Árbevierus fidnomáhttui

Sámi máhttu fidnofágain

Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag

Fidnopedagogihka váldofágabargu
Svein Lund
Høgskolen i Akershus, 2001

5. Sámi máhttu - mii ja masa?

5.3. Sámi máhttu

5.3.1. Mii lea sámi máhttu?

Sigbjørn Dunfjeld digaštallá artihkkalis «Tradisjonell samisk kunnskap og samisk forskning» erohusa sámi máhtu ja dáža máhtu gaskkas. Son čállá: «...máhttomáilbmi man sisa mii fievrriduvvuimet skuvlla bokte, lei áibbas eará go máhttomáilbmi man sisa mii fievrriduvvuimet ruovttus ja sámi birrasiin.». Ii lean nappo sáhka veahá earálágán, lasiheaddji máhtus, muhto guokte máhttomáilmmis. Dunfjell čállá vel: «Ruovttus oahppaimet earuhit sámi ja dáža jurddašanvuogi ja dahkanvuogi. Gulaimet ohpit: . Mii sámit dahkat ná, mii jurddašit dán láhkai, mii dadjat ná, nu mii oažžut buoremus bohtosa. ... Dáđe eambbo erenoamáš sámi barggut ledje, dađe vissáseabbo leimmet ahte dan ledje dušše sámit geat máhtte, ja dán dáfus dovddaimet čeavláivuođa.»
Dás mii oaidnit ovdamearkkaid dasa ahte sámi máhttu oidnui hui erenoamáš máhttun. Nu han lei maid vissis birrasiin, ja hárve lei kontrásta sámi máhtu ja barggu ja lagas dáža stuoraservodaga máhtu ja barggu gaskkas stuorit go lullisámi boažodoallobirrasis, gos Dunfjell šattai bajás. Eará sámi dahje sámi/dáža báikkálaš servodagain sáhtii erohus leat ollu unnit. Máhtut mat sámiin ledje ja sin doaimmat ledje nappo muhtin muddui erenoamáš sámiide ja muhtin muddui fas ovttaskas ránnjáálbmogiiguin. Vaikko erenoamáš sámi máhtut leat miellagiddevaččamus kulturpolitihkalaš ja antropologalaš oktavuođas, leat oktasašmáhtut maiddái áigeguovdilat go lea sáhka čatnat fidnooahpu sámi árbevirrui.
Jus mii mannat ruovttoluotta UNESCO álgoálbmotmáhtu definišuvdnii, mii oaidnit ahte dát lea gáržžiduvvon dása: «erenoamáš, árbevirolaš, báikkálaš máhttu mii gávdno ja lea ovddiduvvon erenoamáš diliin, main nissonat ja dievdduin leat geat leat báikahasat muhtin sierra geográfalaš guovllus.» Sii gáibidit nappo ahte dát máhttu galgá leat sihke erenoamáš, árbevirolaš ja báikkálaš. Dákkár gáibádus sáhtášii olggoštit stuora oasi álgoálbmogiid máhtus, omd. dainna ahte čájehit ahte ii leat áibbas erenoamáš, muhto ahte das lea paralleallat eará kultuvrrain dahje ahte dat lea eará álbmogiid váikkuheami boađus. UNESCO oahpahusinstituhta nuppi jođiheaddji, Linda King, čealká maiddái juoidá mii vuosttilda dákkár gáržžes definerema: «... ii gávdno dakkár go buhtes kultuvrra, ja buot kultuvrrat luoikkahit, luiket, heivehit ja rievdadit muhtin elemeantta eará kultuvrrain.»
Sámit leat oahppan ránnjáolbmuin atnudiŋggaid, čiŋaid, sániid ja dábiid. Muhtumin dat maid sámit leat luoikkahan leat jávkán fas eará kultuvrrain, muhto sámit leat seailluhan daid min áiggi rádjái. Danin mii sáhttit dadjat ahte juoga lea mihtilmas sámiide, vaikko álggos dat lea boađus olggobealde váikkuhusas. Dás sáhttá namuhit ollu álbmotmedisiinna, silbadiŋggaid nugo silbaspáppa ja Maria-monogramma ja skirtteha.
Johan Daniel Hætta lea jearran 9 informantta Guovdageainnus mo sii ipmirdit sámi máhtu. Vástádusat molsašuddet das ahte dušše dohkkehit máhtu mii dušše sámiin lea (omd. árbevirolaš boazodoallu ja sámi náhkke- ja sistebiktasiid duddjon) dasa ahte sámi máhttu lea buot máhttu maid sámit geavahit sin beaivválaš eallimis otne (omd.skohtera geavaheapmi ja divvun). Okta informanttain, gii lea oahpaheadji, cealká: «Skuvllas mis lea leamaš ságastallamat mii lea sámi máhttu, ja lea sulliii seamma ollu oaivvilat dan birra go leat oahpaheaddjit, mii eat leat ollen oktasaš konklušuvnaide.» Oktasaččat lea dattetge ahte sii hupmet dušše praktihkalaš máhtu birra. Ii oktage namut dieđuid maid olbmot leat oahppan lohkama bokte, ii dakkár mii guoská sámi diliide ge, nugo teorehtalaš máhttu sámi grammatihkas dahje girjjálašvuođas. Hætta ii ieš ge geahččal bidjat eahpitmeahttun ja obbalaš definišuvnna mii sámi máhttu lea. Dan mun in ge áiggo dahkat, muhto áiggun čilget mo áiggun geavahit dan doahpaga dán oktavuođas. Geavahan dalle sámi máhtu dan máhtu birra mii lea leamaš dahje lea anus sámi guovlluin ja maid sámit oaivvildit ahte gullá dahje lea mihtilmas sin servodahkii. In oainne vejolažžan in ge sávahahttin geassit bastilis sázuid sámi ja ii-sámi máhtu gaskkas. Skuvllas lea dehálaš atnit doahpaga "sámi máhttu" máškidis vuogi mielde, mii dáhká ahte gávdná dássedeattu erenoamáš sámi ja oppalačča gakkas ja árbevirolačča ja ođđaáigásačča gaskkas.

Dábálaš reakšuvdna, go hupmá sámi máhtu birra, lea lea go dát čuozzovaš min áiggis. Lea dábálaš oaidnu ahte sámi máhttu lea juoga áigáhaš, mas ii leat makkárge doaibma otná servodagas. Dát lea oainnut maid mii eat sáhte gávdnat dušše eiseválddiid ja stuoraservodaga áirrasiid bealis, muhto maiddái sámiid gaskkas. Gažaldat lea go sámi máhtus makkárge doaibma dálá skuvllas, ferte geahčadit máŋgaláhkai. Guovddáš ášši lea dieđusge lea go dákkár máhttu áššáiguoskevaš bargoeallima hárrái. Eará ášši lea man áššáiguoskevaš dat lea ohppiid skuvlamovttidahttima, sin iešdovddu ja identitehtaovdánahttima hárrái.

Dárfečuohpan lea dološ máhttu mii unnán muddui lea ánus otne. Jáhkovuona mearrasámi dávvirvuorká lea čoaggan boares dárfegáivvuid.
(Govva: SL)

5.3.2. Sámi máhttu, kulturárbi ja identitehtahuksen

Fidnofágalaš joatkkaoahpus leat guokte doaimma. Oahppu galgá addit gealbbu bargat muhtin fitnus. Seammás galgá oahppu addit oppalaš čuvgehusa ja gaskkustit ja ovddidit muhtin bajit árvvuid; risttalaš, našuvnnalaš, olmmošlaš árvvuid, riikkaidgaskasaš ipmárdusa ja gierdevašvuođa. Dát muitala ahte máhtu áššeguovdilvuohta ii leat dušše dat mii lea njuolga árvválaš dietnasa dihtii. Dán oktavuođas čujuhan fas obbalaš oahppoplána sániide: "Sámegiella ja kultuvra leat oasit dán oktasaš árbbis. Norggas ja Davviriikkain lea erenoamáš ovddasvástádus sámegiela ja kultuvrra várjalit. Dát árbi galgá beassat ovdánit skuvllain gos leat sámi oahppit, vai nanne sámiid identitehta ja min oktasaš máhtu sámi kultuvrra birra."

Ollu máhttu dološ sámi oskku birra lea jávkán, muhto duojárat leat duddjogoahtán fas meavrresgáriid, nugo dás Thomas Marainen, Vuolit Sohpparis.
(Govva: SL)

Skuvla galgá gáskkustit kulturárbbi ja dahkat ohppiid gárvisin deaivat máilmmi, dovddus pedagogalaš prinsihpa mielde «lahkasis gáidosii, oahpásis apmasii». Kapihtalis identitehta birra čájehin man dehálaš oadjebas identitehta lea iešdovdui ja árgabeaivválaš loaktimii. Dát soaitá leat sámi máhtu deháleamus doaibma otne. čájehin maiddái ahte sámi fágabargái persuvnnalaš identitehta guokte deháleamus oasi lea dávjá čearddalaš identitehta ja fidnoidentitehta. Ollislaš identitehtii lea dalle mearrideaddji ahte dát oasit eat šaddá vuostálágaid, muhto nánnet nubbi nuppi.

5.3.3. Sámi máhttu ja movttidahttin

Dalle go mun bargen sámi joatkkaskuvllas, lei dábálaš váidalus oahpaheddjiin ahte máŋga oahppis lei unnán skuvlamokta. Vaikko váillevaš oahppimokta lea šaddi čuolbma maiddái riikkadásis, oaivvildan ahte lea vuođđu čuoččuhit ahte dát čuolbma lea erenoamáš stuoris sámi guovlluin. Dát ii guoskka dušše joatkkaskuvlii, muhto maiddái vuođđoskuvlii. Guovdageainnus dát boahttá ovdan ea.ea. dainna ahte sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas lea stuorat jávkán ja vuolit árvosátnedássi go riikkagaskamearri. Joatkkaskuvllas lea dasa lassin máŋga oahppi geat heitet gasku skuvlajagis.
Váillevaš skuvlamokta ii leat ođđa ášši sámi guovlluin. Lei juo dovddus badjel čuođi jagi dás ovdal, nu go Edmund Edvardsen lea čájehan girjjistis "Den gjenstridige allmue". Go oahpahusdássi Finnmárkkus lea leamáš ollu vuolit go riikka gaskadássi, ii leat sivva dušše ahte joatkkaskuvla- ja allaskuvla-fálaldagat bohte maŋit deike, muhto maiddái das ahte máŋggasis ii lean mokta váldit eambbo skuvllaid go dan maid fertejedje. Dalle go 9-jagaš skuvla bođii, ledje olles riikkas guokte suohkana gos eanetlohku váhnemiin celke vuostehagu viididuvvon skuvlageatnegasvuođa vuostá. Dát ledje juste dat suohkanat gos stuoramus oasi álbmogis lea sámi sogas.
Čilgen dihtii dan váilevaš skuvlamovtta ii dárbbaš áššáiduhttit láikkes finnmárkkulaččaid ja sealgameahttun sámiid. Máŋggas leat čállán ja muitalan dáruiduhttinpolitihka birra, makkár bahádahku dat lei addit ohppiid oahpu gillii maid eai ipmirdan. Muhto dat lea dušše oassi govas. Seamma dehálaš lei ahte skuvlla sisdoallu ii lean áššeguoskávaš olgobealde skuvlla eallima ektui. Skuvllas ii lean báikkálaš servodat vuođđun, muhto attii máhtu maid dát servodat ii dárbbašan. Ná lei skuvla čiegus oahppoplána ahte ohppiin, váhnemiin ja sin báikkálaš servodagas ii lean makkárge árvu. Velá doppe gos oahppu lei ohppiid vuosttaš gillii, sáhtii gaska skuvlla ja ruovttu gaskkas leat hui stuoris.
Muhtin jagiid áigi oahpahin matematihka mekánalaš fágaid vuođđokurssas. Klássas lei oahppi gii ii goassege lohkan maidege diimmuin, ja gii jáhkimis ii lean goassege lihkostuvvan skuvlavuogádaga eavttuid mielde. Muhtin beaivvi humaimet mihtidanovttadagaid birra, metralaš ovttadagat ja dumáovttadagat. Jerren dalle klássas gávdnojit go sámi mihtidanovttádagat. Eai gávdno, oaivvildii eanetlohku. Sámit han mihtidit millimehtariin ja mehtariin nugo eará olbmot. De geiggii bárdni klássalanja duogimusas gieđa belohahkii bajás. Son ii geaigan gieđa dábálaš vuogi mielde, muhto vanahii bealggi ja čuvddi nu ahte čájehii sámi mihttoovttadaga, bealge- ja čuvdegežiid gaskkas. - Dás han dus lea sámi mihttoovttadat, mun lohken, - Manin don gohččudat dan? - Goartil, vástidii bárdni. Dát lei dat beaivi go son logai juoidá fágalačča jitnosit matematihkkadiimmuin. Son oaččui nanostusa ahte sámi mihttoovttadagat gávdnojit ja ahte skuvlla muhtin hárve bottus sáhttii átnit árvvus máhtu maid son lei ožžon ruovttus.

Lea leamašan ollu sáhka oahppimovttas. Jáhkán ahte seammá dehálaš lea hupmat váhnenmovtta birra. Oaidnu mii váhnemiin ja eará fulkkiin lea skuvlla ektui váikkuha ohppiid oaidnui ja sin bargoárjái. Joatkkaskuvllas njuolga oktavuohta váhnemiid ja skuvlla gaskkas ii leat ovtta guovddážis go vuođđoskuvllas, muhto aŋkke sáhttá leat dehálaš. Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas bovdiimet juohke čavčča váhnemiid skuvlii. Muhto mekánalaš ossodagas bohte dábálaččat hui unnán váhnemat. Eanemusat bohte áhččit, geain ieža lei bargu mii muhtin láhkai lei čadnon mekánalaš fágaide. Sii dovde ahte skuvlla bargu lei miellagiddevaš ja áššeguoskkevaš sidjiide ja sis lei fágalaš beroštupmi omd. geahččat makkár mašiinnat mis lei. Dáin váhnenčoahkkimiin geahččaleimet geassit ovdan áđaid maid oahppit ledje ráhkadan, ja mas lei oktavuohta báikkálaš geavaheapmái ja sámi kultuvrii, nugo bohccobielluid. Dát doaimmai álo bures, maiddái váhnemiid ektui geain ii lean fágalaš oktavuohta mekánalaš fágaiguin. Muhtin mekánalaš fágaid oahpaheaddji iskkai oktii klássas man dávjá váhnemat jerre maid oahppit barge skuvllas. Vástadusat ledje suorggehahtti; 100% ohppiin vástidedje ahte váhnemat eai goassege jearran skuvlla sisdoalu birra.

Johan Daniel Hætta digaštala váldofágabarggustis «Samiske kunnskaper - samisk grunnskole» váhnenoainnuid almmolaš skuvlaságaštallama sámi guovlluin. «Almmolaš digaštallan lea vuosttážettiin leamašan skuvlaolbmuid gaskkas. Váhnemat ja earat olggobealde skuvlavuogádaga leat ságastallan ruovttus, muhtu unnán muddui searvan almmolaš ságastallamii. Okta sivva dasa sáhttá leat ahte sii oaivvildit ahte «dáža» ja sámit geain lea alla oahppu dihtet buoremusat. Dát oainnu sivat leat jáhkimis giellaváttisvuođat ja bállu čájehit ahte ii leat doarvái oahppavaš. Dát muitala vuolláneami birra. Ja dalle sáhttá leat buoremus čiegadit jávohisvuođa duohken. Nubbi sivva sáhttá leat ahte gasku gaskal skuvlla sisdoalu ja darbbu rievdadit skuvlla sámi servodaga ektui, lei nu stuoris ahte eai oidnán realistalažžan ollášuhttit mávssolaš ovdanemiid». Hætta nammada dás eahpitkeahtttá dehálaš sivaid. Dasa lassin bohtet iežaset heajus skuvllamuittuid psykologalaš váikkuhusat. Máŋggasiidda dát lea dagahan ahte sii dál háliidit nu unnán oktavuođa skuvllain go vejolaš.
Dalle go skuvla lea oahpahan sámi máhtu, erenoamážit dakkár mii lei jávkame, leat váhnemat dávjá čájehan ollu stuorat beroštumi. Dán oinniimet go boazodoallosuorgi oahpahisgođii heargedápmama. Fáhkkestaga oaččui skuvla ollu positiiva signálaid váhnemiin geat eai lean váldán oktavuođa skuvllain ovdal. Jus muhtin mekanihkaroahppi boahtá ruoktot eatni lusa jiehkuin maid son ieš lea duddjon, de eadni oažžu ollu lágat gaskavuođa skuvllain go dalle go oahppis lea bohccejeŋgenneavvut mielde.

5.3.4. Sámi máhttu ja dálá fidnoeallin.

Sámi guovlluin ealáhusain ja bargomárkanis leat moadde erenoamášvuođa riikka gaskameari ektui:
* Leat ain oalle máŋggas geat barget vuođđoealáhusain, váikko dat mannet maŋosguvlui.
* Lea hui unnán indutriija.
* Dážat stivrejit hui stuora oassi fitnodagain.
* Sámi siseatnansuohkaniin lea alla barguhisvuohta, muhto oalle stáđis ássan.
* Sámi riddosuohkaniin lea olu eretfárren ja/dahje pendlen stuorit guovddážiidda.
* Oahpus, kultuvrras ja dutkamis leat lássanan bargosajit.
* Leat beare unnán sámit geain lea alla oahppu, muhto unnán bargu olbmuide geain ii leat alla oahppu.
* Praktihkalaš fitnuin leat máŋggas geain lea bealle oahppu ja oalle unnán olbmot geain lea fágareive.
* Lotnolašealáhusat leat leamaš dehálaš ja ain ellet máŋggas iešguđetge ealáhus- ja fidnokombinašuvnnain. Ollu dákkár bargu lea olggobealde almmolaš registrerejuvvon bargomárkana.
Oktiibuot dát dovdomearkkat dagahit ahte ii leat seamma nana oktavuohta fitnu, fidnooahpu ja fidnomáhtu birra go omd. Norgga gávpotservodagain. Gávdnojit ollu olbmot geain lea máhttu fidnofágain, omd. viessohuksema, fievrruid divvuma ja dearvvašvuođabálválusaid birra, vaikku sis ii leat formálalaš oahppu fágas ja / dahje sii eai leat goassege leamaš registrerejuvvon bargin ii ge ealáhusdoallin dan fágas. Go ohcá sámi máhtu, sáhttá gávdnat seamma olu dákkár olbmuin go olbmuin geain lea formálalaš oahppu ja fidnu. Dát lea okta sivain dasa ahte mun dán barggus in huma «sámi fidnomáhtu» birra, muhto baicce anán doahpaga «sámi máhttu fidnofágain».

Ii mihkkege atte eambbo bargomovtta go dan ahte oahppi sáhttá ieš geavahit buktaga. Dá lea duodji JK2-oahppi ráhkadeame reaga. Ođastus 94 maŋŋil ii leat leamaš vejolaš ollet nu guhkás.
(Govva: SL)

Historjálaččat sámi guovlluid bargoeallimis leamaš erenoamášvuohta mii ii boađe ovdan bajábealde čilgehusas, go dat dušše guoská makkár bargosajit gávdnojit, ii ge geain lea iešguđetge lágán bargu. Jus manná ovtta buolvva maŋosguvlui, gávdná ahte bargojuogadeapmi «gieđa ja vuoiŋŋa» gaskkas lei buorre muddui seamma go juogadeapmi sámi ja dáža gaskkas. Giehta lei sámi, vuoigŋa fas dáža. Vuođđoealáhusain lei stuoramus sámi oassi. Industriijas, gávppiin ja luoddabarggus ledje dávjá sámit geat barge ja dážat geat hálddašedje. Hálddáhusas, oahpus ja dearvvašvuođadivššus ledje fas dážat geat dominerejedje. Vaikko maŋimus moaddelogi jagi ollu lea rievdan, sámiid oahpahusdássi lea allanan ja bargosájit mat gáibidit sámi gealbbuid leat lassanan, de oidno ain tendeanssa: oahpu, sajádaga ja bálkká dáfus leat dážat sámi guovlluin gaskamearalaččat bájit dásis go sámit.
Šaddá go sámi máhttu fidnofágain nannet vai geanuhit ohppiid vejolašvuođat bargomárkanis? Jearahallamis, maid čađaheimme Ođastus 94 árvvoštallamis, bođii ovdan ahte sáhttáorrut leame vuostálašvuođa sámi máhtu deaddileami ja barggu sihkkárastima gaskkas. Muhtin huksenfágaoahpaheadji logai: "Mu sáváldat lea hukset viesuid eambbo sámi huksenvieru mielde, muhto čuolbma lea ahte mis lea ovddasvástádus dasa ahte oahppit galget oahppat oppalaš huksenvieru, dainna jurdagiin ahte sii galget beassat oažžut barggu vaikko gos riikkas go gerget. Dakkár dilemmain, váljen baicce eret dan mii lea unnimusat dehálaš ohppiid boahteáiggi várás.» Dát sitahta cealká pessimistalaš oainnu dasa, man muddui sáhttá ávkkástallat sámi máhtu bargomárkanis. Lea čielggas ahte jus mii oahpahivččiimet huksenbargiid geat eai máhtán hukset go gođiid ja mekanihkarat geat dušše máhtte dahkut, dalle livččii unnán saji sidjiide dálá bargomárkánis. Ii sáhte eahpidit ahte sámi nuorat dárbbašit oahpahusa ođđaáigásaš servodaga várás. Sii fertejit máhttit hukset viesuid mat huksejuvvojit otne, divvut fievrruid mat gavdnojit dál jna. Muhto seammás jáhkán ahte árbevirolaš sámi máhtu geavaheami lea fuonášuvvon vejolawvuohta bargomárkanis. Leat oalle máŋga olbmot geat leat dahkan sámi máhtu geavaheami eallámuššan. áiggun namuhit moadde ovdamearkka maŋilis, ea.ea. huksenfágas.
Muhtin fitnuin sámi máhttu ii šatta okto addit vuođu eallinláhkai, muhto sáhttá lea «dehálaš liigegelbolašvuohtan», nugo dávjá čállet virgealmmuhemiin. Dát guoská omd. olbmuide geat gálget bargat turistaealáhusas, dávvirvuorkkáin, mánáidgárddiin, skuvllain jna. Sámi fágaolbmot geat máhttet ovttasit iežaset fága sámi kultuvrrain ja sámegielain šaddet leat buoret vejolašvuođat bargomárkanis go sii geain dušše lea "dáža gealbu".
Ii sáhte geahččat sámi máhtu vejolašvuođaid bargomárkanis dušše daid bargosajiid ektui mat gávdnojit otne. Ferte maiddái jearrat sáhttá go rievdadusat oahpus dagahit ahte šadda álkit vuođđudit ođđa bargosajiid. Ovdamearkka dihtii leat muhtin Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ovddit duodjeoahppit alggahan duodjebargosajiid riddosámeguovlluin, gos sámi duodji lei jávkame. Jus dát ohppiin ii livčče vejolašvuohta háhkat sámi máhtu skuvllas, eai sáhtán ge álggahit dáid bargosajiid.

5.3.5. Sámi máhtu váikkuhusat servodahkii

Árbevirolaš sámi máhttu lea máhttu dan birra mo birget unnanasiin. Sámegiel sátni "birgejupmi" cealká ahte olbmuin nagodit ceavzit dainna ahte buotbeallásaččat váldet luondduriggodagaid atnui, sii divvut biergasiid ja atnet ávdnasiid ođđasit. Ideala lei "birget vaikko čáhcegeađggi alde". Johan Klemet Kalstad gohččuda dan "minimaliserenprinsihppa" , ja čájeha su analysas boazodoalus mo árbevirolaš máhtu geavaheami sáhtášii unnidit goluid dála doalu ektui, man vuođđu fas lea stuorra doaibmagolut ja dasa vástideaddji dienasdárbu. Dát ii guoskka fal dušše boazodollui, muhto maiddái eanandollui ja guolásteapmái.
Luonddudoalus ja luondduriggudagaid geavaheami hálddašeamis sáhttášii sámi máhttu leat mielde buoridit eallindiliid Davvi-Norggas. Maŋimus moaddelogi jagi leat guovttilágán ekologalaš roassut čuohcán Davvi-Norgga; duoddara guorban badjelmearálaš guođuheami dihtii ja badjelmearalaš gulásteapmi. Sihke guohtumat ja guolleriggodagat leat sámit čuohtejagiid čađa atnan ávkki ekologalaš ceavzilis vuogi mielde. Muhto ekologalaš ceavzilis hálddašeami sádjái lea boahtán oanehisáigásaš dienas. Sihke lágaid ja doarjjaortnegiid bokte lea stáhta doarjan mekaniserema ja stuoradoalu sihke boazodoalus ja guolásteamis. Váikko dát politihkka ekologalaččat lea mannan hui heitot, lea stáhtá garrasit doalahan ahte dat ieš galgá hálddašit luondduriggodagaid.
Sámi luonddudoallovuogi dovdamearka lea leamaš lotnolašealáhusat. 1960-logu rájes stáhtas lea leamaš áigumuš luottahuhttit lotnolasealáhusaid. Doarjaortnegiid bokte bággejuvvojedje eanandoallit ja guolásteaddjit spesialiseret ja lássanit doaimmaid eambbo go sihke luonddu ja ekonomiija sáhtii gierdat. Máhttu mii lea ovddiduvvon árbevirolaš lotnolasealáhusain, lea eará go dat maid sáhttá oahppat joatkkaskuvlla eanandoallo- ja guolástansurggiin, našuvnnalaš oahppoplána mielde. Danin leat muhtin sámi suohkanat geahččalan álggahit lotnolasealáhusoahpu. Erenomážit Gáivuonas sii leat bargan viššalit oažžut dakkár oahpofálaldaga dohko. Muhto dát ii lihkkostuvvan danin go dat ii heiven Ođastus 94 sisa.

Sámi máhtu dohkeheami, sihke sámi oahpus ja eará álbmogiid oahpus riikkain gos sámit ellet, livččii maiddái máilbmedásis dehálaš ceahki olles álgoálbmotmáhtu hivvodaga dohkeheapmái. Jus muhtin álgoálbmot lea nagodan oažžut muhtin vuoigatvuođaid dohkkehuvvon, eará álgoálbmogat fuomašit dan ja geavahit dan iežaset riiddus. Nu sáhttá sámi máhttu Norgga skuvllain maiddái leat lássiváikuhusat riikkarájiid rastá.

Jus sámit ieža beasašedje hálddašit riggodagaid ja meahci Sámis, dát elfápmorustet ii goassege livčče huksejuvvon.
(Govva: SL)

5.3.6. Máhttošlájat sámi oahpus

Kapihtalis 1.6. čájehin ahte sámi joatkkaoahpus leat guokte vuostálasvuođa mat doibmet oktanaga, fidnofágalaš ja oppalaš oahpu gaskkas ja dáru ja sámi oahpu gaskkas. Dat guoská maiddái gažaldahkii makkár máhtu oahppu galgá gaskkustit ja ovddidit. Mii sáhttit hupmat teorehtalaš máhtu (diehtit juoidá birra) ja praktihkalaš máhtu (diehtit mo) birra, dáža máhtu ja sámi máhtu birra. Dieđusge buot fidnofágalaš oahppu sirdášuvvo praktihkalaš barggu bokte, ii ge leat oppalašfágalaš oahppu áibbas praktihkalaš osiid haga. Muhto dás geavahan álkkidan dihtii čilgehusa doahpaga «teorehtalaš» dan oahpu birra mii lea oppalašfágalaš suorggis ja oktasaš oppalaš fágain, ja fas doahpaga «praktihkalaš» fidnofágalaš oahpu birra, sihke bargoteknihkas ja fidnoteoriija bokte, man teoriija lea čadnon praktihkalaš bargui.
Sámi/dáža birrasis lea bargoeallimis ja beaivválaš eallimis olggobealde skuvlla njeallje kombinašuvnna: teorehtalaš / dáža, teorehtalaš / sámi, praktihkalaš / dáža ja praktihkalaš / sámi. Ii oktage han otne sáhttá dadjat ahte muhtin dain máhttohámiin ii galgá leat sadji sámi joatkkaoahpus. Vuostálasvuohta guoská maid galgá deattuhit.
- Galgá go teorehtalaš oahppu leat váldovuođđu ja praktihkalaš oahppu lassin mii illustrere teoriija, vai galgá go praktihkalaš oahppu leat vuođđu ja teoriija veahkehit čilget ja buoridit praksisa?
- Galgá go dáža máhttu leat vuođđu ja sámi máhttu lassin, vai galgá go sámi máhttu leat vuođđu, man vuođul oahppit sáhttet oahppat dáža máhtu ja riikkaidgaskasaš máhtu?

Lea váttis mihtidit man stuora oassi oahpaheamis lea sámi ja dáža, praktihkalaš ja teorehtalaš, go leat máŋga vejolaš kombinašuvnna ja seaguhusa. Muhto váldotendeansan sáhtán dadjat ahte sámi joatkkaoahpus lea dáža máhttu nanoseabbo go sámi máhttu ja teoriija lea nanoseabbo go praksis. Dán sáhttá govvidit dán govvusiin:

Teorehtalaš Praktihkalaš

Dáža
X
X

Sámi X x

Dálá dilli sámi joatkkaoahpus lea ahte lea eambbo teorehtalaš oahppu go praktihkalaš oahppu ja eambbo dáža oahppu go sámi oahppu.
Oahpaheaddjijoavkkus, man čilgejin kapihtalis 1.6.3., sáhttá álkidahttimiin dadjat ahte ledje guokte váldojoavkku, mat háliidedje rievdadit dili maid lean čilgen bajábealde: Sii geat háliidedje nannet sámegiela ja sámi sisdoalu, muhto eai beroštan nu ollu praktihkalaš oahpus, ja sii geat háliidedje nannet praktihkalaš oahpu, muhto eai beroštan nu ollu sámegielas ja sámi sisdoalus. Ieš oainnán dán guokte gažaldaga ovtta dehálažžan ja mu mielas mii eat leat ožžon buori skuvlla sámi servodaga várás ovdal go bajábealde tabealla stuoramus ja unnimus ruossat leat lonuhan saji.
5.3.7. Doloža áibbašeapmi vai plána ođđaáigásaš servodaga várás?
Stuora oasit sámi servodagas leat moaddelogi jagis jáhkimis čađahan jođáneamus moderniserema davviriikkaid historijjás. Erenoamážit boazodoalus leat eanaš penšunisttat ja máŋggas geat ain leat barggus, šaddan bajás áiggis mekánalaš veahkkeneavvuid haga, gos beaivválaš eallin lei sullii nugo lei leamaš čuđiid jagiid. Sin mánát ja mánáidmánát šaddet bajás mobiltelefuvnnaiguin, dihtoriiguin ja buotlágán mekánalaš veahkkeneavvuiguin. Sin eallin lea ollu váikkuhuvvon oarjemáilmmi ameriikaluvvan kultuvrras. Ollu boares máhttu ii šat leat praktihkalaččat anus, das lea eambbo kultuvrralaš ja symbolalaš doaibma.
Anton Hoem digaštallá logaldallamis «Tradisjonskunnskap og det samiske utdanningssystem» lea go árbevirolaš sámi máhttu mii galgá leat sámi oahpu vuođđun. Gažaldahkii mo ođđaáigásaš sámi skuvla ferte leat, son vástida: «... in oaivvil ahte árbevirolaš máhttu lea čoavddus, baicce skuvla mas lea vuolggasadji ođđaáigásaš sámi servodagas..» Mu mielas ii sáhte leat juogo - dahje, muhto sihke - ja. Nuppi bealde lea skuvlla bargu doalahit oktavuođa historjjáin ja ovddit buolvvaid eallimiin ja máhtuin, nuppi bealde fas ferte gozihit ahte ođđaáigásaš máhttu, omd. dihtorteknologiija, heivehuvvo sámegillii ja sámi kultuvrii ja báikkálaš ealáhusaide. Muhtumin lea vejolaš ovttastuhttit daid, omd. ahte geavaha ođđaáigásaš teknologiija go bargá sámi kultuvrrain ja historjjáin.
5.4. Konklušuvdna sámi máhtu birra
Dán kapihtalis lean geahččalan čilget mat leat sámi máhtu dovdomearkkat ja masa sámi máhttu sáhttá leat ávkkálaš skuvllas. Sámi máhtuin oaivvildan máhttu mii lea leamaš dahje lea anus sámi guovllus ja maid sámit oaivvildit ahte gullet sin servodahkii. Dát sisttisdoallá sihke árbevirolaš praktihkalaš máhtu mii leat čadnon luonddudollui ja árbevirolaš sámi ealáhusaide boazodoallu, eanandoallu, guolásteapmi, meahcceealáhusat ja duodji, ja máhtu mii lea dárbbašlaš bargat dáin ealáhusain otne. Sámi máhttu siskkilda sámiid beaivválaš eallima málesteamis, dearvvašvuođadivššus, visttiid ja bargoneavvuid ráhkadeamis. Sámi máhttu siskkilda maiddái sámi historjjá, girjjálašvuođa, muitalusaid, oskku, máhtu ođđaáigásaš sámi servodaga birra ja gaskkavuođa sámiid ja eará álbmogiid birra. Sámi máhttu lea sihke árbevirolaš máhttu ja ođđaáigásaš máhttu. Dan dihtii go čálalaš gaskkosteapmi lea hui dehálaš maiddái dálá sámi servodagas, ferte omd. máhtu sámegiela geavaheami birra dihtorteknologiijas gehččojuvvot sámi máhttun.
Árbevirolaš sámi máhttu lea, nugo eará álgoálbmotmáhttu, ovddiduvvon guhkes vásahusaid čađa, lagas oktavuođain luondduin. Dát sáhttá leat dehálaš vuostedeatta ovttabealásaš teknologalaš ja ekonomalaš jurddašanvuogi vuostá, mii dál ráđđe servodagas, ja sáhttá ea.ea. oahpahit min mo atnit luonddu golatkeahtta dan. Ná sáhtášii sámi máhttu skuvllas leat mielde addit boahttevaš buolvvaide vuođu hálddášit luonddu buorebut. Dasa lassin sáhttá sámi máhttu skuvllas nannet oahppanmovtta, nannet sámi identitehta ja addit vuođu álggahit bargosajiid, ja lassanit eanetlohkoálbmoga ipmárdusa sámiid dilis ja álgoálbmogiid ja unnitloguid dili oppanassiige.
Ovdasánis juo namuhin ahte semináratihtal «sámi máhttu - sámi joatkkaoahpu vuođđu» muitala eambbo sáváldaga dahje višuvnna go otna duohtavuođa birra. Leat moadde eavttu maid ferte ollášuvvot ovdal go sámi máhttu oažžu duhtadahtti saji skuvllas, nugo oahpaheaddjigealbu ja oahpponeavvut. Muhto deháleamus eaktu lea mu mielas rievdadit oahppoplánavuogádaga, man birra čálán boahtte kapihtalis.
Boahtte kapihtalii
Mu fierbmebáikki váldosiidu
sveilund@online.no