Árbevierus fidnomáhttui

Sámi máhttu fidnofágain

Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag

Fidnopedagogihka váldofágabargu
Svein Lund
Høgskolen i Akershus, 2001

Dán bargobihtá álgosiidui

6. Oahppoplánat sámi oahpus

6.3. Oahppoplánat sámi joatkkaoahpus

Oktiibuot gávdnojit sullii 400 oahppoplána Norgga joatkkaoahpus. Dáid gaskkas leat sullii 30 mat leat anus sámi joatkkaoahpus. Leat 6 oahppoplána mat leat ráhkaduvvon erenoamážit sámi ohppiid / sámi skuvllaid várás: Davvisámegiella vuosttašgiellan, sámegiella nubbigiellan, dárogiella ohppiide geain lea sámegiella, duodji JK1, duodji fitnodatoahppu (JK2), boazodoallu JK1 ja boazodoallu JK2. Muđuid čuvvot sámi oahppit našuvnnalaš oahppoplánaid buot fágain, sihke oktasaš oppalaš fágain ja suorgefágain. Našuvnnalaš oahppoplánat fertejit danin árvvoštallojuvvot sihke sámi ohppiid ja dáža ohppiid hárrái.
Oahppoplána ii leat dušše formála dokumeanta, maid KUF lea mearridan. Go oahppoplána galgá čađahuvvot, dat sáhttá oažžut máŋga hámi ja variantta luottas hutkosis doibmii. Ameriikalaš oahppoplánadutki John I. Goodlad lea sárgon vihtta oahppoplánadási: Jurdagiid oahppoplána, formála, ipmirduvvon, čađahuvvon ja vásihuvvon oahppoplána. Jurdagiid oahppoplána, dán oktavuođas sámi oahpu bajit prisihpat, leat čelkon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain, vuođđolágas, oahppolágas ja belohahkii maiddái obbalaš oahppoplánas. Ođastus 94 sámi árvvoštallamis geahččaleimmet vástidit dáid gážaldagaid:
- Lea go oktiivástádus formála oahppoplána ja hutkosiid oahppoplána gaskkas?
- Lea go oktiivástádus čađahuvvon oahppoplána ja formála oahppoplána gaskkas?
Dás áiggun dušše guorahallat formála oahppoplána. Stivrejit go oahppoplánat sámi máhtu geavaheami? Berrejit go oahppoplánat rievdaduvvot vai buorebut vástidit jurdagiid oahppoplánaide álgoálbmotoahpu várás, nugo dát lea čelkojuvvon namahuvvon konvenšuvnnain?

6.3.1. Ođastus 94 oahppoplánabuvttadus

Ođastus 94:in lonuhuvvojedje measta buot joatkkaskuvlla oahppoplánat golmma jagis. Máŋggas serve oahppoplánajovkkuide mat ráhkadedje ođđa oahppoplánaevttohusaid. Buot oahppoplánajoavkkut galge bargat KUF:a girjjáža mielde, "Retningslinjer for utarbeiding av læreplaner etter Reform 94". Dát girjjáš stivrii buorre muddui oahppoplánabarggu, ja oahpaheaddjit geat leat searvan oahppoplánajovkkuide muitalit ahte sii vásihedje dan girjjáža nugo bággehusan. Girjjážis ii leat makkárge njuolggadus mii cealká ahte oahppoplánat galget deattuhit sámi, guovllulaš dahje báikkálaš diliid. Lea našuvnnalaš oktasašávdnasat mat leat váldosáhka. Oahppoplánajovkkuid evttohusat sáddejuvvojedje KUF:ii, mii rievdadii daid ovdal go sáddii daid guláskuddamii. Muhtumin lei oalle stuora rievdadusat, ea.ea. sámegiela ja boazodoalu oahppoplánain. Gulaskuddanásahusat eai beassan oaidnit oahppoplánajovkkuid originála evttohusaid, muhto evttohusaid departemeantta rievdademiid maŋŋil. Gulaskuddama maŋŋil dáhkkui eanaš plánaiguin oalle unnán rievdadeamit. Muhtin fágaid birra sáhttá jearrat lei go gulaskuddan realitehta vai dušše formalitehta, go oalle nana kritihkka ii mielddisbuktán makkárge rievdadusaid loahpalaš plánii. Dát lea kritihkka mii ii dušše leat boahtán sámiid bealis. Sáhtán ea.ea. čujuhit Tom Are Trippestad:ii, Bergen Universitehtas, gii geassá čoahkkái Ođastus 94 oahppoplánaid guláskuddama ná: «Vaikko lea boahtán garra kritihkka ja máŋga evttohusa, leat oahppoplána dušše hui unnán rievdaduvvon loahpalaš veršuvnnas.»

Ođastus 94' 13 vuođđokurssa oahppoplánat leat buorre muddui huksejuvvon seammaláhkai. Formála struktuvra; modulat, ulbmilat ja váldomomeanttat, lea seammalágán buot kurssain. Buot fidnofágalaš kurssain lea maiddái oppalašfágalaš oassi nannejuvvon ja fidnofágalaš oassi fas geanohuvvon. Buot dáin kurssain lea 22 diimmu suorgefágat, mii galgá addit vuđolaš sisabuktima muhtin dahje eanet fidnofágaide. Eanaš vuođđokurssat leat oktasaččat máŋga fitnuide, ja čanus bargoeallimii ii leat danin nu čielgas go ovdal. Orru leame válljet iešguđetge vugiid čoavdit dan iešguđetge surggiin. Vuohki mo vuođđokursa lea huksejuvvon fitnuid ektui, sáhttá ea. ea. leat mearrideaddji man muddui dát leat vejolaš heivehit báikkálaš ealáhusaide. Mu ipmárdusas lea vejolaš earuhit 5 lágán vuođđokurssa:

1. Ásahuvvon ovtta fágasuorgái (Mekánalaš fágat, elektrofágat, kemiija- ja proseassafágat, muorrabargofágat)
Dás mii gávdnat vuostážettiin elektrofágaid, mat leat ceavzán ođastusa oktiibidjankeahttá eará fágaiguin. Mekánalaš fágat leat maiddái ásahuvvon sullii seamma fitnuide go ovdal, muhto lea ožžon stuora lasahus elektrofágas.

2. Váldodeattu vissis fága alde (Hotealla- ja biebmoávnnasfágat)
Hotealla- ja biebmoávnnasfágas orru okta fidnu dominereme, namalassii koahkka. Oahpaheaddjit, geaiguin mun lean ságastallan, sihke sámi ja eará joatkkaskuvllain, oaivvildit ahte dát lea ortnegis, go ieš málesteapmi lea vuđolaš buohkaide geat galget bargat dán fágajoavkkus. Vaikko gos oahppit jotket joatkkakurssas, dát sáhttá leat buorre vuođđu.

3. Skuvla vállje ovtta fága (Luonddudoallu)
Luonddudoalu vuođđokurssas fertejit báikkálaš /guovllulaš luonddudilit ja ealáhusat mearridit maid juohke skuvla galgá deattuhit. Ii leat vejolaš addit boazodoallooahpu Jærenis dahje guolástusoahpu Gudbrandsdalenis. Danin lea dát plána ráhkaduvvon nu ahte skuvla ieš vállje deattuhit omd. guolásteami, eanandoalu, boazodoalu dahje vuovdedoalu. Praktihkalaš oahppu čađahuvvo dalle dán fágas, ja teorehtalaš oahppu deattuha maiddái seamma fága. Dat mii lea dáhpáhuvvan lea ahte maŋŋil ođastusa leat skuvllat buorre muddui joatkan oahpu mii lei ovdal, dalle go omd. guolástusfágat ja boazodoallu ledje sierra vuođđokurssat.

4. Veahá juohke fágas (Huksenfágat, teknihkalaš huksenfágat)
Ođastusain lea ihtán ođđa fágat mat leat govddat go boares fágat. Dát galget gokčat fágaid main leat hui unnán ovttas. Huksenfágaid vuođđokursa ráhkaduvvo danin dan láhkai ahte oahppit leat ceahkkun (tømrarar) 2-3 mánu, de muvrejeaddjin moadde mánu jna. Teknihkalaš huksenfágain dát juogadeapmi lea erenoamáš váttis, go lea hui unnán lunddolaš oktavuođa fágaid gaskkas nugo lásemeasttir ja bohccebargi.

5. Oktasaš namuheaddji (Hápmenfágat, dearvvašvuođa- ja sosialfágat)
Hábmenfágain leat nu máŋga fitnu ja JK1-kurssa ahte ii leat vejolaš vuođđokurssas oahppat juoidá juohke fága birra. Ii ge leat vejolaš válljet ovtta fága mii sáhttá addit juoidá buohkaide. Danin KUF lea válljen geahččalit gávdnat juoidá mii lea oktasaččat buot fágain, ja lea gávdnan sárguma, hámi ja ivnni. Dát dagaha ahte dát kursa lea unnit ásahuvvon fidnui go buot eará fidnofágalaš vuođđokurssat. šaddá váttis sihke ohppiide ja oahpaheddjiide oaidnit oktavuođa skuvlabarggu ja praktihkalaš fitnuid gaskkas. Dearvvašvuođa- ja sosialfágain viiddis fágaguovlu dagaha ahte oahppu šaddá eambbo teorehtalaš go dan maid fidnofágakurssat galggašedje leat.

Kurssain šlájain 1-3 sáhttet ain muhtin muddui hukset fidnoidentitehta. Kurssain 4-5 dát šaddá váttis. Kurssain 4. šlájas, mas lea veahá juohke fágas, sáhttá huksegoahtit identitehta ovtta fágas, ja moadde manu maŋŋilis ferte gáikut dan ja huksegoahtit fas ođđa identitehta. Kurssain 5. šlájas ii leat makkárge fága man birra sáhttá hukset fidnoidentitehta. Dát sáhttá unnidit ohppiid skuvlamovtta, ja leat hui unohas oahpaheddjiide geat ovdal leat oahpahan ovtta fidnoásahuvvon vuođđokurssa, mii dál lea bidjon hábmenfágaid vuollái.
Dát oahppoplánastruktuvrrat leat dagahan ahte ođastus lea čuohcán sámi oahpu iešguđetge láhkai suorggis suorgái. Luonddudoalu vuođđokurssas lea oalle buorre vejolašvuohta oahpahit boazodoalu, nu ahte muhtin muddui sáhttá dadjat ahte ain lea boazodoalu vuođđokursa. Muhto duodji lea, hábmenfága vuođđokurssa vuolde, ožžon hui unnán vejolašvuođa doalahit iešvuođa. Oppalaš oasit devdet olles plána, mii lea báidnon kultuvrras ja hábmenjurddašanvuogis mii lea guhkin eret duojis ja sámi kultuvrras ja belohahkii njuolga dan vuostá. Go dát fágabirrasat reagerejit iežáláhkai ođđa vuođđokurssaide, de dát ii dárbbaš mearkkášit ahte sis lea iežálágán prinsihpalaš oainnut oahppoplánaáššiin. Sivva sáhttá baicce leat ahte našuvnnalaš oahppoplánain lea iešguđetlágán struktuvra.

6.3.2. Sámi skuvllat oahppoplánabuvttadusas

Dalle go Ođastus 94 plánat ihtigohte 1992/93 dalvvi, orui leame nu ahte KUF ii lean jurddašan sámi joatkkaskuvllaid oppanassiige. Initiatiivvat gieđahallat gažaldaga mo sámi oahpu sáhtii heivehit ođastussii ja ođastus vejolaččat heivehit sámi ohppui, bohte njuolga skuvllain, Sámi joatkkaskuvllaid stivrras ja Sámi oahpahusráđis. áššebáhpáris ovdal stivračoahkkima čálii stivračálli Rune Stormo 25.2.1993: «Dán beaivvi rádjái leat diehtojuohkin ođastusa birra leamaš hui unni. Departemeanta lea systemáhtalaččat vealtán addimis seamma dieđuid sámi joatkkaskuvllaid stivrii, go dat lea addán fylkkaskuvlastivrii ja eará áššeguoskevaš dahkkiide. ... Evttohuvvon fága- ja diibmojuogadeamis ii leat addon makkárge dieđut daid ohppiid hárrái, geain galgá leat sámegiella fágan, omd. diibmolohku guđege fágas ja ollislaš vahkodiibmolohku ohppiide geain lea sámegiela fágan. Plánabarggus, mii dál lea jođus, lea deattohuvvon mearridit oktasaš našuvnnalaš máhtto- ja árvovuođu. Mo dát šaddá váikkuhit sámi fágaide lea eahpečielggas, muhto dát lea čuolbma mii ferte čilgejuvvot jođánepmosat."
1993 miessemánu lei čoahkkin KUF, SOR, Sámi joatkkaskuvllaid stivrra ja sámi joatkkaskuvllaid gaskkas, Ođastus 94 oahppoplánaid sámi sisdoalu birra. Skuvllaid bealis celke ahte ledje bálus, evttohuvvon fágastruktuvrra ja fága- ja diibmojuohkima geažil. Sii bálle ea. ea. ahte boazodoallu galggai heavvanit luonddudoalu vuođđokursii ja eanandoalu joatkkakursii ja ahte duodji šattai heavvanit hábmen vuođđokursii, ja ahte unniduvvon diibmolohku geografiijas galggai dagahit ahte sámi luonddu- ja kulturgeografiija ii šat čáhkan. Sii ohce sámi heivehemiid servodatfágaid oahppoplánain. čoahkkimis bođii ovdan sávaldat ahte galgá leat sierra JK1 boazodoalus, muhto referáhta mielde ii lean čielga gáibádus ahte galgá leat sierra vuođđokursa boazodoalus ii ge duojis. KUF:a áirrasat čoahkkimis bealusteddje ahte boazodoallu lei bidjon eanandoalu JK1 vuollái, dainna ahte dát kursa lei «bures láhcan báikkálaš heaiveheapmái», ágga maiguin departemeanta álo lea vástidan juohke háve go sám skuvllat leat gáibidan sámi oahppoplánaid. Aŋkke plána bidjat boazodoalu eanandoalu JK1 vuollái ii goassege čađahuvvon, ja ain gávdno boazodoallu JK1. Juo ovdal namuhuvvon čoahkkima ledje skuvllat evttohan oasseválddiid sámegiela ja dárogiela oahppoplánajovkkuide. Dát lei nappo jagi ja golbma mánu ovdal go ođastus galggai doaibmagoahtit. Muhto oahppoplánat eai gárvvistuvvon ovdal jahkemolsumis 1994/95, nu ahte skuvllat fertejedje oahpahit jahkebeali oahppoplánaid haga. Oahppoplánajovkkuid oasseválddit muitalit ahte sivva dasa lei ahte eai beassan álgit ovdal go našuvnnalaš oahppoplánaevttohus dárogielas lei gárvvis, go dát galggai leat mállen. Sámi joatkkaskuvllaid oahpaheaddjit serve čuovvovaš oahppoplánajoavkkuide: sámegiella vuosttaš ja nubbigiellan, dárogiella ohppiide geain lea sámegiella, duodji JK1 ja boazodoallu JK1/ JK2. Muđuid sámi birrasat eai searvan makkárge oahppoplánajovkui ođastusa oktavuođas. Dát mearkkáša ahte oahppoplánat, mat ledje hui dehálaš sámi joatkkaohppui, ráhkaduvvojedje áibbas sámi váikkuhusaid haga. Ea. ea. dát guoskkai vuođđokurssaide luonddudoallu ja hábmenfágat.

Geat galget mearridit sámi oahpu oahppoplánaid - Oahpahusdepartemeanta vai Sámediggi?
(Govva: SL)

Dalle go Ođastus 94 plánenbargu álggahuvvui, ledje vuođđoskuvllas juo 4-5 jagi leamaš sámi oahppoplánat. Joatkkaskuvllas ledje dušše sámi oahppoplánat duoji ja boazodoalu suorgefágain, muhto lei sávaldat sámi skuvllabirrasis oažžut sámi oahppoplánaid eará fágain maid. Sámi oahpahusráđđi válddii bajás oppalaš fágaid sámi sisdoalu reivves departementii 1.3.93. Dán reivves eai geavahan sániid "sámi oahppoplánat", muhto čujuhii dasa ahte sámi joatkkaskuvllain ovdal ođastusa lei muhtin oassi (10-25%) pensumas várrejuvvon sámi diliide. SOR evttohii ahte Ođastus 94 oahppoplánain galge fágaide servodatoahppa, historjá, osku, geografiija ja servodat- ja ealáhusoahppa leat vejolaš bidjat 25-30% sámi sisdoalu. Seammás celkkii SOR ahte buot nuorat berrejit oahppat juoidá sámi diliid birra dáin fágain. Maiddái Sámi joatkkaskuvllaid stivra ja sámi organisašuvnnat leat doaimmalaččat bargan dáinna. Sámi joatkkaskuvllaid stivrra jođiheaddji, Ellen Inga O. Hætta, čálii 5.5.94 reivve KUF:ii dan birra. Kapihtalis 3.1. čájehin mo KUF vástidii, ahte stáhtačálli ii oaidnán dárbbu. Daid gaskkas mat leat bargan sámi oahppoplánaid bealis leat Oahpaheaddjilihttu ja Norgga sámiid riikkasearvi, mii riikkačoahkkimis 1993 mearridii čealkámuša sámi joatkkaoahpu birra, Ođastus 94 oktavuođas, gos celket ea.ea.: "Sámi kultur-, máhtto- ja árvovuođđu ferte leat vuođđun go ráhkaduvvojit oahppoplánat man mielde sámi oahppit galget oahpahuvvot."
Okta dain, geat čielggaseapmosat leat cealkán sávaldaga ahte joatkkaskuvla galgá oažžut sámi oahppoplánaid, lea Kárášjoga sámi joatkkaskuvlla rektor, Synnøve Solbakken-Härkönen. Son logai 1997:s ahte dárbbašuvvo «bajit huksehus, "sámi šaldi", nugo vuođđoskuvla dál lea ožžon». Gažaldahkii mat fágaid dárbbašit sámi oahppoplánaid son celkkii: «- Vuos ferte leat čielgas ahte fágain mat hukset viidáseappot vuođđoskuvlla vuođul, ferte leat sámi oahppoplánat gos vuođđoskuvllas lea. Jurddašan omd. luonddufágaid, servodatfágaid, historjjá, geografiija ja oskku. Dasa lassin leat máŋga suorgefága gos lea dárbu ráhkadit sierra oahppoplánaid mas lea sámegiella ja kultuvra vuođđun. Dát guoská ekonomalaš-hálddahuslaš fágaide nugo áššemeannudeapmái, osiide fitnofágain dearvvašvuođa- ja sosialfágat, hotealla ja biebmoávnnasfágat ja mekánalaš fágat. Ii dárbbaš dieđusge lonuhit visot oahppoplánain, muhto ferte leat friddjavuohta váldit sámi guovlluid kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima vuođđun.»

Áiggun dál iskat moadde fágaid oahppoplánaid, mo dát leat ráhkaduvvon ja makkár eavttut dat addet sámi ohppui. álggán áidna fágain mas leat parallealla oahppoplánat, dárogiella, ja dán maŋŋil geahčadan eará oppalaš fágaid. Dán maŋŋil sirddán fidnofágaide, gos geahčadan erenoamáš sámi fágaid boazodoalu ja duoji ja dáid sadji oahppoplánavuogádagas. Loahpas dán kapihtalis áiggun cealkit juoidá oppalaččat eará fidnofágaid birra. Dat njeallje "dáža" fidnofágat mat oahppohuvvojit sámi joatkkaskuvllain bohtet maŋŋilis iežaset váldokapihtaliin.

6.3.3. Dárogiella ohppiide geain lea sámegiella

Nugo juo lean namahan, lea vuođđoskuvllas parallealla našuvnnalaš ja sámi oahppoplánat eanaš fágain. Aidná joatkkaskuvlla fágat, gos mii maŋŋil Ođastus 94 sáhttit dadjat ahte leat parallealla oahppoplánat, leat sámegiella ja dárogiella. Sámegielas oahppoplánat earuhit golmma dási: vuosttašgiella, nubbigiella ja amasgiella dahje B-/C-giella. Oahppit geain lea sámegiella vuosttaš- dahje nubbigiellan čuvvot dárogielas oahppoplána «dárogiella ohppiide geain lea sámegiella». Dárogielfágas ii leat dássi mii earuha oahppoplánaid, nugo sámegielfágas. Erohus lea vuosttamustá mii lea áššeguoskevaš máhttu. Go gávdno guokte oahppoplána, dát mearkkáša ahte dohkkehuvvo ahte sámi ohppiin eai álo leat seamma dárbu dárogielfágas go oahppit geat ellet ovttagielat dárogielat birrasis.
Deháleamus dovdomearkkat oahppoplánas «dárogiella ohppiide geain lea sámegiella» lea ahte das ii leat čálalaš oalgegiella (sidemål), ii ge dološdárogiella (norrønt), das lea unnit giellahistorjá ja suopmanoahppa. Nuppi bealde leat sámi dárogielplánas fáttát nugo guovttegielatvuohta, dulkon ja jorgaleapmi ja vearddideaddji grammatihkka. Girjjálašvuođas leat oassi geatnegahtton girječálliin lonuhuvvon earáiguin ja deattuhuvvo eambbo girjjálašvuohta sámi diliid birra. «Dárogiella ohppiide geain lea sámegiella» duođášta ahte maiddái joatkkaskuvllas sáhttá leat ovttadássásaš oahppoplánat, mat dahket oahpu eambbo áššeguoskkevačča, almmá vuolidit árvvu ja vejolašvuođaid našuvnnalaš skuvla- ja bargomárkanis.

6.3.4. Sámi oahppoplánat eará oppalaš fágain

Doahpagiin "oppalaš fágat" oaivvildan dás fágat mat eai gula vissis fidnoohppui. Dat mearkkáša ahte joatkkaskuvllas dát fágat juogo leat oktasaš oppalaš fágat buot surggiide, dahje leat suorgefágat oppalaš, ekonomalaš ja hálddahuslaš suorggis. Ovdal Ođastus 94 lei mearriduvvon ahte sámi joatkkaskuvllain sáhtii 10-25 % fága sisdoalus leat sámi diliid birra. In áiggo čállit eambbo dáid fágaid birra dás, dušše čujuhit dokumentašuvdnii maid čoaggaimet Ođastus 94 árvvoštallamis (NSI raporta, kap.5).

Historjá lea okta hárve fágain main gávdno sámegiel oahppogirjjit. Dá lea Leif Eriksena oahppogirjji dološ historjjás.

Árvvoštallamis jearahalaimet oahpaheddjiid measta buot joatkkaskuvlla oppalaš fágain. Bođii dalle ovdan ahte buot fágain lea sávahahtti ja vejolaš oahpahit sierra sámi fáttáid ja/dahje sámi oaidninsaji oahppoávdnasa ektui. Fágain, mat maiddái gávdnojit vuođđoskuvllas, ja main vuođđoskuvllas leat sámi oahppoplánat, šaddet ákkat sámi oahppoplánaid bealis ja vuostá sullii seamma goappášiid skuvlašlájas. Go dát skuvlašlágat leat gieđahallon iežálágánat, sivva ii báljo sáhte leat erohusa skuvlašlájaid gaskkas. Čilgehus lea baicce ahte pedagogalaš, skuvlapolitihkalaš ja sámepolitihkalaš rávnnjáldagat leat rievdan. 1980-logu gaskamuttus, go M87 vuođu bidjojuvvui, lei nana pedagogalaš ja skuvlapolitihkalaš rávnnjáldat nannet báikkálaš oahppoplánabarggu ja báikkálaš iešstivrejumi skuvllas. Sámevuoigatvuođalávdegotti ja Sámekultuvrralávdegotti vuosttaš čilgehusat ledje boahtán ja guovddáš eiseválddit ledje ráhkaneame dehálaš láhkarievdadusaid sámiid buorrin, nugo Vuođđolága sámeparagráfa ja sámeláhka. Dán oktavuođas lei danin lunddolaš álggahit sámi oahppoplánaid vuođđoskuvllas, ja lei unnán vuosteháhku dán vuostá. Muhto sámi oahppoplánat eai báljo lean biddjon johtui ovdal go vuosteoffensiiva álggii. Hernes- lávdegoddi attii juo 1988 čielga signálaid ahte háliidii stellet skuvladiimmu ruovttoluotta, skuvlii mas lei oktasaš našuvnnalaš pensum miehtá riikka. Dát váldojurdda jotkkojuvvui olles ođastusproseassas, joatkkaskuvllas, allaskuvllas ja maŋŋilis vuođđoskuvllas.
Dalle go Ođastus 94 álggahuvvui lei eará politihkalaš dálkkádat, mas sentraliseren ja ovttaláhkai hábmen lei guovddážis. Dát vuosttaš oahppoplánarevišuvdna joatkkaskuvllas, maŋŋil go vuođđoskuvla lei ožžon sámi oahppoplánaid, bođii áiggis go sámi oahppoplánat ja báikkálaš oahppoplánabargu ii šat lean seamma árvvus. Ođastus 94 baicce fállehii nu garrasit buot erenoamáš sámi oahpu mii gávdnui, ahte sámi skuvlabirrasat eai nagodan go geahččalit bealuštit dan mii sis lei. Dasa lassin bođii ahte Sámi oahpahusráđđi ii ge Sámediggi lean vuoruhan joatkkaoahpu. Danin ii sáhte dadjat ahte lei makkárge albma riidu sámi oahppoplánaid bealis Ođastus 94 oktavuođas.Dalle go vuođđoskuvlaođastus (O97) álggahuvvui, háliidii Hernes heaittihit sámi oahppoplánaid. Muhto dán háve dearvvai eambbo vuostehágu. Sáhttá dadjat ahte sámi skuvlabirrasat goappašiid skuvlašlájain álggu rájes ráhče doalahit dan mii sis lea. Muhto vuođđoskuvllas gáibidedje eambbo; ollislaš sámi oahppoplánavuogádaga. Go buorre muddui ožžo dan, de lea dehálaš sivva dasa ahte Sámi oahpahusráđđi ja Sámediggi ledje eanet doaimmalaččat Ođastus 97:s go ledje Ođastus 94:s. Eará sivva lea ahte 1995 bođii ođđa oahpahusministar.

Mu konklušuvdna lea ahte fágain, main vuođđoskuvllas lea sámi oahppoplána, ja mat maiddái gávdnojit joatkkaskuvllas, lea áidna logalaš čoavddus joatkit sámi oahppoplánaiguin. Dát gusket fágaide: luonddufága, historjá, servodatoahppa, eŋgelasgiella ja risttalašvuohta/osku. Go eiseválddit leat dohkkehan ahte vuođđoskuvllas leat sámi oahppoplánat dáin fágain, de sii leat seammás dohkkehan ahte dát fágasuorggit leat oalle earálágánat sámi ja dáža oaidninsajis. Dasa lassin leat guokte fágajoavkku maid ferte árvvoštallat erenoamážit. Nubbi joavku lea oppalaš fágat mat gávdnojit vuođđoskuvllas, muhto main ii leat sierra sámi oahppoplána. Dát guoská vuosttamustá matematihkkii ja lášmmohallamii. Dáid gaskkas lei dušše lášmmohallan mielde Ođastus 94 árvvoštallamis, gos čájeheimmet ahte sámi faláštallan- ja lášmmohallanárbevierut addit vuođu álggahit sierra sámi oahppoplánaid. Nubbi joavku lea oppalaš fágat mat eai gávdno vuođđoskuvllas, nugo ekonomiija ja diehtogieđahallan.

6.3.5. Sámi oahppoplánat fidnofágain?

Sámi joatkkaskuvllat leat maŋŋil Ođastus 94 fállan oahpu guđa fidnofágalaš suorggis. Lea dát suorggit maid vuosttamustá leat áigeguovddilis árvvoštallat sámi sisdoalu ja vejolaš sámi oahppoplánaid hárrái. Daid surggiid gaskkas leat guokte, boazodoallu ja duodji, mat leat atnon sierra sámi oahppun, ja dain lea muhtin muddui leamaš sierra oahppoplánat. Dattetge leat leamaš ja lea ain riidu dan birra, man muddui dát oahput galget beassat leat sierra fágan ja sierra suorgin. Sámi skuvllaid bealis sii leat deattuhan dan mii lea erenoamáš, ja guovddáš eiseválddit fas lea deattuhan dan mii lea oppalaš. Sii háliidit dahkat boazodoalu eanandoalu variántan, ja duodji fas hábmenfága variántan. Dáin fágain ii sáhte eahpidit ahte gávdno sierra sámi máhttu, muhto aŋkke fertejit skuvllat rahčat eiseválddiiguin oažžun dihtii dohkkeheami ahte ferte leat sierra sámi oahppoplánat. áiggun danin oanehaččat čilget dili dáin fágain geahččan dihtii lea go dás maiddái dárbu addit eambbo sámi oahpu go dat maid oahppoplánat otne dadjet.

Eará fidnofágain ii leat otne makkárge almmulaš dohkkeheapmi ahte galgá leat sámi sisdoallu. Sámi joatkkaskuvllaid oahpaheapmi lea seamma oahppoplánaid mielde go riikkas muđuid, plánat mat eai namat sámi diliid oppanassiige. Dát mearkkáša ahte skuvladoaimmahat ii leat dohkkehan sámi máhtu mii lea dáin fágain, ii ge váldde vuhtii erenoamáš diliid sámi guovlluid bargoeallimis ja ealáhusain. Vaikko lea čállon oalle ollu omd. sámi huksenvieru ja sámi álbmotdálkodeami birra, dát ii leat čoggon ja čadnon sámi joatkkaskuvllaid ohppui. Easka maŋimus jagiid dát lea váldon bajás almmolaččat, vuos konferánssas "Sámi máhttu - sámi joatkkaoahpu vuođđu", maŋŋilis árvvoštallamis sámi joatkkaoahpu Ođastus 94 vuolde. Dát lea vuostážettiin huksejuvvon dan alde, maid fágaoahpaheaddjit leat cealkán. Kapihtaliin 7.-10 áiggun hukset viidáseabbut dan vuđul ja láktit dan oktii analysain makkár lea sámi guovlluid bargoeallin guđege fágas, ja sámi máhtu dokumentašuvnnain, maid sáhttá gávdnat čálalaš gálduin ja dávvirvuorkkáin. Easka dán maŋŋil lea vuođđu oaivvildit juoidá dan birra man fágain berre rievdadit našuvnnalaš oahppoplánaid, ráhkadit sierra sámi oahppoplánaid ja/dahje metodalaš bagadusaid.

6.3.6. Luonddudoallu / boazodoallu

Sámi ealáhusaid dovdomearka lea álo leamaš máŋggabealát luonddugeavaheapmi. Vaikko ollu lea rievdan moderniserema ja luondduruovttudoalu unnideami bokte, sáhttá dadjat ahte gávdno doddjokeahttes sámi luonddudoalloárbevierru. Dán máŋggabealát luonddudoalus lea dušše boazodoallu mii lea dohkkehuvvon sámi ealáhussan ja skuvlafágan. Norggas lea boazodoallu suodjaluvvon sámi ealáhussan. Boazodoalloguovllus ferte leat sámi sogas jus galgá beassat bargat bohccuiguin. Dattetge eai leat sámit beassan stivret boazodoalloealáhusa eai ge boazodoallooahpu. Boazodoalu mekaniseren 1960-logu rájes lea mielddisbuktán ahte dološ luonddu- ja boazodoallomáhttu buorre muddui lea lonuhuvvon ođđaáiggásaš veahkkeneavvuiguin. Mekaniseren ja stáhta boazodoallopolitihkka leat mielddisbuktán badjelmearalaš guohtuma ja luonddu bilisteami mohtorfievrriiguin. 1990- logus lea eiseválddiid politihkka leamaš hoigat boazoeaiggádiid olggos ealáhusas, ea. ea. Sis- Finnmárkku nuppástuhttinprográmma bokte.

Geasseorohagas sáhttá dávjá šaddat riidu, go huksejuvvojit visttit, geainnut ja industriijarustegat guohtunguovllus. Dá lea Hammerfeasttas, orohat 20, Fála.
(Govva: SL)

Stáhta boazodoalloskuvla álggahuvvui Borkenesas, Harstad lahka, jagis 1968 ja sirdášuvvui Guovdageidnui 1981:s. Ohppiin fertii leat boazodoallohárjehus vai beassat sisa. 1980- logus álggahuvvui fágakursa lassin boazodoalu ja eanandoalu vuođđokursa, maŋilis rievdaduvvon luonddudoalu vuođđokursan. Dán kurssas ii lean boazodoallohárjehus sisabeassingáibádussan. Sii geain lei vuođđokursa sáhte joatkit fagkursii ja nie vealtit hárjehusgáibádusa. Maŋŋilis rievdaduvvui fágakurssa boazodoalu joatkkakurssan (JK1), mas lei luonddudoalu vuođđokursa áidná sisabeassaneaktun. Dađistaga boazodoallu šattai golbmajagaš oahppun. Ođastus 94 plánemis KUF háliidii heaittihit boadodoalu JK1 ja bidjat dan eanandoalu JK1 vuollái, muhto sii gesse dan evttohusa maŋŋil go oahppit ja oahpaheaddjit ledje garrasit vuostálastán dan evttohusa.
Boazodoallooahppu lea dán rádjái earuhan Ođastus 94 váldominstaris dainna ahte dat lea fidnofágalaš oahppu, mas lea leamaš golbma jagi skuvllas ja ii leat fitnodatoahppu. Dál, giđđa 2001, lea boazodoallu viimmát dohkkehuvvon oahpahallifágan. Fága galgá dál čuovvut váldomodealla; 2 jagi skuvllas ja 2 jagi fitnodagas. Ođastus 94 árvvoštallamis árvaleimmet 3+1-čovddosa, muhto dát ii váldon vuhtii.

Boazonjuovahagat eai leat beroštan nu ollu eará go biergobuvttadusas. Dás oaidnit mo gieđahallet dulljiid, Kárášjoga njuovahagas.
(Govva: SL)

Luonddudoalu vuođđokurssas oahppoplána lea riikkádássásaš, ii ge namut boazodoalu ii ge sámi diliid. Ii oktage áirras sámi birrasis dahje boazodoalus searvan oahppoplánajovkui mii ráhkadii dán oahppoplána. Ođastus 94 árvvoštallan čájehii aŋkke ahte SJSBS:a luonddudoallooahpaheaddjit oaivvildit ahte sii sáhttet birget dáinna plánain. Oahppoplána lea hui oppalaš ja addá vejolašvuođa heivehit lagasbirrasa áigeguovdilis ealáhussii / ealáhusaide. Dát mearkkáša ahte Guovdageainnus luonddudoalu vuođđokursa sáhttá deattuhit boazodoalu, ja sullásaš kursa Honnesvágis fas deattuha guolástusealáhusa. Rabas oahppoplána árvu lea vuostážettiin ahte dat ii hehtte addimis oahpu mii deattuha boazodoalu. Muhto plána addá unnán veahki lágiidit dakkár oahpu. Oahpaheaddjit celket danin ahte lea dárbu ráhkadit metodalaš bagadusa mii čilge mo heivehit luonddudoalu vuođđofága sámi diliide ja boazodollui.
Boazodoalu JK1 ja JK2 oahppoplánaid ráhkadeapmái, fágalaš biras mii lei boazodoalloskuvllas ja dan birra lei hui dehálaš. Guovddáš oahpahuseiseválddiin ii leat leamaš fágalaš gealbu ieža ráhkadit oahppoplánaid. Muhto sii seaguhedje ja stivrejedje oahppoplánaproseassa máŋga láhkai. Dan sii dahke dainna ahte mearridedje fága- ja diibmojuogadeami, girjjážiin «Retningslinjer for utarbeiding av læreplaner etter Reform 94», ja dainna ahte rievdadedje oahppoplánajovkkuid evttohusaid, sihke ovdal ja maŋŋil gulaskuddama. Oahpaheaddjit geat serve oahppoplánajoavkkuide lohket ahte dát rievdadusat leat geanuhan oahppoplánaid sámi perspektiivva. Ledje moadde gičču departemeantta ja skuvlla gaskkas oahppoplánaproseassas. Boađus lea ahte dálá oahppoplánat leat seaguhusat boazodoallobirrasa fágamáhtus ja KUF:a njuolggadusain. Ođastus 94 árvvoštallan konkludere ahte «oahppoplánabarggu váldohálti mearriduvvui buorre muddui guovddážis almmá namuhanveara váikkuhusaid haga almmolaš ságastallamis, mas lea vuođđu báikkálaš ja sámi birrasis» Lea dás mearkkášanveara ahte Sámi joatkkaskuvla og boazodoalloskuvlla (SJSBS) hálddahus juo 1993 ákkastalai vuoigatvuođa sorjjasmeahttun boazodoallooahpahusa ovddas, čujuhemiin álbmotrievttalaš vuđđui, erenoamážit ILO-konvenšuvdna nr. 169.
Boazodoallooahppu lea otne dat oahppu Norgga joatkkaoahpus mas lea eanemus sámi sisdoallu. Eará fágasuorggit sáhttet danin oahppat juoidá dán oahpus go guoská mo oažžut sámi sisdoalu sisa skuvlii. Muhtto seammás čájeha boazodoallooahpahusa historjá ahte velá dan fágas, maid eiseválddit leat atnan eanemusat sápmin, leat skuvlaeiseválddiin leat stuora vuostehahku dan vuostá ahte diktit sámit ieža stivrejit iežaset oahpu.

6.3.7. Hábmen / Duodji

Árbevirolaš duodji lei oassin buotbealásaš lotnolasealáhusain. Bearrašis ráhkadedje atnubiergasiid nugo biktasiid, gápmagiid, ránuid, niibbiid, guvssiid, málestanbiergasiid, leaŋggaid, reagaid, bielluid, čoarvegielaid ja velá eanandoallobiergasiid. Duodjebuktagat báidnojuvvojedje báikkálaš luonddu- ja ealáhusvuođus, nu ahte boazu lei váldoávnnas siseatnamis, rittus fas geavahedje omd. sávzza, gusa ja njuorjju. Duojis lea ovttas geavatlaš doaimmain maiddái dáiddalaš ja kultuvrralaš bealit, mat bohtet ovdan omd. gáktečiŋain, boahkaniin ja niibedohpain. čiŋat ja hápmi sáhtii leat erenoamáš guđege guovllus, muhtimin velá gilis dahje bearrášis. Muhto seammás leat oktasaš sárggosat mat dagahit ahte mii sáhttit hupmat oktasaš kulturguovllu birra, lullisámi guovlluid rájes Guoládatnjárgga rádjái. Ođastus 94 árvvoštallamis lea buorre čilgehus mii lea erenoamáš duojis ja manne duodji berre leat sierra oahppu.

Gámagoarrun ja vuottačuoldin leat guovddáš oasit sámi duojis.
(Govva: Norsk Folkemuseum)

Go duodji ovdal lei integrerejuvvon oassi lotnolasealáhusain, lea maŋimus áiggi šaddan eambbo spesialiseren. Duodjibuvttadus bearraša geavaheami várás lea unnon ja duodjebuktagat leat buorre muddui lonuhuvvon industrigálvvuiguin. Seammás leat earát álggahan duodjebuvttadeami vuovdima várás, báikkálaš servodaga, turisttaid dahje gáiddusmárkana várás. Vuovdin sáhttá leat njuolga geainnu guoras, diŋgoma mielde dahje duodjegávppiid bokte. Muhtimat leat ovdánahttán duoji dáidan, mii dagaha ahte sihke háddedássi ja márkan šaddá áibbas eará. Eanas duojárat barget ain muhtin lágán lotnolasealáhusain, jogo danin go ieža háliidit, dahje danin go lea váttis eallit dušše duojis. Dan rájes go Statens heimeyrkesskole for samer vuođđoduvvui 1952 lei duodjeoahppu dehálaš ulbmil. álggos ledje báikkálaš oahppoplánat. 1960-logus válddii skuvla atnui riikkadássásaš oahppoplánaid, mat dagahedje ahte šattai unnit sámi sisdoallu. Dipma-duodji šattai oassin suorggis «søm og vev», ja garra-duodji oaččui unná sájáža snihkkároahpus. 1980-logus skuvla háliidii fas nannet sámi sisdoalu ja dađistaga šattai golbmajagáš duodjeoahppu, ja vejolašvuohta váldit sváinnasdutkosa. Ovdal Ođastus 94 lei SJSBS:as duoji vuođđokurssas ja joatkkakurssas eaktu ahte dušše oahppit geain lei sámi kulturduogáš ja dárbbašlaš duodjefágalaš duogáš besse álgit.
Ođastus 94:in duoji vuođđokurssa sadjái bođii našuvnnalaš oahppoplána hábmenfágaid vuođđokursa. Skuvla čelkii dan rievdadeami vuostá, muhto ii ábuhan. Seammás heaittihuvvui JK2 skuvlafálaldahkan, dan sadjái šattai oahpahalliortnet. Vuođđoduvvojedje guokte oahppokántuvrra, main lea ovddasvástádus háhkat oahpahallisájiid. Dát kántuvrrat leat fylkkagieldda vuolde, danin Sámi joatkkaskuvllaid stivrras ii leat šat ovddasvástádus duodjeoahpus sváinnasreivve rádjái.

(Govva)
Gietkka lea duodjebuvtta mii gáibida máŋgalágán máhtu: muorrabargu, sisteneaskin, guorrun ja čuoldin.
(Govva: Norsk Folkemuseum)

Hábmenfágaid vuođđokursa oahppoplánat ráhkaduvvojit, nugo luonddudoalu vuođđokurssa plána, áibbas almmá sámi váikkuhusa haga, ja eiseválddit eai váldán vuhtii sámi birrasiid vuosttildemiid. Ođastus 94 árvvoštallamis čállo dán kurssa birra: «Dáin fágain ii leat ollu eará ovttas go dat ahte iešguđetge fága bargit dárbbašit gealbbu sárgumis, hábmemis ja ivdnegeavaheamis. Muhto vuođđoteknihkat ja -prinsihpat ohppojuvvo buorre muddui sorjuskeahttá ávdnasiin, bargoproseassas ja buvttahábmemis. Dehálaš ágga hábmenfágaid vuođđokurssa vuostá lea ahte sámegiella ja sámi kultuvra measta lea olggoštuvvon oahppoplánas. Sámi kultuvra namahuvvo bahálahkái dáida- ja kulturhistorjjá vuolde, muhto dalle lasahussan. Vuos namuhuvvo "min kultuvra" ja de impulssat maid "eará álbmogiid kultuvra" sáhttá addit. Sátni «sámi» lea namuhuvvon oktii, go čállo ahte oahppit galget «dovdat dehálaš sárgosiid sámi kultuvrras ja dáidaárbevierus.» Muhto sámi kultuvra ja árbevierru oidnojuvvo dalle ovtta dásis go eará álbmogiid kultuvra ja árbevierru, ii fal dálá lágaid mielde, mat celket ahte sámegiella ja sámi kultuvra lea ovttadássásaš dárogielain ja dáža kultuvrrain. Vuođđokurssa oktiibuot 40 váldomomeantta gaskkas lea dušše okta váldomomeanta sámi kultuvrra ja árbevieru birra. Dán jurddašanvuogi mielde lea hábmenfágaid vuođđokurssa rabas buohkaide, beroškeahttá lea go oahppu Sis-Finnmárkkus dahje Sis-Sognas, maiddái sidjiide geat eai leat čadnon sámegillii ii ge sámi kultuvrii". árvvoštallama konklušuvdna lei ahte juogo ferte duoji vuođđokursa álggahuvvojit fas, dahje unnimusat ferte ráhkaduvvot sierra sámi oahppoplána hábmenfágaid vuođđokurssa várás.

Duoji joatkkakursa lei ovdal duoji vuođđokurssa vuođul, nu ahte ohppiin lei buorre vuođđu duojis go álge joatkkakursii. Dál oahppit prinsihpas álget vuođus, ja fágalaš dássi lea danin vuolit go ovdal. Ođastus 94 árvvoštallan govvida oahppoplánatproseassa ná: "Dalle go ođastus lei boahtime, engašerejuvvojedje duodjeoahpaheaddjit departemeanttas barggus ráhkadit duoji JK1 oahppoplánaid. Muhto dán barggus behttohallojedje, danin go departemeanta rievdadedje oahppoplánaevttohusaid ea.ea. ulbmiliin ahte vissis riikkadássásaš oahppoplánamálle galggai čađahuvvot. .... departemeanta ii áigon mieđihit ahte ovddalgihtii máhtu sámegielas ja sámi kultuvrra birra galggai leat eaktu go oahppit eará joatkkaskuvllain galge álgit duoji joatkkakursii SJSBS:as. Duoji joatkkakursa galggai leat riikkadássásaš suorgi, mas ledje seamma sisabeassineavttut go buot eará suorggit joatkkaoahpus".

Dalle go duoji fitnodatoahpu (JK2) oahppoplánaevttohus lei gulaskuddamis, celkkii Oahpaheaddjilihttu: «Oahppoplána lea čielgasit báidnon das ahte lea váldán ollu eará norgga oahppoplánain, main ii leat sámi kultuvra vuođđun. Min mielas sámi kultuvra ja giella boahtá unnán muddui ovdan ja mii reageret dakkár dajaldagaid vuostá go ahte duodji lea "čielga giehtabargofága". Min oainnu mielde lea duodji seamma ollu kulturfága. Dát oahppoplánat eai leat bidjan vuođđun ja danin deattuhuvvojit dušše čielga giehtabargogálggaid.»

Oahpaheaddjilihttu lea beroštan sámi skuvlaáššiin ja mearridan sierra sámi skuvlaáššiid prográmma. Dát lea vuosttaš prográmma, mii bođii 1996. Rievdaduvvon prográmma bođii 2000.

Ođastus 94 lei stuorra lávki maŋosguvlui duodjeoahppui. Go duodji lea biddjon dáža oahppoplánaid vuollái ja besten lea unnideame, lea ieš sámi duodjeoahpahusa leahkin Norggas uhkkiduvvon.

Duodji lea hui viiddis doaba. Dainna go duodji šattai skuvlafágan lea geahččalan ráddjet duodje-doahpaga. Dattege leat máŋga fáttá gos duodjefága ja eará fidnofágat deaivvadit ja gos galgá leat vejolaš ovttasbargat. Nu lea unnimusat dáid fágaid ektui: mekánalaš fágat, huksenfágat, muorrabargofágat (ii gávdno sámi joatkkaskuvllas dál) ja boazodoallu.

6.4. Konklušuvdna oahppoplánaid birra

Maŋŋil dán vádjoleami oahppoplánavuogádagas sáhttá leat áigi geassit čoahkkái mo oahppoplánastruktuvrrat váikkuhit sámi joatkkaoahpu eavttuid. Dan dihtii go oahppoplánat leat «speadjalgovva das mii servodat oaidná árvvosažžan, ávkkálažžan, sávahahttin ja vuogasin» dat dadjet ollu servodaga oainnu birra álgoálbmogiid ja eará unnitloguid birra, ja sin erenoamáš máhtu birra. Oahpahusvuogádagas, mii lea huksejuvvon oahppoplánaid vuođul, lea okta váldoeavttuin sihkkarastit oahpu sámi áššiid birra, ahte dát áššit erenoamážit namahuvvojit oahppoplánain.
Iešguđetge oahppoplánaprinsihpat addet iešguđetge eavttuid heivehit oahpu báikkálaš ja sámi diliide. Báikkálaš oahppoplánabargu ja fidnovuođđoduvvon oahppoplánat leat guokte prinsihpa mat attášedje sámi oahpu buorit eavttuid go dálá ulbmilstivrejuvvon ja guovdášstivrejuvvon oahppoplánat. Ođastus 94:s leat iešguđetge fidnofágalaš vuođđokurssaid oahppoplánat iešguđetge láhkai. Muhtin oahppoplánat leat stuora hehttehusat sámi ohppui, muhto earát addet buoret vejolašvuođaid.
Norggas leat vuođđoskuvlla oahppoplánat huksejuvvon golmma prinsihpa ala, mat dán rádjái eai leat dohkkehuvvon joatkkaoahpus: Sámi fáttát buot našuvnnalaš oahppoplánain, sierra sámi oahppoplánat eanaš fágain ja sierrá oktasaš oassi sámi oahpu várás. Váldoeaktu nannet sámi máhtu skuvllas lea ahte dát prinsihpat maiddái biddjojuvvojit joatkkaoahpu vuođđun. Mu álginsadji lea ahte berre leat sierra sámi oahppoplánat go fágas gávdno sierra sámi máhttu ja sámi servodagas lea dárbu fievrridit dán máhtu skuvlla bokte. Ođastus 94 sámi plánemis sámi skuvlabirrasiin lei hui unnán váikkuhus oahppoplánaprosessii.
Vásahusat oahppoplánas «dárogiella ohppiide geain lea sámegiella» čájehit ahte maiddái joatkkaskuvllas sáhttet leat parallella sámi oahppoplánat, mat leat ovttadássásaččat našuvnnalaš plánain. Dát vásáhusat sáhttá sirdit maiddái eará fágaide. Fágain boazodoallu ja duodji lea dohkkehuvvon eambbo sámi sisdoallu go eará fidnofágain, muhto našuvnnalaš ovttasteamis Ođastus 94 bokte lea garrasit čuohcán dáid fágaid.

Dán vuođul áiggun boahtte kapihtaliin erenoamážit geahčadit njeallje fidnofága. áiggun guorahallat mo otná oahppoplánat doibmet sámi oahpu vuođđun, makkár sámi máhttu gávdno fágain ja man muddui dát boahtá ovdán dálá oahpus. áiggun geahčadit mii lea erenoamáš sámi guovlluid ealáhusain / bargoeallimis dáin fágain. Dán vuođul áiggun geahččalit čájehit vejolaš čovdosiid mo sáhttá addit sámi máhtu eambbo guovddáš saji oahpus. Vaikko sáhtášii leat sávaldahtti rievdadit riikkádássásaš oahppoplánaprinsihpaid, geahččalan dás čájehit čovdosiid mat galget leat vejolaš čađahit beroškeahttá oahppoplánamodeallain.

Boahtte kapihtalii
Mu fierpmádatbáikki váldosiidu
sveilund@online.no