5 leat dušše sámegillii (4 davvisámegillii, 1 lullisámegillii), 5 sámegillii ja dárogillii, 45 dárogillii, 14 ruoŧagillii, 3 suomagillii, ja 1 eŋgelasgillii. Okta girji leat suomagillii ja eŋgelasgillii.
Finnmárkkus leat boares visttit registrerejuvvon. Dát dieđut gávdnojit suohkaniid ja fylkka kántuvrrain, eai leat vel almmuhuvvon.
Mu dieđu mielde ii leat dahkkon maidege čoaggit ja ovddidit huksenfágaid terminologiija, erret dan maid sáhttá gávdnat namahuvvon gálduin, goahteráhkadusaid birra ja Konrad Nielsena sátnegirjjis.
Lean gávdnan 3 filmma goahtehuksema ja lávvoceggema birra. Listu mii čájeha girjjálašvuođa ja filmmaid lea mildosis 1.3.

9.2.3. Dávvirvuorkkát

Máŋga dávvirvuorkkás leat goađit, áittit, njalat ja eará boares visttit sámi guovllus, jogo originalan dahje rekonstrukšuvdnan. Girjjálašvuođalisttus leat čállosat mat muitalit eambbo muhtin visttiid birra.

Davvirvuorkkáin ii gávdno dušše fal dološ áiggi huksenhistorjjá, muhto maiddái biergasiid ođđaset áiggis. Jáhkovuonas gávdnen dán betongaseaguheaddji.
(Govva: SL)		 Lea oalle hárve gávdnat snihkkárbiergasiid sámi davvirvuorkkáid čájáhusain. Dáid biergasiid gávdnen Árrana magasiinnas.
(Govva: SL)

Gođiid ja viesuid huksenvierru lea molsašuddan báikkálaš dárbbuid ja vejolaš huksenávdnasiid mielde. Danin sáhttá earuhit vistešlájaid iesguđege guvlluin. Eanaš báikkálaš dávvirvuorkkáin leat dušše goađit ja visttit mat bohtet lagasbirrasis.
Muhtin stuorát dávvirvuorkkáin, nugo Sámi dávvirvuorkkát Kárášjogas, Romssa dávvirvuorká, Norsk Folkemuseum, ájtte Johkamohkis ja Sámi musea Anáris, leat visttit mat bohtet maiddái eará guovlluin, nu ahte lea vejolaš veardidit omd. lullisámi ja davvisámi gođiid. Máŋga dávvirvuorkká čájehit bargoneavvuid mat leat geavahuvvon muorrabargui. Namahuvvon goahteprošeavttas Kárášjoga joatkkaskuvllaoahppit fitne dávvirvuorkkás guorahallat goahteráhkadusa. Dát lea buorre bargovuohki, sihke huksenfágii ja eara surggiide, omd. fágain nugo sámi kulturmáhttu ja historjá.
Listu mii čájeha maid lean gávdnan dávvirvuorkkáin, lea mildosis 2.3.
Dávvirvuorkkáid lassin leat muhtin sajiid sámi visttit suodjaluvvon álgovuđolaš birrasis. Ovdamearkkat leat girkobáikkit dÁrfrvesjávrris ja Ongkeres Ruoŧas ja Ohcejogas Suomas.

Arvidsjávrri girkogilis leat máŋga árbevirolaš sámi vistti.
(Govva: SL)		 Snihkkárbiergasat Ájtte dávvirvuorkkás.
(Govva: SL)

Moadde Fotefar mot Nord-prošeavtta leat sámi visttit mat leat ovddestuvvon. Earret eará mii gávdnat dan Nordlánddas suohkaniin Báidár, Raavrvihke ja Aarporte.

Áiti
Áiti - áiti
maid don muitalat
go don čuožžut dievážin
Du maddaga lea muoldu borran
Du čuolmmaid lea ilbmi loakt
an čužžut, čužžut ja muital
da áiggi
mii lea mannan
Paulus Utsi

9.2.4. Njálmmálaš gáldut

Vaikko ollu lea čállon sámi huksenvieru birra, gávdno ain boares sámit geain lea máhttu mii ii leat čállon. Lea dehálaš dokumenteret sin máhttu, ja fievrridit dan viidásit, ea.ea. skuvlla bokte. Buorre ovdamearka dasa lea lullisámegiel girjjáš «Guktie derhvie-gåetiem tseegkedh». Girjjáš ráhkaduvvui goahtehuksenkurssas, gos Gustav Kappfjell rohki lei bagadallin, ja oasseválddit dokumenterejedje huksenproseassa teavsttaiguin, sárgosiiguin ja govaiguin.
Gávdnojit maiddái muhtin nuorra sámit geat leat oahppan boares huksengálgga, geat sáhtet doaibmat bagadallin skuvllas.

9.3. Huksenfágat sámi joatkkaoahpus

9.3.1. Historjjálaš ovddideapmi

Sámi joatkkaskuvllas, Guovdageainnus, lei snihkkároahppu álggu rájes, 1952, ja ceahkkusuorgi sullii 1980 rájes. Muhtin áiggi lei goappašiid suorggis 2-jagaš fálaldat. Sihke snihkkár- ja ceahkkusuorgi heaittihuvvojedje 80-logu loahpas, danin go skuvlla hálddahus háliidii vuoruhit oppalašfágaid. 90-logu gaskamuttu rájes lei goappašiid sámi joatkkaskuvllain huksenoahppu rávesolbmuidkursan, ovttasbargguin AMO-guovddážiin álttás. Lei huksenfágaid vuođđokursa, ceahkku joatkkakursa 1 ja JK2 - teoriija. Maŋŋilis leat goappašiid skuvlla álggahan huksenfága dábálaš joatkkaoahppun. Kárášjogas molsašuddá vuođđokurssa ja ceahkku JK1 gaskkas, nu ahte ođđa oahppit álget juohke nuppi jagi. Guovdageainnus lea huksenfágaid vuođđokursa guovtti jagi badjel, jurddašuvvon ohppiide geain leat oahppanváttut, nu ahte dás maiddái álget oahppit juohke nuppi jagi.

9.3.2. Oahppoplánaid sámi sisdoallu

Sámi huksenárbevierru, mii dás lea čilgejuvvon, ii boađe ovdan oahppoplánain mat geavahuvvojit sámi joatkkaskuvllain. Makkár bohtosat dás lea, boahtá bures ovdan Ođastus 94 árvvoštallamis, mii lea čállon dan vuođul maid huksenfágaoahpaheaddjit leat muitalan: Huksenfágaid diibmoplánas lea oahppanávdnasat mat gusket olles riikii, ja lea hui unnán sadji dasa mii lea báikkálaš ja erenoamáš. Virggálaš ulbmil lea oahpahit ceahkkuid geat sáhttet doaibmat miehtá riikka. Sámi sisdoallu váilu sihke oahppoplánas ja oahppogirjjiin ja dát lea unohas danin go skuvllas ja birrasis lea muđuid ollu sámi kultuvra.
... Lagamus maid oahpaheaddjit bohtet sámi huksenvieru JK1 ceahkku suorgefágain lea ahte oahppit galget: «dovdat riikka huksenvieru deháleamus ovddidansázuid ja fága historjjá ja iešvuođa ja sáhttit árvvoštallat fágaid riikkaidgaskasaš ovdaneami ektui». Vuostážettiin sitahta ii cealkka maidege báikkálaš huksenvieru birra, muhto riikka huksenvieru oppalaččat. Nubbi lea ahte berrešii čállot ahte oahppit galget máhtit báikkálaš huksenvieru, danin go dan láhkai oaččušeimmet buorebut ovdan dan mii lea erenoamáš ja dehálaš sámi báikkálaš servodahkii.
Ii boares oahppoplána ge vuoruhii sámi sisdoalu. Muhto ohppiin ledje eanet praksisbeaivvit ja unnit teoribeaivvit go dat mii lea otne. Dat attii vejolašvuođa cegget moaddelágán visttiid."

9.3.3. Oahpaheami sámi sisdoallu

Árvvoštallanrapporttas muitalit huksenfágaoahpaheaddjit man muddui sii nagodit oažžut sámi sisdoalu ovdan oahpaheamis: "Lea miellagiddevaš geahččat mo boares sámi visožat, huksejuvvon luondduávdnasiin, doibme, jus veardida otná standardviesuid ektui, mat leat huksejuvvon ođđaáigásaš ávdnasiin. áimmahuššat sámi huksenvieru oahpaheaddjit fertejit ieža dahkat buot barggu, ja lea, nugo juo lea geažuhuvvon, maiddái gažaldat lea go áigi dahkat dan.

Sámi fidnooahppu huksenfágain?
(Govva: SL)		 Ná sahejeddje fielluid dološ áiggi. Sámi Musea, Anár
(Govva: SL)

Dieđusge ii leat boastut oahpahit ceahkkuid geat sáhttet doaibmat miehtá riikka. Muhto dasgo oahppit orrot sámi servodagas, šaddá ehtalaš gažaldat makkár beroštumiid fagoahpaheaddjit galget áimmahuššat. Galget go deattuhit sámi huksenvieru dainna bohtosiin ahte norggalaš "bindingsverkstype" oažžu unnit beroštumi, dahje galgá go dáža huksenmálle leat oktoráđalaš? Dát šaddá juohke oahpaheaddji čuoldameahttun čuolbma. Fágaoahpaheaddji cealká nu: "Mu sávaldat lea hukset viesuid eambbo sámi huksenvieru mielde, muhto čuolbma lea ahte mis buohkain lea ovddasvástádus dasa ahte oahppit ohppet oppalaš huksenvieru dainna jurdagiin ahte sii galget oažžut barggu vaikko gos riikkas go gerget. Dákkár dilemma buohta, vállje baicce eret dan mii lea unnimus dehálaš ohppiid boahteáigái.." Fágaoahpaheaddji cealká dás iežas sáváldaga, muhto geažiha seammás ahte dát ii heive oktii márkana sávaldagaiguin. Ođastus 94:in suorgeoahppa šattai sierra suorgefága ceahkku joatkkakurssas. Oahppit galget sáhttit čilget váldosázuid ceahkkofága historjjás, našuvnnalaš ja báikkálaš árbevieruid, ja mo viessomállet leat rievdadan áiggiid mielde. Sii galget vel oahppat ipmirdit árvvuid maid ovddit giehtabargit leat ráhkadan. Dán láhkai lea ođđa oahppoplána buoret go ovddit oahppoplána. Muhto suorge- ja bargoneavvooahppa lea hui oppalaš ja unnán deattuha báikkálaš diliid ja vel unnit sámi diliid."

1997 čađahii Kárášjoga Sámi joatkkaskuvla huksenfágaid vuođđokursa hui miellagiddevaš prošeakta. Sii hukse bealljegoađi ja čatne huksenbarggu kulturipmárdussii. Dát prošeakta lea govvahallon interneahtas, muhtin skuvlaprošeaktaráiddus. Das mii gávdnat prošeavtta ulbmila birra:
- Buorebut oahpasmuvvat sámi kultuvrrain praktihkalaš barggu bokte.
- Lasihit máhtu ovttastusa birra, eallima, eanadaga ja oskumušmáilmmi gaskkas.
- Lasihit máhtu sámi huksenvieru ja eallinvuogi birra.
- Seailluhit máhtu goahtehuksema birra.
Muitaluvvo prošeavtta birra:
"Oahppit fitnejedje Sámi dávvirvuorkkáin, gos ožžo čilgehusa bealljegoađi birra. Lohkanávdnasaiid vuođul ohppe oahppit mo goahti lea konstruerejuvvon ja buot huksenosiid sámi namaid. Sii ráhkadedje sárggastusaid, gos maiddái čilge goađi ortnega birra, nugo árran, gievkanoasi, orrun- ja oađđinsaji jna. Dološ áiggis ledje čielga njuolggadusat dasa gos iešguđetge bearašlahtus, biiggáin ja reaŋggain lei iežas sadji dollagattis ja gos guossit galge čohkkát. Ráhkaduvvui maiddái sierra sárggastus gos dát bođii ovdan. Oahppit ohppe maiddái goađi birrasa birra ja gaskavuođa birra vuoiŋŋalaš máilbmái ovdal risttalaš áiggi. Sii adde čálalaš bargguid dan birra maid ledje oahppan. Oassin prošeavttas lei ovttas cegget bealljegoađi. Barggus govvidedje. Ráhkadedje maiddái čájáhusa – planšat main ledje teavsttat ja govat."

Čavčča 2000 serve Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla huksenfágaid vuođđokurssa oahppit bargui ođđasithukset goađi Návuonas.

Sámiid dávvirvuorkkát leat dál váldán oktavuođa Kárášjoga Sámi joatkkaskuvlla huksenfágaoahpaheddjiiguin ja jearran sáhttet go sii veahkehit sin ovddeštit muhtin boares visttiid. Skuvla áigu atnit dán bargu praksisan ceahkku JK1 ohppiide. Maiddái eará joatkkaskuvllain lea sámi huksenvierru leamaš mielde oahpaheamis, muhto nu guhkás go mun dieđán dušše teoriijaoahpus. Lea leamaš oahpaheaddji duohken man muddui dát lea dahkkon, mun dieđán ahte Hammerfeasta joatkkaskuvllas lea leamaš veahá oahppu sámi huksenvieruid birra.

Ođđa visttit dološ málle mielde. Áiti ja goahti lullisámi kulturguovddážis Sijte Jarnge, Aarportes.
(Govva: SL)		 Sámi árbevirolaš huksenmálles lea stuora erohusat guovllus guvlui. Dát lea mihtilmas nuortalaš goahti, mii čuožžu Sámi Museas Anáris.
(Govva: SL)

Čoahkkáigeassun oahpu sámi sisdoalus sáhttit dadjat ahte lea gal dahkkon juoidá, muhto oahpaheaddjit sávvet ahte sis lei sadji dahkat eambbo. Sii dovdet oahppoplánaid ja gáibádus ahte galgá leat riikkadássásaš máhttu hehttehussan deattuhit sámi diliid eanebut.

9.4. Konklušuvdna huksenfágaid birra

Mii sáhttit vuohttit oktilaš goahtehuksenárbevieru geađgeáiggi rájes min áiggi rádjái. Sámi guovlluin leat sihke orronviesuin, olggovisttiin ja áittiin erenoamášvuođat. Muhtin sázut leat báikkálaččat, earát fas oktasaččat stuora oasis Sámis. Goađit ja áittit leat bures dokumenterejuvvon dávvirvuorkkáin, govain ja čálalaš gálduin. Go guoská orronviesuide, gávdno maiddái muhtin dokumentašuvdna, muhto dás lea ain dárbu dutkat. Huksenbiergasat leat bures dokumenterejuvvon.
Maŋimus jagiid leat eanet olbmot beroštišgoahtán goahtehuksemii ja máŋga goađi leat ceggejuvvon earret eará dávvirvuorkkáin, turistaealáhusas ja sámi mánáidgárddiin. Sámi ásahusat ja searvvit leat lágiidan goahtehuksenkurssaid. Goađit leat ovddeštuvvon dahje huksejuvvon boares málle mielde, seammás go ovdánahttojuvvo ođđaáigásaš goađit. Moadde ođđaáigásaš orronviesu leat maiddái huksejuvvon, mat leat báidnon goahteárbevierus ráhkadusas ja ávnnasgeavaheamis. Moadde sámi snihkkára leat dahkan goahtehuksema eallámuššan. Maiddái soađi maŋŋil lea sámi guovlluid ásodathuksemis leamaš muhtin erenoamášvuođat, muhto buorre muddui dát leat jávkán ja dan sádjái leat boahtán "typehus" mat eai váldde vuhtii sámi árbevieru ja dárbbu ávnnasgeavaheamis ja plánačovdosis.
Huksenfágaid vuođđokurssa oahppoplána namuha dušše ahte oahppit galget oahpásmuvvat riikka huksenvieruin, ceahkkofága JK1 plána čállá veahá báikkálaš huksenvieru birra. Muhto sámi dilit eai leat erenoamážit namuhuvvon. Sámi joatkkaskuvllaid huksenfágaoahpaheaddjit háliidivčče oahpahit sámi huksenárbevieruid, muhto vásihit vuostalašvuođa oahppoplánaid ja ealáhusa gáibádusaid ektui.
Lea otne šaddi beroštupmi sámi huksenárbevierus ja dát berrejit sáhttit oažžut stuorit saji oahpus sámi joatkkaskuvllaid ja maiddái eará joatkkaskuvllain sámi guovllus. Sámi huksenárbevierut berre leat oassin dábálaš oahpaheamis. Dát mearkkáša ahte dat berre sisa buot oahppoplánaide, berre ráhkaduvvot sierra oahpponeavvut ja oahpaheaddjit fertejit oažžut lasseoahpu. Deháleamus vuohki oažžut sámi máhttu sisa huksenfágii šadda leat dahkat dan oassin praktihkalaš barggus, omd. ahte oahppit hukset goađi. Doppe gos gávdnojit sámi snihkkárat geat erenoamážit hukset gođiid ja visttiid sámi huksenárbevieru mielde, sáhttá geahččalit diktit ohppiid bargat ovttas singuin. Dasa lassin sáhttá klássa fitnat dávvirvuorkkáin ja eará ásahusain main leat goađit ja boares sámi visttit. Oahppomátkkiin sáhttá maiddái muhtin muddui guorahallat orronviesuid huksenvieru, vaikko eai leat nu máŋga boares viesu Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Vaikko vel váillojit oahpponeavvut, gávdnojit máŋga čálalaš gáldu maid oahppit sáhttet geavahit omd prošeaktabargui.

________________________________________________________
Boahtte kapihtalii
Mu fierpmádatbáikki váldosiidu
sveilund@online.no