Árbevierus fidnomáhttui

Sámi máhttu fidnofágain

Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag

Fidnopedagogihka váldofágabargu
Svein Lund
Høgskolen i Akershus, 2001

5. Sámi máhttu - mii ja masa?

Dán kapihtalis áiggun čilget doahpaga «Sámi máhttu», eará máhttošlájaid ektui. álggus sázun gova mii čájeha iešguđetlágán máhtu ja de bijan sámi máhtu dán gova sisa. áiggun geahččalit gávnnahit mat leat sámi máhtu dovdomearkkat ja loahpas áiggun cealkit juoidá dan birra mo sámi máhttu sáhttá leat ávkin skuvllas.

5.1. Máhttošlájat

Lea vejolaš juohkit máhtu máŋgaláhkai. áiggun dás geahčadit njeallje juohkinvuogi dahje perspektiivva, ja oanehaččat čájehit oktavuođa Norgga skuvllain ja sámi skuvllain ja ságastallamiin sámi máhtu birra. Dan maŋŋil áiggun čájehit mo iešguđetge joavkkut ovddidit iešguđetgelágán máhtu, mo globaliseren váikkuha máhttoovdánahttima ja loahpas jearan lasihuvvo vai unniduvvo go buot máilmmi máhttohivvodat.

5.1.1. Fágajuogadeapmi

Skuvllas juogaduvvo máhttu dábálaččat fágaid mielde. Dákkár juogadeapmi lea huksejuvvon dieđafilosofalaš ipmárdusa ala ahte lea vejolaš juohkit buot olbmuid dieđu ja máhtu fáttáide. Máŋggasat leat geahččalan juohkit buot máilmmi máhtu muhtin vuogádaga mielde. Ovdamearka lea Dewey desimalklassifikašuvdnavuogádat, man mielde fágagirjjálašvuohta juogaduvvo girjerádjosiin. Skuvlla fága- ja diibmojuohkinvuogádaga vuođđu lea ahte lea vejolaš juohkit máhtu teorifágaide nugo biologiija, fysihkka, historjá ja geografiija. Fidnofágain juogaduvvo máhttu fágasurggiid mielde, nugo mekánálaš fágat ja dearvvašvuođafágat, ja dáid siste fas fágaide nugo fuolahasčuohppan ja monteren ja divvunteknihkka. Juohkehaš gii galgá čuovvut dákkár fágajuogadeami, girjerájusbargin, oahpaheaddjin, oahppin dahje fágabargin, šaddá vásihit ahte lea veadjemeahttun čielgasit earuhit fágaid gaskkas, ja ahte ollu máhtu sáhtášii seamma bures bidjat nuppi fágii. Pedagogihkas lea leamaš ollu moaitámušat dakkár garra fágajuogadeami vuostá, ja máŋggas leat evttohan luvvet fágarájiid. Muhto joatkkaskuvlla oahppoplánat leat baicce mannan nuppi guvlui; fágajuogadeapmi lea šaddan vel garrasit. Ođastus 94 mielde oaččui omd. mekánalaš fága bargoteknihka ja fidnoteoriija sádjái njeallje fága main lea iešguđetge diibmolohku ja árvosánit. Nuppi bealde lea ođastusa oktavuođas celkon ahte berre leat fágaidgaskkasaš bargu, muhto dat ii oro šaddame go moadde oanehis prošeavtta, go beaivválaš oahpaheamis lea alla muvrrat fágaid gaskkas. Sámi oahppu lea leamaš seamma fágajuogadeami vuolde go eará oahppu Norggas. Nugo čájehin 4. kapihtalis, leat sámi guovlluin lotnolasealáhusat nana árbevierru. Olbmot dárbbašit dalle ovttasit máŋggalágán máhtu. Dát berre mu mielas dagahit ahte sámi oahpus geahččalit unnidit fágarájiid ja ahte sámi oahppu beassá ieža defineret fágasurggiid.

5.1.2. Praksis, teoriija, fidnomáhttu ja dieđa

Mii sáhttit dadjat ahte oahpus leat guokte váldoárbevieru, dan mielde lea go praktihkalaš vai teorehtalaš oahppan deháleamus. Praktihkalaš árbevierru lea eahpitkeahttá boarráseamos. Dán mii sáhtit vuohtit nu guhkás maŋosguvlui go olmmošsohka lea leamaš. Dát oahppu lei eanemusat bearraša bokte, mas nuorat ohppe go oidne ja dađistaga serve rávesolbmuid bargui. Maŋŋilis, dađe mielde go bargojuohkin ahtanušai ja oaččuimet sierra fitnuid ja fágaid, ovddiduvvui praktihkalaš fágaoahpu, gos oahpahalli oahpai fága measttiris.
Go servodat juogaduvvui seađuide, šattai ráđđejeaddji seahtu, mas lei dárbu legitimeret fámusis ja riggodagaidis filosofalaččat dahje oskkolaččat. Dehálaš oassi badjeseađu jurddašanvuogis lei ahte teoriija ja filiolosofiija lei allaárvosaš ja gulai alit seađuide, ja fysalaš bargu fas lei vuolit árvosaš ja gulai šlávaide ja eará vuolleseahtoolbmuide. Dakkár oaidnut báidnii antihkalaš greikkalaš filosofiijii, ja dat leat fievrriduvvon viidáset oarjemáilmmi kultuvrras min áiggi rádjái. Greikkas mii dovdat ahte badjeseađu mánát ožžo oahpu filosofiijjas ja oskkus, ja dan kultuvrras mis leat sánit nugo skuvla ja pedagoga.
Praktihkalaš ja teorehtalas oahppoárbevieruid mii gávdnat fas ođđa áiggi skuvllain, ja dávjá lea leamaš riidu dáid vuoroheami birra. Formálalaš skuvlavuogádagas teorehtalaš oahppu lea domineren. Norgga skuvlavuogádagas leat čielga ruohttasat antihkkas. Girjji «Mesterlære» ovdasánis Karen Jensen govvida dan ná: «Nugo muđuid oarjemáilmmis lea Norgga oahpahuspolitihkka leamaš giddejuvvon logosentralaš máhttoárbevierus. Dát árbevieru dovdomearka lea nana osku abstráktalaš konteavsttahis máhttui ja dan badjelfámolašvuohta maiddái go guoská praktihkalaš čuolbmačoavdimii.»
Máhttoteoriijas ja erenoamážit fidnopedagogihkas earuha máhttošlájaid dan mielde makkár gaskavuohta dain lea praktihkalaš bargui ja dieđálaš dokumentašuvdnii. Dán perspektiivvas mis leat unnimusat golbma juohkinvuogi, mat belohahkii gokčet seamma áššiid: fidnomáhttu - akademalaš máhttu, jávohis máhttu - čuoččuhusmáhttu ja vásahusmáhttu - dieđalaš máhttu. Pedagogihkas lea akademalaš oahppoárbevierru vávjjašuvvon 1900-logu álggu rájes. Dovddus kritihkariid gaskkas sáhtán namuhit eŋgelasgiel girjjálašvuođas John Dewey ja Lawrence Stenhouse, ja davviriikkain Hilde Hiim, Else Hippe, Liv Mjelde, Bengt Molander ja Knud Illeris.
Okta dain geat leat analyseren dan guovtti máhttoárbevieru lea ruoŧŧelaš pedagoga Bengt Molander: «Dát «praktihkalaš» máhttoguovlu lea obbalaččat bidjon teorehtalaš máhtu vuollái, duppalis ipmárdusas. Dan mađe ahte gálga ii leat oidnon dušše fal rumašbargun, dat lea ipmirduvvon muhtin duogábealde "teorehtalaš máhtu" dahje "intellektuála návcca" olggošbuktimin. Dasa lassin lea praktihkalaš nákca oidnojuvvon unnitárvvosažžan intellektuála, teorehtalaš návccaid ektui. Ahte buot praktihkalaš lea guovtti láhkai bidjon teoriija vuollái, lea jurdda mas leat čieŋalis ruohttasat oarjemáilmmi diehtagis ja filosofiijas.» Molandera váldotesa lea ahte ii sáhte earuhit praktihkalaš ja teorehtalaš máhtu, muhto ferte hupmat ollislaš bargomáhtu birra, "kunskap i handling".
Seammaláhkai go Molander geahččalit Hiim ja Hippe hukset šalddi teoriija ja praksisa gaskkas fidnooahpu ovdáneamis. Soai čájeheaba ahte otná fidnooahppoplánat eai leat huksejuvvon fidnobargguid, muhto dieđasurggiid ja fidnofágaid akademiserema vuođul: «Fidnomáhtu vuođđu ii leat dieđasuorggit ja skuvlafágat, muhto ieš doaibma ja fidnobarggut, ja gálggat ja ipmárdus maid dát sisttisdoallá ja eaktuda. Fidnomáhtus lea nie ollislaš iešvuohta, mas vuđolaš fidnobargguid bargo- ja buvttadusproseassat ja gaskavuohta daid gaskkas lea dat mii strukturere ollisvuođa. Fidnomáhtu ii sáhte omd. juogadit ng. "máhtuide", "guottuide" ja "gálggaide" nugo mii oaidnit muhtin oahppoplánaid, almmá botnjojuvvot ja amputerejuvvot.» Molssaeaktun otná oahppoplánaide soai bidjaba fidnovuođđoduvvon oahppoplánaid.
Okta dain hárve olbmuin, geain ieš lea duogáš praktihkalaš fitnus, mii lea searvan almmolaš digaštallamii teorehtalaš ja praktihkalaš oahpu birra, lea ruoŧŧelaš mebelsnihkkár Thomas Tempte. Jagis 1982 son álmmuhii girjji «Arbetets ära» (Barggu gudni), gos láitá ruoŧa gymnasieskuvla ná: «Dan sajis go vel bajidit barggu gutni - praktihkalaš barggu gutni - oažžu praktihkar gii ii viečča máhtuidis bargobeaŋkkas muhto skuvlabeaŋkkas. čielga abstrákta intellektualisma vuoitá. šaddá bargi gii lea vel eambbo intellektualalaččat golgolaš - go vuođđu, giehtabargi ollislaš máhttu, váldojuvvo eret.»
12 jagi maŋŋil go Tempte čálii dán, geardduhuvvui seamma meattáhus Norggas, Ođastus 94 olis. Ii oktage beroštan ruoŧŧelaš mebelsnihkkára várrehusain.
Sámi oahpus lea hui áigeguovddilis gažaldat makkár vuostálasvuohta ja oktavuohta lea praktihkalaš ja teorehtalaš máhtu gaskkas. Moanat sámi dutkit leat digástallan gaskavuođa árbevirolaš praktihkalaš ja teorehtalaš máhtu gaskkas. Sámi historihkar Johan Borgos lea veardidan dan guovtti máhttovuogádaga nu ahte dieđalaš máhttu lea huksehus, muhto olmmošlaš dahje árbevirolaš máhttu lea nugo eanadat.

Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla eanandoallomekanihkar-oahpus geahččaleimmet ovttastahttit teoriija ja praktihkalaš barggu. Okta vuohki lei geavahit barggahat maiddái klássalatnjan.
(Govva: SL)

5.1.3. Áhki ja áigeguovdilvuohta

Máhttu mii olbmuin lea otne, lea duháhiid jagiid vásahusaid, iskademiid, dutkama ja máhttosirdima boađus. Jus ovddit buolvvaid máhttu ii livčče sirdašuvvon midjiide, fertešeimmet hutkat visot ođđasit ja eat livčče ollen guhkelii go geađgeáiggi. Ollu máhttu mii ovddit buolvvain lei, lea jávkán. Válljenmunni boares máhtus sirdášuvvo institušunaliseren hámis skuvlla bokte, muhto álbmotlaš, kultuvrralaš máhttu lea eanas sirdášuvvon bearrášiid siskkobealde.

Muhtin dološ máhttu lea áibbas áigáhas min áiggis. Dál ii baljo oktage beroš ráhkadeames dákkár ruvddiid, mat leat Guovdageainnu gilišilju čájáhusas. Dákkár bivdinvuohki lea guhká leamaš lobiheapmi.
(Govva: SL)

Buot skuvlašlájain ja jáhkimis buot riikkain lea digástallan dan birra man muddui skuvla galgá gaskkustit boares, árbevirolaš máhtu, dán máhtu ektui mii lea ođđaáigásaš ja áigeguovddil. Sii geat bealuštit boares máhtu sáhttet ákkastallat kultuvrralaš árvvuin, dainna ahte lea dárbu ipmirdit oktageardánis ađaid ovdal go sáhttá ipmirdit mohkkásis konstrukšuvnnaid ja ahte árbevirolaš máhttu dávjá sáhttá addit buvttadusa mii lea birasustitlaš ja ii golat ressurssaid bearehaga. Norgga joatkkaskuvllas lea muhtin fidnofágain leamaš ovttabeallásaš moderniseren, omd. go mekánalaš fágaid vuođđokurssa oaččui ođđa oahppoplána 1980-jagi loahpas. Oahppit galge dalle oahppat automatiserema ovdal go ledje oahppan vuđolaš doaimmaid.

Dološ máhttu ođđa doaimmas. Lullisámit Engerdalenis leat ceggen goađi mas vuvdet matkemuittuid turisttaide.
(Govva: SL)

Dávjá jurddaša ahte máhtu áhki muitala áigeguovdilvuođa birra. Muhto muhtin máhttu sáhttá leat seamma áigeguovdil, vaikko lei dovddus máŋga čuohtejagi dás ovdal, ja eará máhttu fas sáhttá juo leat áigahaš, vaikko ii leat go logenare jagi boares, omd. servodatfágas ja dihtorteknologiijas. Muhtimin dáhpáhuvvá maid ahte máhttu mii ii leat šat anus vuođđohámis, sáhttá boahtit ávkin ođđa oktavuođain. Ottar Brox gohččuda dan "gjenbruk av kunnskap" (máhtu ođđasitgeavaheapmi) ja čájeha ovdamearkkaid Davvi-Norgga guolástusealáhusas.
Iešguđetge filosofalaš ja pedagogalaš tendeanssain lea iešguđetge lágán oaidnu man dehálaš árbevirolaš máhttu lea. čujuhan dasa maid Øzerk ja Hiim & Hippe leat čállán dán birra. Sámi oktavuođas leat ea.ea. Kalstad ja Bergstrøm čállán árbevieru ja modernitehta birra. čálán eambbo dán birra kapihtalis 5.4.7., gos jearan: "áibbašeapmi maŋosguvlui dahje plána ođđaáigásaš sámi servodaga ovddas?".

Máhtu ođđasitatnu. Dán biergasa atne guolásteaddjit ráhkadit bátti. Álggos lei ruoivisbáddi, 50 jagi maŋŋilis fas nylonbáddi boares firpmiin.
(Govva: Ottar Brox, Gáldu: Ottar 2-1994)

5.1.4. Báikkálaš, etnalaš, našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš

Áiggiid čađa leat álbmogat ja čearddat oahppan nuppi nuppis ja máhttu maid sii leat ožžon olggobealde lea heivehuvvon báikkálaš diliide ja iežaset kultuvrraide. Danin ii gávdno makkárge ollislaš našuvnnalaš, etnalaš dahje báikkálaš máhttouniversa. áŋkke leat dan mađe stuora variašuvnnat ja erenoamášvuođat ahte sáhttá hupmat báikkálaš, etnalaš, našuvnnalaš ja regiuvdnalaš máhtu birra.
Jus mii lohkat oahppoplánaid ja oahppogirjjiid máŋgga riikkas, mii oaidnit ahte dain leat sihke oppalaš, riikkaidgaskasaš oasit ja našuvnnalaš oasit. Maiddái fidnofágain mii sáhttit oaidnit dan muhtin oahppoplánain. Norggas lea huksenfágaplána báidnon das ahte eatnasat orrot muorraviesus. Riikkain gos measta buohkat orrot muvraviesuin ferte leat eará oahppoplána. Našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš máhttu lea oahppoplánaid vuođđu. Riikkaid, skuvlašlájaid ja áigodagaid gaskkas molsašuvvá man muddui báikkálaš máhttu čáhká pensuma sisa ja lea go dakkár máhtus nu alla árvu ahte dat lea oassin eksameniin.

Ameriikka álgoálbmogat čalmmustedje 1992 500 jagi vuostálastima kolonialismma vuostá.
(Govva: Operasjon Dagsverk 1992 )

Norgga skuvlaeiseválddiid bealis lea tendeansa oaidnit sámi máhtu dušše báikkáláš máhtu variántan. Go sámit leat gáibidan eanet saji sámi máhttui, de departemeanta dábálaččat lea vástidan ahte lea sadji báikkálaš heiveheapmái. Sámi skuvllain sii ipmirdit sámi máhtu earáláhkai, sis lea ipmárdus mii biđge dan golmma dássásaš juogadeami. Sámi joatkkaskuvlla rektor Synnøve Solbakken-Härkönen čilge dan ná: «Buot mii guoská sámiide lea dál joatkkaskuvllas reduserejuvvon báikkálaš áššin. Juo, mis lea vejolašvuohta geassit sisa sámi fáttáid áiddo seammaláhkai go oahpaheaddjit Kristiansunddas, Storddas, Valdresas, Innerøyas jna. sáhttet heivehit oahpahusa báikkálaš diliide. Dát ii leat midjiide doarvái. Sámevuohta ii leat báikkálaš fenomena. Muhto dat sáhttá šaddat.»
Sámi máhttu lea juoga eanet go báikkálaš máhttu. Lea sáhka kultuvrralaš oktasaš dovdomearkkat mat eai leat báikkálaččat. Ollislaš sámi máhttoperspektiiva ferte danin leat viidáset go dat mii skuvllas lea otne.
Báikkálaš máhttu omd. Guovdageainnus lea sámi máhtu oassin, muhto maiddái norgalaš máhtu oassin. Jus definere norgalaš máhtu máhttun mii gávdno Norgga riikkas, de lea sámi máhttu norgalaš máhtu oassin, nugo sámi máhttu maiddái lea suopmelaš máhtu oassin. Sámi máhttu lea maiddái máilmmi álgoálbmotmáhtu oassin.

5.1.5. Máhttu – geaid várás?

Molander cealká ahte «..olmmošlaš dagut lea máhtu vuođđu oppanassii». Dát ii mearkkáš ahte mii dušše ovddidit máhtu iežamet daguid vuođul. Ipmirdan dihtii ovttastusaid mii sáhttit veardidit iežamet daguid bohtosiid earáid daguid bohtosiid ektui. Mii sáhttit veardidit iežamet daguid earáid daguid ektui ja daguid ovtta gilis dahje riikkas daguid ektui mat leat eará gilis dahje riikkas.
Olbmot geat ellet iesguđetge eallindiliin ovddidit iešguđetlágán máhtu. Nu ovddidit dievddut ja nissonat goabbágelágán máhtu. Dát erohus leat stuorát dađe stuorát erohus lea nissonbarggu ja dievdobarggu gaskkas ja daid doaimmaid gaskkas mat sis leat ruovttus ja servodagas. Bargit eai dušše ovddit máhtu iežas barggus ja fágas, muhto maiddái máhtu mii lea čadnon sin sosialiseremii bargiidjovkui. Dás leat lagas oktavuohta máhtu ja oainnuid gaskkas. Muittán dan áiggis go ledjen industriijabargin ahte deháleamus áššiid gaskkas, maid ođđa bargi fertii oahppat, lei man garas ja man ollu galggai bargat. Nuppi bealde ii galgan oidnojuvvot láikin, ja nuppi bealde fas ii galgan rahkut, bilidit akkordda dahje eará láhkai lasihit bargoleavttu. Goappašiid guvlui lei sáhka sosialiseren solidáralaš doaibmamii.
Ollu máhttu lea erenoamáš vissis fitnuide, ja unnán čuozzovaš sidjiide geain ii leat dakkár bargu. Eará máhttu sáhttá leat báikkálaš dahje áššáigullevaš vissis geográfalaš guovllus. Inuitaid máhtu igloo-huksema birra lea hui unnán ávkkálaš sidjiide geat orrot liegga riikkain. Mis lea buohkat muhtinlágán báikkálaš máhttu, leš go gos gávdnat buoremus luomejeakki dahje lagamus gávppi. Sidjiide, geat eai leat goassege leamašan min guovllus, eai ge jurddašan boahtit deike, dát máhttu ii leat ávkin masage.
álbmogiin, nášuvnnain ja čearddain leat buorremuddui iešguđetge máhttu. Olbmáin, geat hupmet iešguđetge gielaid, eai leat dušše iešguđetge sánit ja grammatihkka, muhto giella speadjalastá maiddái earálágán máhttodássi iešguđetge guovllus. Sámegielas han lea hui rikkis giella bohcco, muohttaga ja Sámi luonddudili birra, muhto unnán sánit mat čilgehit liekka riikkaid luonddudiliid. Arabiagielas lea nuppi bealde hui rikkis sátnevuorká kamela ja sáddomeahci birra.

Lujávrri dávvirvuorkkás sáhttá oaidnit sihke sámi duoji man hápmi ja čiŋat lea dovddus miehtá Sámi, ja dakkár maid komi- ja nenetsálbmogat leat váikkuhan.
(Govva: SL)

Praktihkalaš máhttu lea dávjá ovddiduvvon báikkáláš luonddudiliid mielde, muhto dain leat maiddái kultuvrralaš oassi. Lea miellagiddevaš veardidit iešguđetge ealáhusaid, huksenvieruid ja fievrruid maid árktalaš álbmogat leat ovddidan. Manne bat inuitat eai leat álggahan boazodoalu, eai ge sámit beanavuodjima? Manne bat reagat leat nu earálágánat muhtin guovllus go eará guovlluin? Belohahkii sáhttet luondudiliid čilget erohusaid, vuodjit beanareagain jieŋa alde ii leat seamma go vuodjit heargereagain dahje gerresiin meahcis. Seammás mii oaidnit ahte iešguđetge čearddat ovddidit iešguđetge heivehemiid sullásaš luonddudiliide. Go dakkár čearddat deaivvadit, leat guokte vejolašvuođa; jugo doalahit iežaset vieruid, dahje nubbi váldá nuppi čeardda vieru atnui. Dasa sáhttá fas leat guokte siva; sii gávdnet ahte ránnjáčearda lea ráhkadan buoret čovdosa dahje sii molsot nuppi čeardda vieruide danin go dan čearddas lea allat sajádat servodagas. Ovdamearka mo vierut rivdet olgguldas váikkuhusa geažil lea ahte Guoládatnjárgga sámit leat váldán atnui komiálbmoga reagaid ja nenetsálbmoga nuvttahiid.
Máŋgakultuvrralaš servodagain leat máŋga ovdamearkka dasa ahte muhtin čearddas lea leamaš erenoamáš máhttu, mii lea dahkan ahte sii leat sáhttán vuovdit gálvvuid ja bálválusaid eará čearddaide. Lean juo nammadan muhtin ovdamearkkaid kapihtalis 4.6., fidnoidentitehta ja etnalaš identitehta birra. Norgga / sámi historjjás mii diehtit ahte dážat orro eanemusat olgguldasat rittus. Sii elle dušše guolástemis ja ledje muđuid áibbas sorjavaš gávppašeamis. Sámit elle baicce vuonain ja elle lotnolaš ealáhusain. Goappašiid joavkku dárbbašii máhtu guolásteami birra, muhto ii fal juste seamma máhttu.
Dološ áiggi rájes lea dovddus ahte máhttu lea fábmu. álgoálbmotservodagain ja eará servodagain main eai vel lean juogaduvvon čielga seađuide, lei noaidi geas lei erenoamáš máhttu. Dát máhttu attii su erenoamáš sajádaga servodagas. Seahtoservodagain lea álo leamaš dehálaš badjesehtui doalahit máhttomonopola. Muhtin máhttošlájat ledje sisabeassanbileahtta badjesehtui, seammas go dábálaččat ledje vuostážettiin olbmot geat ledje riegádan badjesehtui geat ožžo dakkár máhtu. Erenoamažit alla oahpus ledje ollu formalitehtat ja seremoniijat mat galge deattastit oktavuođa máhtu ja statusa gaskkas. Nu lei ovdal maiddái Norggas. Easká go ollu bargiidnuorat bohte universitehtaide 60- ja 70-logus, jávkkái boarggarseađu oahppomonopola ja dárbu čájehit symbolalaš gasku dábálaš olbmuid ektui unniduvvui.

Máhttu lea min áiggis gálvu maid sáhttá oastit ja vuovdit. Pateantaortnegiid ja eará láhkasuoji bokte geahččalit fitnodagat ja konsernat mat leat ovddidan dahje oamástan máhtu monolpoliseret dan, ja dán láhkai háhkat alcceseaset stuorat dietnasa. Teknologiijaovddideapmi ja globaliseren dagaha ahte ollu máhttu šaddá olámuttus riikkarájaid rastá. Mun sáhtán čohkkát Polenis ja čállit dán, ja viežžat dieđuid sámi áššiid birra interneahtas. Muhto máhtu globaliseren mearkkaša maiddái ahte šaddá vejolažžan gávppálaččat geavahit báikkálaš ja čearddalaš máhtu nuppi bealde máilmmi. Kombinašuvdna industriijabuvttadeapmi ja globála bargojuohkin lea dagahan vejolažžan buvttadit "duodjebuktagiid" guovlluin mas ii leat makkárge kultuvrralaš oktavuohta dáiguin buktagiiguin.
Suomas lea stuora industriija ráhkadit "sámi" mátkemuittuid. Dát leat veahá "sámilágánat", dain lea ollu heajut kvalitehtta ja leat ollu hálbbit go albma sámi duodji. Boađus lea ahte sámi duodji ii sáhte gilvohallat ja vuoittáhallá. USA:s "indiánalaš" gálvvut leat áigá juo šaddan stuora industriija, maŋŋil go álgoálbmogat ieža leat láhppan sihke eatnama ja eallinvuođu. álgoálbmogiid searvvit geahččalit dál bissehit fitnodagaid mat eai gula álgoálbmogiidda, muhto mat geavahit sin minstáriid, symbolaid ja namaid. Sii gáibidit vuoigatvuođa iežaset máhttui.

Globaliserema dovdomearka lea ameriikkalaš fitnodat McDonald's. Dá lea McDonald's huksema vuolde Gdanskkas Polskkas. Ovdal go dat lei gárvvis lei ávžžuhus málejuvvon seaidnái: "Boycott McDonald's!".
(Govva: SL)

Globaliseren mielddisbuktá ahte máhttu maid oarjemáilmmi kapitalisma hálddaša, šaddá vuoitit ja duvdit eret eará máhttovuogádagaid. Máŋganašuvnnalaš fitnodagat oamástit báikkálaš, regiuvnalaš ja našuvnnalaš máhtu ja geavahit dán iežaset dietnasa várás. Olbmot, geain lei dát máhttu álggus, eai šat hálddas dan. Dát čuohcá garrasit álgoálbmogiidda.

5.1.6. Gosa manná máhttooavdánahttin?

Dávjá govviduvvo dego olmmoščeardda olles máhttu min áiggis šaddá astronomalaš leavttuin. Makkár máhtu birra lea dalle sáhka? Dalle lea sáhka dieđalaš máhttu maid mii sáhttit gávdnat girjerádjosiin, databasain ja dutkanásahusain. Muhto go guoská dan máhttui mii olbmuin lea ohcakeahttá girjjiin ja dihtoriid bokte, de áiggun jearrat ii go baicce leat nuppeláhkai, ahte dát máhttu lea vátnudeame. Go buohkat jurddašit seammaláhkai, ii oktage jurddaš ollu. Ja jus buohkain lea seamma máhttu, de olles máhttohivvodat ii sáhte leat nu stuoris.
Mo sáhttá dadjat ahte máhttu lea vátnudeame? Olbmot geat ellet luonddus fertejit háhkat buorre máhtu sin guovllu luonddu birra, borahahtti šattuid ja dálkkasšattuid, dálke- ja rávdnjediliid ja eallimiid lihkademiid birra jna. Ollu dakkár máhttu lea báikkálaš, dan ii sáhte sirdit eará guvlui. Muhto das lea maiddái oppalaš osiid, nu ahte son gii lea čeahpes bivdi iežas guovllus sáhttá álkit birget eará guovllus go olmmoš gii ii goassege lea bivdán.
Miehtá máilmmi leat olbmot geat leat ovddidan heivehanvugiid mat dahket ahte sii sáhttet oažžut birgenlagi ja seammáš eallit luonddu oktavuođas. Mo manná dáid olbmuid máhtuin go guođuhišgohtet bohccuid helikopteriin, go gusat gozihuvvo dihtoriin ja guolli bivdo troalain ja snoraldatnuhttiin?
Dološ servodagas ledje máŋga giehtabargofága mat dál leat jávkán dahje jávkame. Ollu máhttu jávká go servodat rievdá industriija- ja bálvválusservodahkan. Molander lea čájehan mo Ruoŧas leat geahččalan gádjut dán máhtu, ea.ea. dainna ahte bidjat dološ giehtabargofágaid máhtu databáŋkuide. Muhto dákkár máhttu ii lean nu álki digitaliseret, juste danin go dat lei sáhka ollislaš bargomáhtu. Molander čállá "javohuvvon máhtu" birra: «Sosiála status, fápmorelašuvnnat ja eará sosiála struktuvrrat sáhttet javohuhttit muhtin jovkkuid ja olbmuid máhtu ja velá muhttimiin ollásit duššadit dan.» Dát lea juste mii lea dáhpáhuvvan stuora osiin árbevirolaš sámi máhtuin, nugo ollu eará álgoálbmogiid máhtuin ja eanaš máilmme čearddaid álbmotlaš máhtuin.
6-7000 gielain mat dál gávdno máilmmis, jáhkimis gaskal 50 ja 90 % šaddet jávkat dán čuohtejagis. Hui stuora oassi dáin gielain leat álgoálbmogiid gielat. álgoálbmogat orrot guovlluin mas leat máŋgalágán šaddut ja eallit, ja sis lea ollu máhttu luonddu birra mii sáhttá jávkát jus sii bággejuvvojit molsut giela ja kultuvrra.

Dehálaš oassi Norgga 90-jagiid skuvlaođastusain lei ahte oahppit ja studeanttat galge oažžut seamma máhtu. Dalá oahpahusministár Gudmund Hernes čilggii dan nu: «Go okta osku addá okta álbmoga. Leat jurdagat mat fertejit loktejuvvot ja uniformerejuvvot jus našuvnnat galget doallat čoahkas. Mii galgat hukset našuvnna, ja dárbbašit dalle nanaseabbo, oktasaš vuođu.» Dán vuođus Hernes fállehii báikkálaš oahppoplánabarggu, vuođđoskuvlla sámi oahppoplánaid ja joatkkaoahppofálaldaga máŋggaidvuođa. Logai ahte háliidii lássanit máhtu, muhto fállehii máhtu máŋggaidvuođa.

5.2. Álgoálbmotmáhttu

Leat guokte siva dasa ahte čálán dás oppalaččat álgoálbmogiid ja álgoálbmotmáhtu birra. Nubbi lea ahte sámi vuoigatvuođaid, sámi kultuvrra ja sámi máhtu nanaseamus álbmotrievttalaš suodjalus gávdno riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain, vuostážettiin ILO-konvenšuvdna álgoálbmogiid birra. Nubbi lea fas ahte sáhttá leat ávkkálaš digástallamii sámi máhtu birra geahččat leat go eará álgoálbmogiin sullásaš čuolbmat ja leat go muhtin álgoálbmogat nagodan oažžut čovdosiid mat sáhttet sirdášuvvot sámi ohppui.

5.2.1. Mii lea álgoálbmogat?

Álgoálbmogat dahje eamiálbmogat leat doahpagat mat maŋimus logijagiid leat geavahuvvon álgovuolggalaš álbmogiid oktasašnamman. Dáid gaskkas leat sámit, inuitat, indianat, maorit ja máŋga unna álbmoga Davvi-Ruoššas.
ILO-konvenšuvdna 169, eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain, meroštallá eamiálbmogiid ná: "Iešmearrideaddji riikkaid álbmogiidda mat adnojuvvojit eamiálbmogin dan dihte go dát álbmogat leat sin maŋisboahttit geat ásse riikkas dahje dan guovllus masa riika gulai, go guovlu váldojuvvui dahje koloniserejuvvui dahje dálá riikkarájit ásahuvvojedje, ja geat juridihkalaš servodatsajisteaset beroškeahttá leat ollásit dahje muhtin muddui seailluhan iežaset sosiála, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš ásahusaid." Dán konvenšuvnna ratifiserema olis Stuoradiggi celkkii ahte dat guoská Norgga sámiide.
Riikkaidgaskasaš ja našuvnnalaš digaštallamis álgoálbmotdoahpaga birra lea leamaš ovddideapmi, dan rájes ahte geahčadit álgoálbmogiid dušše eaŋkilolmmožin, geain ledje muhtin gielalaš ja kultuvrralaš oktasaš sárggosat, dan rádjái ahte geahčadit sin iešheanalaš álbmotčeardan. Dát lea mielddisbuktán ahte deattuheapmi lea rievdan individuála vuoigatvuođain kollektiiva vuoigatvuogaide. Dát digaštallan joatká, ja leat vuostalasti oainnut, sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Riikkaidgaskasaččat mii oaidnit dan ea.ea. gažaldagas galgá go eŋgelasgillii geavahit doahpaga «indigenous population», «indigenous people» vai «indigenous peoples». Dán bargobihtás áiggun geavahit doahpaga álgoálbmogat (dárogillii: urfolk, eŋgelasgillii: indigenous peoples). áiggun deattuhit ahte go eiseválddit dohkehit sámiid álgoálbmogin, dat ferte mearkkašit ahte sii dohkkehit sihke individuála ja kollektiiva vuoigatvuođaid, ea. ea. oahpahussii.
«Álgoálbmogat» lea oalle ođđa doaba, mii govvida máŋga álbmogiid oktasaš vásahusaid go leat leamaš kolonialismma ja imperialismma vuolde. Máilmmi lea dábálaččat eambbo girjját ja máŋggabealát go mii nagodit čilget eaŋkalis kategoriijjaiguin, ja nu lea dán háve maid. Eurohpalaš koloniseren lea čuohcán eanetlogu buot eará máilmmeosiid riikkaid, ja álbmogat doppe ráhčet ain boares kolonialismma bohtosiiguin ja otne sii gillejit ođđa imperialismma, nu gohččoduvvon globaliserema, dihtii, mii uhkida bidjat olles máilmmi vilges, anglo-ameriikalaš og EUropealaš dominanssa vuollái. Doaba «álgoálbmogat» lea leamaš ávkkálaš čilget mii omd. sámiin ja álgo-ameriikalaččain lea oktasaččat, ovddidit ovttasbarggu dáid gaskkas ja oažžut riikkaidgaskasaš dohkeheami. Muhto dán doahpaga ii berre geavahit nu ahte geassá rájiid álbmogiid ektui omd. Afriikkas ja Asias, geain leat sullásaš dilit.

5.2.2. Mii lea álgoálbmotmáhttu?

álgoálbmotmáhttu lea definerejuvvon máŋga láhkai. áiggun refereret moadde definišuvnna čájehan dihtii mii karakterisere dán máhtu. Dát čájeha maid makkár čuolmmat leat go galgá defineret ja ráddjet doahpaga.
- «Indigenous knowledge, the body of knowledge built up by aboriginal peoples over many centuries of intimate contact with their natural environment....»
- «the unique, traditional, local knowledge existing within and developed around the specific conditions of women and men indigenous to a particular geographic area.»
- "the local knowledge - knowledge which is unique to a given culture or society. Indigenous knowledge contrasts with the international knowledge system generated by universities, research institutions and private firms. It is the basis for local-level decision making in agriculture, health care, food preparation, education, natural- resource management and a host of other activities.»
Dát definišuvnnat gesset ovdan muhtin álgoálbmotmáhtu dovdomearkkaid, ea.ea. ahte álgoálbmogat ieža leat ovddidan dan máŋga jagi vásáhusaid vuođul. álgoálbmotmáhttu ovddasta eará máhttovuogádaga go dieđas vuođđoduvvon máhttu mii dominere dutkanásahusaid. Dás lea čielga parallealla álgoálbmotmáhtu ja fidnomáhtu gaskkas, go goappašat máŋga láhkai leat vuostálasvuođas dieđalaš máhtu ektui.
Bajábealde definišuvnnaid duohken leat moadde gažaldaga masa eai leat čielga vástádusat. Maid oaivvilduvvo dainna ahte dát máhttu lea "unique" (erenoamáš)? Maid oaivvilduvvo dainna ahte dát lea "local" (báikkálaš)? Mo ráddjet doahpaga «indigenous» (álgovuolggalaš, álgoálbmotlaš?)? Lean siteren dáid definišuvnnaid eŋgelasgillii juste danin go ii leat čielgas mo galgá buoremusat jorgalit muhtin doahpagiid, erenoamážit «indigenous», mii dás sáhttá dulkojuvvot sámegillii omd. "álgovuolggalaš", "álgoálbmotlaš", "báikkahas" "báikkálaš", dárogillii omd. "urfolk", "innfødt", "lokal". UNESCO databasa čájeha ahte sii dulkojit «indigenous peoples» ollu viidáset go ILO-konvenšuvdna 169.
Álgoálbmogat leat unna oasáš máilmmi olbmuin, muhto sin eatnamat leat ollu stuorat oassi máilmmis. Dát guovlluin leat buorre muddui rikkis šaddo- ja eallinšlájaid dáfus. álgoálbmogiin leat oktiibuot hui stuora máhttu daid guvlluid luonddu geavaheami birra, omd. luonddudálkkašiid birra. Otne lea álgoálbmogiid máhttu garrasit vátnudeame, go sin eallin lea uhkiduvvon industriijaovdánahttimis, nuoskideamis ja moderniseremis. Danin lea álgoalbmotmáhtu suodjalus hui dehálaš gažaldat sihke álgoálbmogiidda ja eará álbmogiidda.

5.2.3. Álgoálbmotmáhtu mássin ja boastogeavaheapmi, seailun ja geavaheapmi

Eurohpalaš koloniserema bohtosin leat máŋga miljovnna olbmo jábmán soađis ja dávddain. čuođit čearddat ja gielat leat jávkán. Muhtin háve sii leat fysalaččat luottahuhttejuvvon, earáid háve assimilerejuvvon koloniijafámuid stuoraservodagaide. Dán láhkai leat ollu máhttu jávkán, máhttu mii livččii leamaš ávkkálaš sihke álgoálbmogiidda ja eará álbmogiidda. Beare dávjá mii oaidnit ahte máhttu jávká ollásit dahje rievdaduvvo ealli máhtus arkiivamáhttun, omd. sáhttet jábmán gielat ain gávdnot girjjiin dahje jietnabáttiin. Eará háve ovddidit ja rievdadit álgoálbmogat ieža máhtuset, nu ahte dat ii jávkka muhto fievrriduvvo boahtte buolvvaide ođđa hámis. Dát mii sáhttit dadjat ahte lea dáhpáhuvvame sámi duojis.
Álgoálbmogiid máhttu lea maŋimus jagiid šaddan áigeguovdilis áššin, muhto ii fal dušše álgoálbmogiid buorrin. Nuppi bealde leat álgoálbmogat ožžon buoret formálalaš suodjalusa go ovdal, ea.ea. ILO-konvenšuvnna 169 ja ON:a álgoálbmotášši bargojoavkku bokte. Muhto seammás lea šaddi globaliseren duođalaš uhkidus álgoálbmogiidda, sin eallinvuohkái, kultuvrii ja máhttui. Multinašuvnnalaš industriijafitnodagat, erenoamážit dálkkasindustriijas ja borramušindustriijas, leat fuomašan ahte álgoálbmogiin leat máhtut man vuođul sáhttá álggahit gánnnehahtti buvttadusa. Riikkaidgaskasaš lágat eai suddje álgoálbmogiid máhtu, baicce nuppi láhkai. Dát suddje stuora monopolaid, mat sáhttet patenteret omd. šaddošlájaid maid Láhten-Ameriikka álgoálbmotboanddat leat gilván. Konsernat sáddet olbmuid háhkat álgoálbmogiid máhtuid. Sii eai baljo mávsse maidege, muhto sáhttet dinet stuora ruhtahivvodagaid addekeahttá sidjiide, geasa dát máhttu álggo rájes gullá, maidege dienasis. Buot vearrámus lea ahte stuora monopolat sáhttet áššáiskuhttat álgoálbmogiid jus sii ain omd. gilvet ja vuvdet šattuid maŋŋil go riikkaidgaskasaš monopolat leat ožžon pateantta dasa.
Dánskkalaš duhkurasbuvttadeaddji Lego lea ráhkadišgoahtán birccuid main leat namat maorigillii, Aoteoroa (New Zealand) álgoálbmotgillii. Lego lea velá ožžon pateanta ja registreren sániid gálvomearkan. Maoriálbmoga áirrasat leat vuostálastán, muhto dán rádjái sii eai leat ollen gosage.

Máŋga organisašuvnna servet riikkaidgaskasaš ovttasbargui ja dávjá lea nuppi organisašuvnna barggu nuppi vuostá. WTO (Máilmmi gávpeorganisašuvdna) ovddida heađuskehttes gávpašeami ja globaliserema monopolaid eavttuid mielde, muhto seammás geahččalit ON-organisašuvnnat nugo UNESCO (ON:a oahpahus-, dieđa-, ja kulturorganisašuvdna) ja WIPO (World Intellectual Property Organisation) ráddjet dan ovdáneami.

Álgoálbmogat Perus ja Sámis vuostálastet Riikkaidgaskasaš ruhtafoandda ja gaibidit dan geasahit álgoálbmogiid guovlluin. Praha, 2000.
(Govva: SL)

UNESCO lea maŋimus jagiid rahčan suodjalit álgoálbmogiid máhtu ja seammas várjalit dan boastogeavaheami vuostá. The Centre for International Research and Advisory Networks (CIRAN) lea, ovttasbargguin UNESCO's Management of Social Transformations Programme (MOST), vuođđudan databasa, mii gohččoduvvo «Best practices on indigenous knowledge». Dán ulbmil lea geassit ovdan buorit ovdamearkkaid mo geavahit álgoálbmotmáhtu servodatovdáneamis. Sii háliidit váikkuhit politihkariid, servodatplánejeaddjiid ja dutkiid oahppat dáin ovdamearkkain ja dahkat juoidá sullásaččat iežaset guovllus.
Váldimiin álgoálbmotmáhtu atnui sii oaivvildit ahte sáhttá oažžut eambbo ceavzilis ovdáneami, geavahit eambbo báikkálaš ressurssaid ja geavahit unnit ruđaid. Databasas leat ovdamearkkat njeallje máilmmeoasis, muhto dán rádjái eai leat ovdámearkkat Sámis eai ge muđuid Davvi-Eurohpas. Dan databasas leat ea.ea. ovdamearkkat mat gusket fágasurggiide man birra čálán dán barggus. Dáid gaskkas sáhttá namuhit ahte Indias lea álggahuvvon ovttasbargu dearvvašvuođaoahpu birra, mas dearvvašvuođabargit geain lea formálalaš oahppu barget ovttas olbmuiguin geain lea báikkálaš, árbevirolaš máhttu, eastadit ja dálkut dávddaid. Pedagogalaš oaidninsajis lea hui miellagiddevaš oaidnit makkár čuolmmat leat dákkár modealla čađaheamis: «Gávpotlaš, "bábirkvalifiserejuvvon" ekspearttat, mas lea váillevaš máhttu, ain seaguhit, sii eai dohket báikkálaš teknologiija ja árbevirolaš máhtu árvvu. Dát lea stuoramus uhkádus dán praksisa vuostá. Dalle lea váttis báikkálaš olbmuide doalahit sin oainnu ja ovdanbuktit sin ášši. Sis lea váillevaš gulahallangálga ja vuollegis iešluohtttámuš.»
WIPO lea maŋimus jagiid bargan ollu árbevirolaš máhtuin ja lágiidan moadde riikkaidgaskasaš konferanssa árbevirolaš máhtu geavaheami, suodjalusa ja vuoigatvuođaid birra. álgoálbmotorganisašuvnnat leat searvan dáid konferánssaide ja sámit leat gaskkalaččat searvan árktalaš ráđi bokte. Muhto ii oktage davviriikkalaš stáhta lea searvan konferánssaide mat leat lágiiduvvon jagiin 1999 ja 2000.

Álgoálbmogiin lea leamaš ollu riikkaidgaskasaš ovttasbargu. Dá lea álgoálbmogiid máilmmekonferánsa (WCIP) Romssas 1990.
(Govva: SL)

Álgoálbmogat riidejit ieža várjalit sin máhtu. Sii gáibidit ahte go eará álbmogat geavahit ađaid mat leat erenoamážat álgoálbmogiidda, de galgá boahtit čielgasit ovdan ahte dát lea álgoálbmotbuktagat, omd. kajak (inuit), lávvu (sámi). Kanadalaš álgoálbmogiid gaskkas dát lea celkojuvvon ná: «Albma gažaldat ii leat dutkan mii sáhttá dokumenteret álgoálbmotmáhtu, muhto geat hálddášit dán máhtu». Sii celket ahte sii dárbbašit ieža hálddašit sihke buvttadusa, geavaheami ja dutkama álgoálbmotmáhtu hárrái.
Eanet ja eanet olbmot leat rahpagoahtán čalmmiid ja oaidnán ahte álgoálbmogiin lea juoga maid sii sáhttet oahpahit eará álbmogiidda máilmmis, ea.ea. go guoská ekologalaš ja ceavzilis luonddudollui. Ođđaáigásaš máilmmis luondugeavaheapmi ii leat hálddašeapmi muhto golaheapmi. Stuora vuovddit čullojuvvojit hirsabuvttadusa várás dahje danin go galget geavahit dáid guovlluid eanandollui dahje ruvkedoibmii. Stuora guovllut guorbaduvvojit ja šaddet sáddomeahccin oanehisáigge luonddugeavaheami geažil. Jogo lea stáhtalaš plánen dahje monopolaid dienasbivdu mii lea stivren ekonomiija, eiseválddit eai váldán vuhtii máhtu luondduhálddašeami birra mii álgoálbmogiin ja eará áikkálaš olbmuin leat ovddidan duháhiid jagiid čađa. Jus álgoálbmogiid máhtu geavahuvvošedje iežaset eavttuid mielde, dát sáhtášii leat dehálaš veahkki divvut boastut luondduhálddašeami.

Guovllut ruvkegávpoga Nikel birra lei oktii nuortalaččaid eana, gos sii bivde ja guođohedje bohccuid. Otne nuoskideapmi lea bilidan buot meahcci.
(Govva: SL)

5.2.4. Álgoálbmogat ja oahppu

Buot álgoálbmogiin ledje iežaset oahpo- ja bajásgeassinvuogit ovdal go sin guovllut koloniserejuvvojedje ja álbmogat biddjojuvvojedje muhtin stáhta vuollái. Dalle go koloniserejeaddji stáhtafámut dahje miššunearat álggahedje skuvllaid, biliduvvui boares oahppovuogádagat. Risttalaš miššuvdnadoaibma álgoálbmogiid gaskkas lea dábáleamus leamaš čadnon skuvlavuogádaga ráhkadeapmái. Kolonifámuid oaidnu lei dávjá ahte álgoálbmogat ledje primitiiva ja vuolit ovdánanmuttus, ja ahte sin fertii siviliseret dainna ahte sii ohppe kolonifámu giela ja kultuvrra. Skuvllat, mat kolonifámut álggahedje, ledje juogo seamma málle mielde mii lea stuoraservodagas, heiveheami haga álgoálbmogiid gillii ja kultuvrii dahje ledje erenoamáš skuvllat álgoálbmogiid várás, gos unnit dahje eanet geavahedje álgoálbmogiid gielaid, ja mas muhtin muddui lei eará oahppoplánat go muđuid riikkas. Goappašiid skuvlašlájat leat leamaš kolonifámuid / stuoraservodaga hálddašeamis.

Buot riikkat ja čearddat mat leat leamaš koloniserejuvvon leat vásihan ahte oahpu sadjái, mas lei iežaset árvvuid ja máhtuid vuođul, lea boahtán oahpu maid kolonifámut leat lágiidan. Dát ii guoskka dušše álbmogiidda, maid mii otne gohččodit álgoálbmogin, muhto omd. measta olles Afriikai. Dál geahččalit iešheanalaš afriikkalaš stáhtat molsut kolonifámuid oahpahusvuogádaga earáin, man vuođđu galgá leat sin iežaset gielat, kultuvrrat ja máhtut. Dát proseassa gohččoda kenyalaš girječálli Ngugi wa Thiong'o «Decolonizing the mind» . Miehtá máilmmi leat álgoálbmogat gáibidan skuvlla mas lea iežaset giella, kultuvra ja oahppanvuogit vuođđun. Dii leat lonuhallagoahtán vásahusaid sihke regiuvnnalaš ja globálalaš dásis. Ovdamearkat leat Rarotongaseminára Oseanias ja Australia álgoálbmogiid oahpahusa birra ja Sámi oahpahusráđi konferánsa Buolvvas bulvii, masa serve álgoálbmogat sihke Ameriikkas ja Aoteoroas (New Zealand).

Orru leame nu ahte álgoálbmogat leat eambbo ožžon iežaset giela ja kultuvrra dohkkehuvvon oahpahusa vuođđun vuođđoskuvllas go joatkkaoahpus. Leat hui unnán muddui dahkkon riikkaidgaskasaš veardádusat álgoálbmogiid fidnooahpo- ja eará joatkkaoahpofálaldagaid gaskkas. UNESCO iskadii 1999-2000 rávesolbmuidoahpu álgoálbmogiid várás 14 riikkas. 8 dain iskademiiin leat dál álmmuhuvvon ja dás leat muhtin ovdamearkkat ahte álgoálbmotmáhtu fievrriduvvo rávesolbmuidoahppun. Ea.ea. namuhit raporttat sihke Ruoššas ja Filipiinnain kurssaid árbevirolaš álbmotdálkkodeami birra. Eanaš riikkain lea dattege fidnooahppu álgoálbmogiid várás, dan muddui go oppanassiige gávdno, kopiija oahpus mii lea stuoraservodaga várás. Nu orru ea.ea. leame inuitaid dilli Alaskkas ja Ruonaeatnamis. Lea váttis gávdnat buorit ovdamearkkaid ahte fidnooahpu lea huksejuvvon álgoálbmogiid máhtu ja árbeviruid vuođul.

Kanada lea okta riikkain gos álgoálbmogat leat ollen oalle guhkás hukset iežaset oahppoásahusaid. Okta dain lea Stó:lo-álbmot, mii lea buorre muddui ráhkadan iežaset oahppoplánaid, «Stó:lo Curriculum». Sis lea prográmma mii gohččoduvvo «Food Preservation and Preparation - Contemporary and Traditional Practices», mii lea ráhkaduvvon klássaide 10-12, dahje joatkkaskuvladásis, fágain Home Economics 10, 11, 12 ja First Nations Studies 12. Dás sii gieđahallet «muhtin Stó:lo-álbmoga árbevirolaš kultuvrralaš máhtuid ja oskkuid mat gusket borramuššii» . Dás lea lagas oktavuohta málestankultuvrra ja oskku gakkas, dan dihtii go «Stó:lo-álbmogis ....lea árbejuvvon fuolkevuohta guliiguin, elliiguin, lottiiguin ja šattuiguin.» Kanadas leat muhtin sierra skuvllat mat addet fidnooahpu álgoálbmogiidda. Ovdamearka lea Secwepemc Educational Institute, mii addá joatkkaoahpu, ea.ea oahpahalliskuvlla máŋga fidnofágas. Muhto diehtu maid mun lean gávdnan ii čájet makkárge indiánalaš sisdoalu.

Čoahkkáigeassun sáhttá dadjat ahte orru leame dahkkon unnán bargu kártet álgoálbmotmáhtu geavaheami joatkkaoahpus, ja ahte erenoamážit fidnofágain lea oahpu ain stuoraservodaga eavttuid mielde. Muhto lea stuora dárbu dutkat eambbo dán fáttás.

Boahtte oassái
Mu fierbmebáikki váldosiidu
sveilund@online.no