Árbevierus fidnomáhttui

Sámi máhttu fidnofágain

Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag

Fidnopedagogihka váldofágabargu
Svein Lund
Høgskolen i Akershus, 2001

Dán bargobihtá álgosiidui

8. Dearvašvuođa- ja sosialfágat

Dearvvašvuođa- ja sosialfágat álggahuvvui joatkkaskuvlla lohkansuorgin 70-logu loahpas. Ođastus 94:in šadde dearvvašvuođa- ja sosialfágaid vuođđokurssa vuođul eanet 3-dahje 4-jagáš oahput mat addet fágareivve dahje fidnoduođáštusa. Daid gaskkas leat veahkkedivššár, dearvvašvuođačálli, mánáid- ja nuoraidbargi ja fuolahusbargi. Muhtin dáin oahpuin leat ođđasat, earáin leat ruohttasat oanehit oahpus, mii ovdal lei sierra skuvllain, omd. veahkkedivššárskuvla.
Dearvvašvuođa- ja sosialbargit, geain lea oahppu joatkkaskuvllas šaddet dávjá bargat ovttas olbmuiguin geain lea sullásaš oahppu allaskuvllas, ja oassi ohppiin geat álget dearvvašvuođa- ja sosialfágaid vuođđokurssain, šaddet áiggi mielde joatkit oahpu allaskuvllas.
Dearvvašvuođa- ja sosialfágat fátmmošta máŋga fága, muhto dás áiggun deattuhit vuostážettiin daid mat gusket dearvvášvuođabargui, go dát lea leamaš váldoášši sámi joatkkaoahpus. Danin in áiggo čállit nu ollu eará ásahusaid barggu birra, nugo mánáidgárddit ja sosialkántuvrrat, in ge kultuvrralaš erohusaid birra mat leat sámi ja dáža mánáidbajásgeassima ja boarrašiidfuolahusa gaskkas.

8.1. Dearvvašvuođa- ja sosialfágat Sámis

Dearvvašvuođabarggus ja sosiala fuolahusas lea leamaš ja lea ain sihke eahpeformálalaš ja formálalaš oassi. Lea ollu mii geažida ahte sámit lea geavahan eahpeformálalaš oasi eambbo ja formálalaš oasi unnit go dážat. Lea ea. ea. leamaš iskadeamit mat čájehit ahte sámit 70-logus muhtin guovlluin fitnejedje doaktára luhtte ollu unnit go dážat.

8.1.1. Formálalaš dearvvašvuođadoaimmahat Sámis

Formálalaš dearvvašvuođadoaimmahat ođđaáigásaš veršuvnnas: Romssa ođđa guovlobuohcceviessu.
(Govva: SL)

Ledje buorre muddui priváhta organisašuvnnat, nugo Sámemišuvdna ja Vestlandske Indremisjon mat álggahedje dearvvašvuođaásahusaid Sámis, ja dát searvvit hálddašedje dáid ásahusaid gitta 1980-logu rádjái. Sidjiide lei mišuvdnabargu deháleamus, ja dušše risttalaš buohccedivššárat besse bargat dain ásahusain. Nu maŋŋit go 70-logu loahpas ja 80-logu álggos ledje buohccedivššárat Finnmárkkus, belohakkii velá sámegiellagat, geat eai ožžon barggu báikkálaš buohcceruovttus danin go eai sáhttán dovddastit oskku.
Formálalaš oahppan dearvvašvuođabargit Sámis leat buorre muddui boahtán olggobealde. Buohccedivššár gii boahtá Sis-Finnmárkku boazodoallobirrasis muitala ahte go son 1970-logus áiggui vázzit buohccedivššárskuvlla, lohke olbmot su birrasis ahte ii heiven leat buohccedivššár ja sápmelaš. Finnmárkkus leat leamaš unnit doaktárat go muđuid riikkas. Doaktárat bohte dábálaččat Lulli-Norggas, ea ea. danin go guhká lei dušše vejolaš oažžut doavttiroahpu Oslos ja Bergenis. Maŋŋil go šattai vejolaš lohkat medisiinna Romssas, leat boahtán eanet davvinorggalaš ja sámi doaktárat, muhto ain váilot doaktárat geat máhttet sámegiela ja geain lea sámi kulturipmárdus. Guovdageainnus lea dán rádjái (miessemánu 2001) ii goassege leamaš sámi doavttir bistevaš virggis, ja go buohkat giđa 2001 galge válljet fástadoaktára, de Guovdageainolbmuin ii leat vejolašvuohta válljet sámi doaktára.
Dađistaga lea šaddan eambbo oahpahan sámi dearvvašvuođabargit. Romssa buohccedivššároahpus barge muhtin áiggi doaimmalaččat bestet sámi studeanttaid, ja maŋimus jagit lea Sámi allaskuvla fállan buohccedivššároahpu Guovdageainnus, ovttasbargguin Finnmárkku allaskuvllain. In leat iskan miehtá Sámi man muddui lea sámi dearvvašvuođabargit, muhto áigun namuhit moadde ovdamearkka: Lullisámi guovllus eai gávdno sámi doaktárat, doppe leat 4-5 sámi buohccedivššára ja moadde veahkkedivššára. Julevsámi guovllus leat oalle máŋga sámi veahkkedivššára, hui unnán buohccedivššárat ja okta turnuskandidahta. Dát sáhttá bures govvidit ahte sámi buhcciin máŋga sajiin leat oalle unna vejolašvuođat oažžut dikšuma iežas gillii ja iežas kultuvrra vuođul.

Dearvvašvuođaráđit eatni ja njuorramáná várás gullá suohkana dearvvašvuođa-guovddážiid bargguide. Govva lea Guovdageainnu dearvvašvuođaguovddážis.
(Govva: SL)

Sámi guovllut leat dál almmolaš dearvvašvuođadoaimmahat vuolde (giđđa 2001, eat dieđe guhká go bistá). Juohke suohkanis lea dearvvašvuođaguovddáš mas lea doavttirstašuvdna ja buohcceruoktu. Gávdnojit moadde dearvvašvuođaásahusa mat leat ásahuvvon erenoamážit sámiid várás, vuostážettiin erenoamášdoavttirguovddáš ja mánáid ja nuoraidpsykiatralaš poliklinihkka (MNP/BUP) Kárášjogas.

Muhtin guovlluin lei ovdal Sanitehtasearvi hui dehálaš dearvvašvuođabarggus. Jáhkovuona mearrasámi dávvirvuorká lea ožžon buot báikkálaš Sanitehtasearvvi biergasiid.
(Govva: SL)		 Jáhkovuona mearrasámi dávvirvuorká čájeha máŋga boares dikšunbiergasa. Pláhtat mat heŋgejit seainnis leat veaikkis ja geavahuvvojedje tuberkulose-bakčamiid vuostá.
(Govva: SL)

Lea dál mearriduvvon plána psykalaš dearvvašvuođa várás, man mielde galgá gealboguovddáš huksejuvvot Kárášjohkii / Levdnjii ovdal 2006. Dát galgá ovttasbargat Romssa universitetehtain, allaskuvllaiguin ja joatkkaskuvllaiguin main lea dearvvašvuođaoahppu. Leat maiddái muhtin dearvvašvuođaásahusat olggobealde sámi suohkaniid main lea dehálaš doaimmat sámi oktavuođas, ja gos lea áigeguovddil ohcat barggu sidjiide geat váldet dearvvašvuođaoahpu sámi joatkkaskuvllain. Dát guoská ea ea. buohcceviesuide Hammerfeasttas, Girkonjárggas ja Romssas. Sihke dán ásáhusain ja sámi suohkaniid primáradearvvašvuođabálvalusas lea stuora dárbu oažžut eanet dearvvašvuođabargiid geain lea gealbu sámegielas ja kultuvrras.
Vaikko leat šaddan eanet sámi dearvvašvuođabargit, vástida stuora oassi almmulaš dearvvašvuođafáláldagas sámiide ain bures dán čilgehussii maid Per Fuggeli lea čállán: "Dearvvašvuođabálvalus, maiddái Sámis, lea huksemis ja čađaheamis jurddašuvvon dáža juoddašanvuogi, dárogiela, dážaiid dovdduid, dážaid láhttema, dážaid buohccevuođaipmárdusa ja dážaid doavttirohcanvieruid mielde, ja mii luoittit dasa ahte nugo mii dážat leat, nu leat maiddái earát, dán min ovttalágášvuođa riikkas." Ovdamearka dasa lea Guovdageainnu ođđa dearvvašvuođaguovddáš. Jerren muhtin dearvvašvuođabargis doppe mii lea sámi dán guovddážis. Son vástidii dalle ahte ii mihkkege lea sámi erret dan ahte eanaš dearvvašvuođabargit sámástit buhcciiguin ja ahte muhtin vuoras buhcciin lea gákti badjelis.

Muhtin dáža dearvvašvuođabargit leat oahppan sámegiela. Muhto giellamáhttu ii leat doarvái ipmirdit kultuvrra ja jurddašanvuogi, ja máŋgii dáhpáhuvvá ain ahte dearvvašvuođabargit ja buohccit eai gulahala albmalahkái. Máŋga sámi leat vásihan ahte dearvvašvuođabargit leat boagustan sis, danin go sis leat iežá vierut go dážat. Muhtin eatni muitalii munnje ahte son lei leamaš doaktára luhtte ovttas mánáinis. Go eatni muitalii doaktárii ahte son lei geavahan sámi dološ álbmotdálkasa, de vásihii ahte doavttir boagustii, máná gullo. Eadni suhtii, go dovddai nu ahte doavttir bilkidii su árvvuid ja oahpahii máná ahte dat maid eadni oahpahii ii lean go diida ja boastooahppa.
Leat máŋga kultuvrralaš erohusa mat sáhttet dagahit ahte šaddet gulahallan- ja ovttasbargováttisvuođat sámi buhcciid ja dearvvašvuođabargiid gaskkas, jus dearvvašvuođabargit eai dovdda sámekultuvrra bures:
* Erenoamážit vuoras sámit eai hálit nuollat dearvvašvuođaiskkademiin.
* Muhtin boares boazosápmelaš šattai buohccin Hammerfeastta buohcceviesus. Son gesii madrassa seaŋggas ja bijai dan láhtti ala. Bargit atne su dalle jallan, eai ipmir ahte sivva lei ahte son ii lean hárjanan veallit seaŋggas ja ahte son dovddai mášolažžan láhttis. Sullásaš ášši dáhpáhuvai Kárášjoga dearvvašvuođaguovddážis, muhto doppe divššár ipmirdii mii sivva lei ja divttii buohcci veallat láhttis, velá duoljji alde.

Sámemišuvdna jođihii Guovdageainnu boares dearvvašvuođaguovddaža dassái go suohkan válddii ovdasvástádusa 1980-logus.
(Govva: SL)

* Lulli-Romssas ja Nordlánddas lea vierru ahte vaikko muhtin sápmelaš jápmá buohcceviesus, bearaš háliida ieš ortnet hávdadeami. Dearvvašvuođabargit dávjá eai ipmir ahte dát lea sáhka kultuvrras ja vierus, ja gahttet sámit leat hánit geat eai hálit máksit hávdadandoaimmahaga.
Dearvvašvuođaásahusat ja dearvvašvuođabargit dávjá eai leat váldán sámi borramušvieruid vuhtii. Sii leat atnan dan dearvvašmeahttunin, muhto ođđa iskadeamit čájehit ahte dalle go sámit leat molson árbevirolaš biepmus ođđaáigásaš bibmui, de sii leat ožžon eambbo alla varradeaddaga ja váibmovigiid.
Dalle go Per Fugelli 1970-logu loahpas iskkadii Porsáŋggu sámiid dearvvašvuođadiliid ja doavttirohcama, dát lei okta vuosttáš duođalaš iskademiin sámi dearvvašvuođadiliid birra. Maŋŋilis leat eanet dearvvašvuođa- ja sosialbargit ieža álggahan iskademiid, muhto easkká maŋimus jagiid leat stuora dearvvašvuođaásahusat ja dutkansásahusat beroštišgoahtán sámi dearvvašvuođadutkamis. Romssa universitehta lea dál (giđa 2001) álggaheame sierra Sámi dearvvašvuodadutkanguovddáža, hálddašuvvon Servodatmedisiinna instituhta vuolde, muhto doaibmabáiki galgá leat Kárášjohka.
Seammaláhkai go dearvvašvuođaásahusat, leat sosialásahusat nugo sosialkántuvra, mánáidsuodjalus, bearášrávvenkántuvrrat jna. jođihuvvon riikkadássásaš prinsihpat ja njuolggadusaid mielde, mat muhtimin sáhttet leat sámi kultuvrra vuostá. Okta sivva lea ahte sosialbargit jurddašit dušše "kjernefamilien" ja čálgostáhta mielde, eai válde vuhtii ahte fulkkiin leat dehálaš doaimmat sámi servodagas. Árbevirolaš sámi mánáidgeassin lea máŋga láhkai earálágán go dáža servodagas. Earret ear�ožžot mánát arrat ovddasvástádusa ja ohppet birget iežanassii, sii servet eambbo rávesolbmuid dahkamušaide. Muhtumin go mánáidjuohkináššiid leat leamaš duopmostuoluin, leat duopmárat dulkon sámi mánáidgeassinvieruid fuolahusváilin.
Maŋimus jagiid lea leamaš oalle ollu bargu ovdánahttit dearvvašvuođa- ja sosialfálaldagaid sámiid várás. NOU 1995: 8, Plan for helse- og sosialtjenester til den samiske befolkning i Norge vuođul lea Sámediggi maŋimus golbma jagi beassan hálddášit prošeaktaruđa ovdánahttindoaimmaide. Jagi 2001 lea juolluduvvon 3,5 miljovnna 28 doaibmii. Muhto ohcamat ledje olles 13 miljovnna, ja dát čájeha ahte sihke dárbu ja beroštupmi lea ollu stuorát go dála juolludeamit.

8.1.2. Eahpeformálalaš dearvvašvuođadoaimmahat Sámis

Formálalaš "dáža" dearvvašvuođadoaimmahaga balddis lea dovddus ahte sámit leat bargan dearvvašvuođabarggu formálalaš oahpu haga nu guhkás maŋosguvlui go mii dovdat historjjá. Dávjá ledje guvhllárat áidná fálaldat guovlluin main lea unnán álmmolaš dearvvašvuođabálvalusat. Muhtto gávdnui maiddái ovdamearkkaid dasa ahte máŋggas baicce válljejedje sámi máhtu ovdal akademalaš doavttirdiehtaga. Viesterális muitaluvvui ahte velá dážat suhke doaktára ja sealgeeatni orrunsaji meattá, oažžun dihtii sámenissona veahkehit riegádeamis.
Ollu sámi álbmotdálkumis lea maiddái dovddus eará čearddaid gaskkas, muhto sámit leat eanebut geavahan dáid dálkunvugiid min áiggi rádjái. Adolf Steen čállá girjjistis "Samenes folkemedisin": "Čoaggidettiin lean diehtán ahte ii sáhte gohččodit sámiid álbmodálkuma originálan. Eanaš ráđiid ja veahkkeneavvuid sáhttá máiddái gávdnat eará čearddaid luhtte. ... Go nu ollu sámiid álbmodálkumis lea dovddameahttun dáža lohkkiide, dat mearkkáša dávjá dušše ahte árbevierut eai šat leat eallimis, ja ahte sámit leat buorebut váldán vára máttariid dieđuid."

Duovllin lei ovdal dehálaš oassi sámi álbmotdálkumis.
Dát sárggus lea Leema girjjis Finnmárkku sámiid birra, 1767.

Máŋga báikkis Sámis dát álbmotdálkun lea ain eallimis. Divttasvuonas muitaluvvo ahte maiddái olbmot geain lea alla akademalaš oahppu eai mana doaktára lusa ovdal go sii leat geahččalan maid báikkálaš guvhllárat sáhttet dahkat. Dás lea lagas oktavuohta leastadianismma, dološ sámi oskku ja álbmotdálkuma gaskkas. Muhtin jagiid áigi lei Divttasvuonas sámi doavttir. Son lávii jearat buhcciid ledje go guvhllára luhtte leamaš, ovdal go son ásahii eará dálkuma. Dainna ahte son čájehii ahte dovddii ja árvvusatnii kultuvrra, de ožžon maiddái eambbo luohttámusa iežas dálkunvugiide.
Almmulaččat sámi álbmotdálkun ii leat leamaš dohkkehuvvon. Dattege dáhpáhuvvá ahte almmolaš dearvvašvuođaásahusat fertejit ohcat veahki guvhlláriin go dieđalaš medisiinnalaš vuogit eai doaimma. Dovddan ovdamearkkaid ahte sihke Hammerfeastta ja Romssa buohcceviesuin leat dearvvašvuođabargit čuojahan sámi guvhlláriidda oažžut veahki bissehit vara.

Guhppenčoarvvit Guovdageainnu gilišiljus.
(Govva: SL)

Gávdno rikkis girjjálašvuohta sámi álbmotdálkuma birra, oassi dás lea girjjálašvuohtalisttus, mielddus 1.2. Maiddái sosialalaš barggus mii sáhttit dadjat ahte gávdno "eahpeformálalaš sosialdoaimmahat". Eahpeformálalaš fierpmádat lea mahkaš viiddiduvvon fuolkefierpmádat. Jan Erik Henriksen, Finnmárkku allaskuvlla sosialbargioahpaheaddji, earuha njealljelágán fuokevuođa :
* Árbevirolaš fuolkevuohta: báiki ja fuolkkit
* Riitalaš fuolkevuohta: gáibmi, risttat ja skuvlaviellja
* Ealáhuslaš fuolkevuohta: Siida ja verdde
* Geográfalaš fuolkevuohta: ránnját
 Árbevirolaš servodagas olbmos lei gaskavuohta buot dáid fulkkiiguin, ja máŋggas sis váikkuhedje maiddái mánáidbajásgeassimii. Lei stuora fierpmádat olbmuin geat sáhte váldit vára mánáid jus váhnemat mii nu sivas eai sáhttán. Ovdamearkan mo sáhttá šaddat vuostalašvuohta formálalaš ja eahpeformálalaš sosialdoammahaga gaskkas, namuha Henriksen stuoraservodaga mánáidsuodjalusásahusaid: "Mánáidsuodjaluslága čavgadis geavat, mii guoská gažaldahkii ahte fuolkkit eai galgga áittardit fuolkemánáid, ii heive sámi fuolkevuođa servodahkii."

8.1.3. Sámi dearvvašvuođabargit guovtti dola gaskkas

Sámi dearvvašvuođaásahusat ja eará dearvvašvuođaásahusat geat bálvalit sámiid geavahit hui unnán muddui erenoamáš sámi dikšunvugiid. Dat mii leat erenoamáš dáin ásahusain lea vuosttámustá buohccit. Jus dearvvašvuođabargit galget máhttit gulahallat bures buhcciiguin dárbbašit buorre giella- ja kulturipmárdusa.
Sámi birrasis dearvvašvuođabargit ferte váldit vuhtii ahte buhcciin sáhttet leat eará ipmárdusat buohccivuođa birra go dat mat skuvlamedisiinnas leat , ja ahte sii maiddái muhtin muddui ávkkáštallet eahpeformálalaš dearvvašvuođabálvalusaid, maid formálalaš dearvvašvuođadoaimmahagat eai dohkket. Muhtin sámi buohccedivššár muitalii munnje ahte son muhtimin attii ráđiid mat ledje álbmotdálkuma mielde, muhto skuvlamedisiinna vuostá, muhto dalle fertii lohkat buhcciide: "Jáhkán ahte don sáhtát dahkat nie, muhto ale muital ahte mun lean lohkan dan." Dan son logai go dovddai buhcciid bures. Buhcciide, geain son ii dovdan, ii duostán addit neavvagiid mat ledje skuvlamedisiinna vuostá. Son logai ahte go sámi buohccedivššárat mannet bargui, dalle sii guđđet sámi máilmmi ja mannet dáža máilmmi sisa. Dát čájeha ahte sámi dearvvašvuođabargit dávjá sáhttet vásihit vuostálasvuođaid almmulaš dearvvašvuođadoaimmahaga gáibádusaid ja iežaset kultuvrralaš duogáža gaskkas.

8.2. Sámi máhttu dearvvašvuođa- ja sosialfágain

Dearvvašvuođa- ja sosialfágain lea váttis ráddjet doahpaga "sámi máhttu". Oppalaš čuolmmaid lassin ráddjet mii lea sámi máhttu boahtá gažaldat mii bat lea máhttu, mii lea fas oskumuš dahje diida. Nuppi bealde lea sámiin, nugo ollu eará álbmogiin, álbmotdálkunárbevierru mas lea praktihkalaš ja dieđalaš árvu. Norggas lea leamaš nana tendeansa moderniseremis hilgut dán árbevieru, ea. ea. leat šaddodálkkasat ollu unnit dohkkehuvvon Norgga skuvlamedisiinnas go máŋgga eará riikkas.
Oskkulaš jurddašanvuogit dearvvašvuođa birra leat dábálaččat sihke dážaid ja sámiid gaskkas. Velá ovddit dearvvašvuođaministar ii hilgun rohkadallan luoddan buoradeapmái. Sámiid gaskkas leat oskumušat mat gusket dearvvašvuhtii ruohttasat sihke risttalašvuođas ja dološ sámi oskkus. Muhtimin dát guokte ruohttasa seaguhuvvojit nu ahte sáhttá leat váttis earuhit mii lea mii.

8.2.1. Makkár sámi máhttu?

Dearvvašvuođa- ja sosialfágain mii sáhttit hupmat sámi máhtu birra moatti suorggis, man gaskkas lea lagas oktavuohta:
* máhttu sámi vieruid, sosiala servvoštallanhámiid, bearraša, mánáidbajásgeassima birra jna
* árbevirolaš sámi máhttu álbmotdálkumis
* máhttu sámi borramušárbevieruid birra. Dát sáhttá leat ovtta dehálaš dearvvašvuođabargiide go koahkaide.
* máhttu dan birra mo formálalaš dearvvašvuođabálvalus sámiid várás lea organiserejuvvon Norggas

8.2.2. Čálalaš gáldut ja filmmat

Sámi dearvvašvuođadiliid birra eai leat ráhkaduvvon oahppogirjjit, ohcangirjjit eai ge bibliografiija. Muhto gávdnojit ollu gáldut mat addet ávkkálaš dieđuid, ea. ea. skuvlageavaheapmái. Go lean čoaggán girjjálašvuođa lean ožžon olu dieđuid SJSK dearvvašvuođa- ja sosialfágaoahpaheddjiin.
Lean gávdnan 109 gáldu. Sullii beali dain leat sámit čállán. 15 gáldu leat dušše sámegillii, 15 sihke sámegillii ja dárogillii dahje ruoŧagillii, 63 leat dárogillii, 9 ruoŧagillii, 5 eŋgelasgillii, 2 duiskagillii ja 1 suomagillii. Jáhkimis gávdno ollu eambbo sihke ruoŧagillii, suomagillii ja ruoššagillii go dan maid mun lean gávdnan.
Dát čájeha ahte gávdnojit ollu čálalaš gáldut sihke sámi álbmotdálkuma birra ja sámiid dálá dearvvašvuođadiliid birra. Muhto dán gálduin lea hui molsašuddi kvalitehta ja lea ollu maid ferte lohkat kritihkalaččat. Váilot ohcangirjji ja erenoamážit girjjit maid sáhttá atnit njuolga dearvvašvuođa- ja sosialfágaoahpus. Stuoramus girji sámi álbmotdálkuma birra lea duiskagillii, mii dagaha ahte dan sisdoallu ii leat olámuttus eatnagiidda. Dearvvašvuođa- ja sosialfágain gávdno oalle ollu ođđa girjjálašvuohta maid sámi fágaolbmot leat čállán.
Leat ráhkaduvvon moadde medisiidnafágasátnegirjji sámegiela ja dárogiela gaskkas ja Sámi giellaráđđi lea gieskat dohkkehan fysioterapiijaterminologiija. Muhto sosialfágain orru leame dahkon unnán terminologiijabargu.
Lean gávdnan dušše ovtta filmma, ja dat ii heive oahpaheapmái. Listu mii čájeha girjjálašvuođa ja filmmaid leat mildosis 1.2.

8.2.3. Dávvirvuorkkát

Fidnofágalaš surggiid gaskkas, man birra čálán das, lea dearvvašvuođa- ja sosialfágat dat mii unnimusat leat dokumenterejuvvon dávvirvuorkkáin. In gávdnan maidege stuoramus čájáhusain nugo Sámi vuorká-davvirat ja Várjjat sámi dávvirvuorká. Ledje dušše moadde dávvirvuorkká gos gávdnen juoidá namuhan veara. Dušše fal ovtta sajis lean gávdnan oalle ollu biergasiid mat leat geavahuvvon Sámis dálkumii. Dat lei Jáhkovuona mearrasámi dávvirvuorkkás, mii lei ožžon buot biergasat mat báikkálaš sanitehtasearvi lei geavahan. Lei doppe ea.ea. ollislaš sealgeeatnikoffár, máŋga dálkkasbohttala, veahkeneavvut tuberkulose ja poliomyelitta vuostá. Vaikko eanaš dáin ii sáhte gohččudit álbmotdálkumin, dát čoakkáldat muitala ollu dearvvašvuođadili ja dearvvašvuođadikšuma birra mii lei Sámis 1900-logu vuosttaš bealis. Dađe bahábut dán dávvirvuorkkas ii leat almmolaš doarjja, danin eai leat bargit ii ge rahpanáigi.
Muhtin davvirvuorkkáin leat ađat mat leat čadnon dološ sámi oskui, muhto čájehusat muitalit unnán dan birra mo dát geavahuvvojedje álbmotdikšumii. Danin sáhttá dadjat ahte dávvirvuorkkát unnán muddui sáhttet doaibmat gáldun sámi máhtu birra dearvvašvuođa- ja sosialfágain. Dát guoská sihke dutkiide ja ohppiide / oahpaheddjiide.
Listu mii čájeha maid lean gávdnan dávvirvuorkkáin, lea mildosis 2.2.

8.2.4. Njálmmálaš gáldut

Dearvvašvuođa- ja sosialfágain sáhttet leat muhtin oasit man birra lea álki gávdnat njálmmálaš gálduid. Sáhttá omd. jearahallat buhcciid makkár vásahusat sis leat dearvvašvuođaásahusain dahje sámi ja dáža dearvvašvuođabargiid makkár váttisvuođaid sii leat vásihan sámi buhcciid ektui. Muhto álbmotdálkuma ja álbmotlaš ipmárdusat dearvvašvuođaáššiid birra sáhttá leat oalle hearkkes ja kontroversiella ášši. Ii leat dušše dadjat nugo ránskkalaš antropologiijastudeanta maid oktii deiven Guovdageainnus: "Háliidivččen humadit muhtin noiddiin, sáhtát go muitalit munnje gos gávdnat dakkára.. Gávpogiin sáhttá gávdnat olbmuid geat praktiserejit "alternativ medisin" galbba duohken muhtin kántuvrras, muhto Guovdageainnus ii leat galba man ala lea čállon "guvhllár" ii ge "noaidi". Dát cealká ahte dákkár sámi máhttu lea oidnon váralažžan, diidan, áigáhažžan ja báhkinlažžan. Dát dagaha fas ahte sáhttá sihke leat váttis oažžut guosselogaldalliid skuvlii ja váttis ohppiide čoaggit dakkár máhtu sámi servodagas. Muhto ahte dattetge lea vejolaš čoaggit dakkár máhtu njálmmálaš gálduin, čájehit guokte čálalaš gáldu masa čujuhan girjjálašvuođalisttus, nammalassii Torhild Hanem 1999 ja Berit Karen Paulsen 2000. Goappašat leat čoaggán dieđuid Guovdageainnus 1990-logus. Ain gávdno ollu álbmotlaš máhttu mii ii leat čállojuvvon ja maid lea hoahppu čoaggit.
Dán kapihtalis leat ollu dieđut maid lean ožžon go lean ságastallan olbmuiguin miehtá Sámis. Dábálaččat dat lea leamaš eahpeformálalaš ságastallan, mas in lean jearran formálalaš jearahallama. Danin in leat muitalan dád gálduid namaid dás.

8.3. Dearvvašvuođa- ja sosialfágat sámi joatkkaoahpus

8.3.1. Historjjálaš ovddideapmi

Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas álggahii dearvvašvuođa- ja sosialfágaid vuođđokurssa 1981 ja veahkkedivššár JK1 oanehis áigi maŋŋil. Ođastus 94:in šattai golbmajagaš veahkkedivššároahppu, nu ahte 1996 rájes šattai maiddái veahkkedivššár JK2. Ođastus lea mielddisbuktán unniduvvon ohcama. Skuvla geahččalii 1999 molsut joatkkakurssa mánáid- ja nuoraidbargin. Dát ii lihkkostuvvan, danin go oahppit geat dalle ledje vuođđokurssas eai háliidan dan oahpu. Danin lea ain veahkkedivššároahppu, muhto skuvllas lea ain jurdda ahte galgá sáhttit molsašuvvat eanet JK1-surggiid gaskkas. Dán suorggis buot oahpaheddjiin lea buohccedivššárduogáš, dáid gaskkas leat leamaš sihke sámegielat ja dárogielat. Guovdageainnu sámi joatkkaskuvllas ii leat leamaš makkárge oahppu dearvvašvuođa- ja sosialfágain. Muhto čavčča 2000 álggáhuvvui dearvvašvuođa- ja sosialfágaid vuođđokursa rávesolbmuidoahppun. Jurdda lea ahte dát oahppit galget beassat joatkit ja oažžut golbma- jágaš oahppu, jáhkimis fuolahusfágas.

8.3.2. Sámi sisdoallu oahppoplánain

Sámi dilit eai leat namuhuvvon erenoamážit oahppoplánain. Dearvvašvuođa- ja sosialfágaid vuođđokurssa oahppoplána ovdaságas dearvvašvuođa- ja sosialbargu ii oidno kultuvrra(id) ektui, dušše "čalgostáhta" ektui. Aŋkke lea moadde čuoggá oahppoplánas mat árvalit ahte galgá gieđahallat kultuvrralaš diliid. Siteren dás dáid čuoggáid, ovttas iežan kommentaraiguin ja vuolláisárggosiiguin.

2.1. Oktasaš ulbmil
- sáhttit vuhtiiváldit olbmuid eallinbirrasa ja čájehit mo dat váikuha iešguđetge jovkkuid eallindiliid, dearvvašvuođa ja čalggu
- lea duogáš buorebut ipmirdit iežas ja earáin, nu ahte čájehit ipmárdusa ja atnet árvvus olbmuid iešguđege eallinmuttuin ja eallindiliin.

Rollaspeallu mánáide: Doavttir ja buohcci
(Govva: Girjjis Aimo Aikio: Olbmo ovdáneapmi)

2.3. Dearvvašvuođafága
1a. áiggi mielde registreret iežas fysalaš, sosiala ja kultuvrralaš doaimmaid, árvvoštallat iežas dearvvašvuođa ja čilget iežas duohta vejolašvuođaid buoridit iežas dearvvašvuođa.
2g oahpasmuvvat báikkálaš borramušvieruiguin ja diehtit mo kultuvra, osku ja luondduvuođđu sáhttá váikkuhit borramušárbevieruid. (Dát leat áidna sajit gos "kultuvra" namahuvvo.)
2h plánet ja máleštit mállásiid mat áimmahuššet dáru árbevieruid (norsk tradisjon) ja nannet dearvvašvuođa ja sosialalaš oktasašvuođa. (Norgga borramušárbevieruid gaskkas orru leame dušše dážaid man lea veara áimmahuššat. Dán čuoggás orru dát oahppoplána leame oppalaš oahppoplána vuostá, mii cealká ahte sámi kultuvra lea oassin oktasaš vuođus.)

2.4. Sosialfága
3a čilget bearraša saji servodagas ja oidnosii dahkat man láhkai bearaš lea dehálaš kulturguoddi.
4d min máŋgakultuvrralaš servodaga vuođul oahpasmuvvat erohusaiguin kultuvrraid gaskkas, erenoamážit mánáid, nuoraid ja dásseárvvu hárrái.
4f addit ovdamearkkaid dasa ahte sáhttet praktiseret oskku máŋgga láhkai, ja dan bokte ovddidit árvvusatnima ja gierddevašvuođa.
5b čilget man dehálaš positiiva iešgovva lea, ja mii sáhttá váikkuhit dan.... (Erenoamážit čearddalaš unnitloguid hárrái livččii leamaš čielgasit jus geavahivčče sáni "identitehta") Skuvla lea, vaikko plánas leat dát váillevašvuođat, dulkon plána nu ahte sii galget oahpaheamis váldit sámi kultuvrra, sámiid dearvvašvuođadárbbuid ja sosiala dárbbuid vuođđun. Dearvvašvuođa- ja sosialfágaossodat lea ožžon ruđa skuvlla ovdánahttinbušeahtas heivehan dihtii oahppoplána sámi diliide.

8.3.3. Oahpaheami sámi sisdoallu

Mánná buohcá
Sárggus: Brita Marakatt-Labba Gáldu: Aikio: Olbmo ovdáneapmi

Dearvvašvuođa- ja sosialfágaoahpaheaddjit Kárášjogas deattuhit ahte dearvvašvuođabargit galget addit ollislaš dikšuma; sii galget fuolahit ahte buhcciid ožžot gokčojuvvon buot dárbbuid, sihke fysalaš, psykalaš, sosialalaš, kultuvrralaš ja vuoiŋŋalaš dásis. Dákkár ollislaš jurddašanvuohki ferte leat guovddážis go oahppit čállet dikšunplána.

Oahpaheaddjit muitalit ahte sii eai leat guorahallan mii oktiibuot dárbbašuvvo addit sámi oahpu dearvvašvuođa ja sosialfágas. Njuolggadusat eai gávdno, danin šaddá soaitima vuolde ja oahpaheddjiid duohken. Dattege sii leat dahkan juoidá man ala sáhttá hukset, ja sii namuhit moadde ovdamearkka:
* Lea leamaš oahppu sámi kultuvrra ja sámi áššiid birra, muhtin skuvlajagi lei JK1-klássas 20 diimmu. Muhtin oahpaheaddji muitala ahte son geavaha olles 3 vahku dušše sámi kultuvrra birra. Sii eai deattut dušše fal sámi kultuvrra, muhto maiddái máŋgakultuvrralaš diliid ja ahte dearvvašvuođabargit maiddái šaddet deaivvat buhcciid eará kultuvrrain.
* Go oahpahit dálkkasiid birra, gieđahallet maiddái sámi álbmotdálkuma. * Biebmooahpu oktavuođas klássa lea leamaš njuovvanbáikkis idjadanmátkkis. Skuvla osttii goruda ja klássa suovastii ja vuossái bierggu ja ráhkadii varramárffiid.
* Oahpus sii leat hupman sámi biepmu birra. šaddá eanemusat Sis-Finnmárkku diliid birra, go dát lea álkimus čađahit ja oahpaheaddjit dovdet dan buoremusat.
Muhtin oahppogirjjit čállet sámi diliid birra. Buorre ovdamearka lea sosialfágaoahppogirji, mas lea ieža kapihtal kultuvrra birra. Dás leat guokte siiddu sámi diliid birra. Lea sámi oahpaheaddji gii lea čállán dáid siidduid. Muhto nu guhká go sámi dilit eai leat namuhuvvon oahppoplánas, šaddá leat oahppogirjjiid duohken šaddá go mielde. Heitogis ovdamearka lea muhtin oahppogirji mii ovdal lei anus skuvllas, fágas biebmo ja ealádat. Dás lea unna bihtáš sámi borramušárbevieruid birra: Maiddái norggalaččaid gaskkas gávdnojit kulturerohusaid mat bohtet ovdan earálágán biebmun. Sámegielat olbmuid biebmovuođđu leat árbevirolaččat leamaš mielki ja biergu bohccos, erret guoli. Otne ostet sámit maiddái ollu borramuša gávppis; buđehiid, láibbi ja sohkkara. Muhto sii geavahit unnán šattuid, ja dát lea minus sámi biebmovierus. Skuvla lea dál heaitán geavaheamis dan girjji ja oahpaheaddjit leat dasa lassin sádden váidalusa lágadussii.
Lassedieđuid sámi diliid birra oahpaheaddjit fertejit ieža gávdnat. Sis lea pearbma mas lea ollu áššeguoskevaš girjjálašvuohta. Leat máŋga gáldu, muhto oahpaheddjiin ferte leat áigi válljet ja heivehit.
Oahpaheaddjit lohket ahte sámi dilit fertejit sisa našuvnnalaš oahppoplánii, danin go dearvvašvuođa- ja sosialbargit miehtá riikka sáhttet oažžut sámi buhcciid / klientaid. Jus muhtin dákkár ášši bohtet sisa našuvnnalaš oahppoplánii sii eai oainne dárbbu ráhkadit sámi oahppoplána dearvvašvuođa- ja sosialfágaid várás, muhto metodalaš bagadus sámi heiveheami birra livččii sin mielas hui ávkkálaš.
Dasa lassin oaivildit oahpaheaddjit ahte dát fáttát fertejit leat oassin dearvvašvuođaoahpus:
* Ovttasbargovuogit ja gulahallan, giela doaibma, sámi historjá. Dáruiduhttináiggi boađus lea ahte olbmot dovdet iežaset badjelgehččon. Máŋggas hupmet heajus dárogiela, muhto eai hálit dulkka. Dearvvašvuođabargit dárbbašit oahpu ja hárjehus dulkka geavaheamis.
* Sámi borramušárbevierut. Veahkkedivššár JK2 galgá oahppat diettaid birra. Dát ferte heivehuvvot sámi bibmui. Dávjá lohket dearvvašvuođabargit buhcciide ahte dan maid sii lávejit borrat lea várálaš. Dalle ferte leat molsaeaktu mii ii leat beare guhkin eret das masa sámi buohccit leat hárjánan. Muđuid sii eat čuovo biebmoráđiid.
* árbevirolaš sámi jurddašanvuogit divššus ja fuolaheamis ja mo sámit láhttejit buohccivuođa ja dálkuma ektui.
* Man muddui sámit čájehit dovdduid
* Sámi árvvut, kodat ja kulturerohusat
Daid gažaldagaid lassin, maid oahpaheaddjit leat váldán bajás Ođastusa 94 árvvoštallamis, lea maiddái dehálaš makkár bargohárjehus oahppit ožžot dearvvašvuođaásahusain. Lea dehálaš sihkkarastit ahte buot oahppit ožžot bargovásáhusa mii addá sin ipmárdusa erenoamáš gielalaš ja kultuvrralaš čuolmmain mat sáhttet leat sámi buhcciid ja dearvvašvuođabargiid gaskkas. Skuvlla bealis sii berret sihkkarastit dan ovttas singuin geat ásahusaid bealis lea ovddasvástádus oahppihárjehussii. Galggašii leat buorit vejolašvuođat, go veahkedivššárohppiin lea hárjehus sámi guovlluid dearvvašvuođaásahusain ja Girkonjárgga buohcceviesus.

Guohcarássi dahje sumbursku lea dovddus dálkkasšaddu, mii ea.ea. lea geavahuvvon desinfiseremii, čuoikka vuostá, liikedávddaid, leasmmi ja nuorvvu vuostá.
(Sárggus: Agnes Ackermann. Gáldu: Varanger Årbok 1986)

8.4. Konklušuvdna dearvvašvuođa- ja sosialfágaid birra

Sámiin lea guhkes árbevierru ieža dálkut. Formálalaš dearvvašvuođaásahusat bohte maŋŋit Sápmái ja dákkár ásahusat leat dávjá čájehan unnán ipmárdusa sámegiela ja kultuvrra hárrái. Boađus lea ahte máŋga sámi buohcci leat ožžon heajus dahje boastut divššu. Lea danin leamaš ja lea ain guovttilágán dearvvašvuođadoaimmat, formálalaš ja eahpeformálalaš, ja nubbi ii luohte nubbái. Leat maiddái stuora kultuvrralaš erohusaid dáža ja sámi mánáidgeassin- ja boarrasiiddikšoárbevieruid gaskkas.
Dearvvašvuođa- ja sosialfágaid oahppoplánat sisttisdollet hui unnán kulturerohusaid birra. Dákkár máhttu sáhttá leat dehálaš vai dearvvašvuođabargit ipmirdit mo addit buori divššu sámiide ja eará čearddalaš ja oskkolaš unnitloguide Norggas. Otne leat dearvvašvuođa- ja sosialbargiin dávjá heajus vuođđu ipmirdit buhcciid / klienttaid. Sámi joatkkaskuvllain sii leat geahččalan váldit mielde fáttáid nugo kulturipmárdusa, sámi
álbmotdálkuma, giela ja dulkoma. Dat mat ráddjet sámi máhtu geavaheami skuvllas leat oahppoplánat, oahpponeavvováili ja belohahkii oahpaheddjiid váilevaš gealbu. Sámi álbmotdálkun ja árbevirolaš dikšunvuogit leat oalle bures dokumenterejuvvon čálalaš gálduin, muhto dávvirvuorkkáin lea hui unnán. Maŋimus jagiid lea čállon oalle ollu sámi buhcciid váttisvuođaid birra Norgga dearvvašvuođa- ja sosialdoaimmahagas.
Dan dihtii go buot dearvvašvuođabargit sáhttet deaivat sámi buhcciid, berre sámi dilit leat sierra fáddá buot dearvvašvuođa- ja sosialoahpus. Sámi oahppoplánat dearvvašvuođa- ja sosialfágaid vuođđokurssas livččii dehálaš veahkki buoridit dearvvašvuođadivššu sámi guovllus ja ovddidit máhtu dán suorggis. Boahtte kapihtalii
Mu fierpmádatbáikki váldosiidu
sveilund@online.no