Árbevierus fidnomáhttui

Sámi máhttu fidnofágain

Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag

Fidnopedagogihka váldofágabargu
Svein Lund
Høgskolen i Akershus, 2001

4. Kultuvra, identitehta ja fidnu

4.3.4. Skuvla ja identitehtahuksen

Našuvnnalaš identitehta huksen lea leamaš guovddaš ulbmil buot stáhtaid skuvllain, go stáhta lea dahje háliida leat našunalstáhtan. Artikkalis "Identitetens trusel" govvida dánskalaš dutki Hans Hauge mo dánskalaš skuvla dahká ohppiid ristalažžan risttalašvuođafága bokte ja dánskalažžan dánskagielfága bokte, ja mo našuvnnalaš girjjálašvuođas, kanoniserejuvvon válljenmuni bokte, lei guovddáš rolla našuvnnalaš dánskalaš identitehtahuksemis. Norggas lea sullásaš kanon. Man dehálaš dát lea, maiddái Norggas, oinniimet go oahppoplánajoavku "Norsk for elevar med samisk" háliidii ráhkadit plána mas ii lean kanoniserejuvvon girjjálašvuohta. KUF hilgui alfárot dan sávaldaga. Kanon lei bassi, beasai gal lonuhit moadde girjji, muhto kanoniserenprinsihpa ii sáhttán vealtit. Sáhttá leat mearkkašanveara ahte seamma departemeanta moadde mánu maŋŋil dohkkehii oahppoplána sámegielas kanoniserejuvvon girjjálašvuođa haga.
Norgga skuvllas mii oaidnit ahte norggalaš identiteahta ovdánahttin lea mihtilmas. Dán mii oaidnit lohkangirjjiin 1800-logu loahpa rájes , Nordahl Rolfsena lohkangirjjiin ja gitta Hernesa našuvdnahuksema prográmmadokumentii, jagis 1993: Vuođđoskuvlla, joatkkaoahpu ja rávesolbmuidoahpu oppalaš oahppoplána.
Máŋga dokumeantta mat stivrejit sámi oahpu, deattuha identitehtaovdánahttima. Oppalaš oahppoplána oaidná našuvnnalaš identitehta ovdánahttima dehálaš ulbmiliin. Dát guoská buohkaide geat orrot Norggas ja vázzit skuvlla dáppe, vaikko makkár čearddalaš identitehta sis lea.
Oppalaš oahppoplána deaddasta seammás ahte sámi oahppit galget ovddidit sámi identitehta: "Sámegiella ja kultuvra leat oasit dán oktasaš árbbis. Norggas ja Davviriikkain lea erenoamáš ovddasvástádus sámegiela ja kultuvrra várjalit. Dát árbi galgá beassat ovdánit skuvllain gos leat sámi oahppit, vai nanne sámiid identitehta ja min oktasaš máhtu sámi kultuvrra birra."
St. die. 52 (1992-93) Om norsk samepolitikk cealká: "Sámiid etnalaš identitehta, čadnon sosiálalaš ja kultuvrralaš diliide, dahká dehálaš eaktu oahppamii." Sámi joatkkaskuvllaid oktasaš ulbmilis celkkojuvvo: "Skuvla galgá nannet ohppiid sámi iešdovddu ja addit sidjiide vuođu fievrredit sámi kulturárbbi viidáset."
5. ja 6. kapihttaliin áiggun dárkkileabbu čilget makkár konsekveanssat bajábealde sitáhtain mu mielaš ferte leat sámi joatkkaohppui.

Vaikko čearddalaš identitehta vuođđu sirdijuvvo buolvvas bulvii, ferte guhtege buolva gávdnat dahje hápmet iežas identitehta. Dát lea erenoamáš čielggas min áiggis, go sámi guovllut leat vásihan moderniserema ja stuorra kultuvrralaš ja gielalaš rievdadusaid. Girjjis "Moderne urfolk. Samisk ungdom i bevegelse" govvida Arild Hovland dan dainna ahte čájeha muhtin sámi nuoraid identitehtahálddašeami Gáivuonas ja Guovdageainnus 1990- logus. Son deattuha vuosttážettiin olggobealde skuvlla doaimmaid. Muhto ii oro leame dahkkon makkárge systemáhtalaš iskadeapmi mo skuvla váikuha nuoraid identitehtii. Sámi joatkkaskuvllaid oahppiiskademiin eai leat jearran njuolga dan birra, ja ii ge leat álki ohppiide analyseret man muddui skuvla lea hápmen sin sámi identitehta. Aŋkke gávdno juoga man ala sáhttá hukset. Ea.ea. leat muhtin Sámi allaskuvlla studeanttat cealkán ahte allaskuvla nanne studeanttaid sámi identitehta, muhto sámi joatkkaskuvllat eai daga dan.

4.4. Fidnoidentitehta

Ovdal go sáhttá dadjat juoidá sámi fidnoohppiid fidnoidentitehta birra, ferten vuos dadjat juoidá oppalaččat fidnoidentitehta birra, fidnoidentitehta ovdaneami fidnooahpus birra ja fidnoidentitehta birra sámi servodaga bargoeallima ektui.

4.4.1. Fidnoidentitehta, status ja eallinvuohki

Buohkain lea identitehta, muhto buohkain ii leat fidnoidentitehta. Jus muhtumis galgá leat dahje ovdánahttit fidnoidentitehta, son ferte leat čadnon muhtin fidnui, bargui mii lea muhtin muddui spesialiserejuvvon, boađus servodaga bargojuohkimis.
Muhtin fidnuin ovddiduvvo fidnoidentitehta čielgasit go earáin. Dasa sáhttá leat máŋga siva. Muhtin fidnut sáhttet leat nu ollu čadnon kultuvrii ja eallinvuohkái ahte fidnu lea masá olles eallin, ii fal dušše áigi gos lea barggus. Ná lea omd. boazodoalus. Dušše sátni "boazodoallosápmelaš" čájeha man lagas oktavuohta lea fitnu ja kultuvrra / čearddalašvuođa gaskkas. Boazodoallu lea sihke fidnu ja eallinvuohki. Eará fitnuin lea čielga fidnoidentitehta danin go dain lea stahtus, go gáibiduvvo guhkes, spesialiserejuvvon oahppu jna. Ovdamearkkat leat doavttir ja báhppa. Maiddái giehtabargofitnuin /duodjefitnuin main lea guhkes árbevierru sahttet oahppan fidnoolbmuin lea gievrras fidnoidentitehta. Eará fitnuin lea fas ollu geanuhit fidnoidentitehta. Dát guoská fitnuide main lea vuollegis stáhtus, fitnuide mii dávjá oidnojuvvo gaskaboddosaš heahttečoavddusin dassái go doaivvumis gávdná juoidá buoret. Go bargen guolleindustriijas vásihin ahte mii geat ledje oahppan mekanihkarat, snihkkárat jna., mis lei ollu nanuset fidnoidentitehta go sii geat barge buvttadusas, filetčuohppin, guollesággipáhkkin ja trukkavuodjin.

Mekanihkarat ovddidit dávjá nana fidnoidentitehta. Dá leat golbma mu ovddit bargoolbmáin Findusis Hammerfeasttas.
(Govva: SL)

Fidnoidentitehta sáhttá dahkat ahte olmmoš identifisere iežan earáiguin geain lea seamma fidnu, vaikko sáhttá leat ollu eará mii earuha. Danin gávdno máŋga fitnus riikkaidgaskasaš fidnosearvvit, omd. doaktáriid, oahpaheddjiid ja boazoeaigádiid várás. Mađe alit status muhtin fitnus lea, dađe stuorat lea tendeansa organiseret oahpu, ii ge barggu mielde.

4.4.2. Fidnooahppu ja fidnoidentitehtta

Goas álgá fidnoidentitehta ovdánahttin? áigečállagis Norsklæreren lei jagis 2000 digaštallan dárogielfága fidnoheiveheami birra. Muhtin oasseváldi dan digástallamis čuoččuhii ahte ohppiin ii leat fidnoidentitehta. Dasa in sáhte mieđihit. Stuora oassi ohppiin čuvvot váhnemiid luottaid ja sii leat áisttan ožžon fidnoidentitehta sisa gietkkamis juo. Earáide fidnoidentitehta ovdánahttin álgá dakkaviđe go leat mearridan ohcat muhtin fidnofágalaš oahpposuorggi. Okta fidnooahpu doaimmain lea nappo nannet dán fidnoidentitehta.
Árbevirolaš fidnooahpus lea huksegoahtán ohppiid fidnoidentitehta, ožžon sin dovdat iežaset oassin fidnosearvevuođas. Dát doibmii erenoamáš nannosit oahpahalleortnega bokte, go oahpahalli sosialiserejuvvui fidnui dainna ahte bargai ovttas fágabargiin. Giehtabargu ja industrifágaid fidnoskuvllain lei buoremuddui seamma doaibma. Oahpu lei lahkasit čadnon fidnui ja oahppit sosialiserejuvvojedje fidnui seammás go identifiserejedje iežaset klássain. Mađe nannoset oahppi ovddida fidnoidentitehta, dađe eambbo movttidahttojuvvo ja dađe buoret oahppá. Nu doaibmá nu guhkás go lea lagas oktavuohta oahpu ja boahtteáiggi fidnobargguid gaskkas.
Ođastus 94 dát fidnoidentitehtahuksen jáhkimis geanuhuvvo, go skuvla šaddá eambbo oppalašfágalaš, ja go ođđa vuođđokurssat leat govddat go ovdal. Muhto dás sáhttá leat erohusat vuođđokurssaid gaskkas, go dain lea guđege lágán oktavuohta vuođđokursa ja fidnu gaskkas. Muhtin kurssain sáhttet ain buorremuddui leat seamma doaibma go ovdal. Dát guoská kurssaide mas okta fága dahje okta lagas fágajoavku lea vuođđokurssa vuođđun, nugo mekanalaš fágat ja elektrofágat. Eará kurssain fidnoidentitehta huksen šaddá hui váttis. Fágain nugo huksenfágat ja teknihkalaš huksenfágat, mas lea veahá guđetge fágas, šaddá huksegoahtit fidnoidentitehta ovtta fágas, ja de moadde mánu maŋŋil njeaidit dan ja álgit ođđasit eará fágain. Kurssain mas lea hui unnán oktavuohta fitnuin, nu go hábmenfágat, ii leat makkárge fága man ektui hukset fidnoidentitehta. Dát sáhttá unnidit ohppiid movtta ja leat duššástuhtti oahpaheddjiide geat bohtet ovddeš vuođđokurssas mii lei čielgasit čadnon muhtin fidnui, muhto mii dál de bidjon hábmenfágaid vuollái. áiggun kapihtalis 6.3.1. čilget dáid vuođđokurssaid dárkkileappot.
Fidnoidentitehta birra ii báljo leat čállon mihkkege sámegillii. Skandinavalaš gielaide lea maid čállon hui unnán, eanemusat allaskuvllaoahppan profešuvnnaid birra. Suomas galgá leat čállon oalle ollu duojáriid ja industriijabargiid fidnoidentitehta birra.

4.5. Bargojuohkin Sámis ja Norggas

Ovdal industrialiserema lei olggobealde gávppogiid oalle unnán bargojuohkin. Bearáš ferte hálddašit bargguid mat gullet fidnuide nugo eanandoalli, guolásteaddji, koahkka, goarru, snihkkár ja rávdi. Dávjá lei nu ahte mađe davvelii bođii, dađe buotbealálaš fertii leat jus galggai birget, go luondduvuođđu lei rášši ja gáibidii ahte geavahii buotlagan luondduriggodágaid. Gávppogiin lei juo gaskaágis máŋga fágas šaddan fidnogoddi (laug)-vuogádat mas ledje oahpahallit, fágabargit ja meaštárat. Giehtabargolágat 1800-logu rájes guske dušše gávppogiidda. Maiddái 1950 oahpahalliláhka guskkii unnitlogu riikka suohkaniin. Easka go dan sadjái 1980:s bođii Láhka bargoeallima fágaoahpu birra (Lov om fagopplæring i arbeidslivet) šattai oahpahalliortnet guoskat olles riikkii ja ovddasvástádus sirdojuvvui fylkkadássái. Suohkaniin main lea unnán olbmot ja unnán industriija lei nappo unnán fágaoahppoárbevierru. Fidnooahppu skuvllas, praktihkalaš fidnuid várás, álgii maiddái vuos gávppogiin. Finnmárkui huksegohte fidnoskuvllaid easka maŋŋil soađi. Fidnooahpu sámiid várás álggii go "Statens heimeyrkesskole for samer" álggahuvvui Guovdageainnus 1952:s.
Sámi servodagaid dovdomearka lea min áiggi rádjái leamaš lotnolašealáhusat. Ovdal industrialiserema lei eambbo lotnolašealáhusat miehtá riikka, muhto lotnolašealáhusat lea leamaš erenoamáš nanus sámi guovlluin, heiveheapmin luonddudilalašvuođaide. Guovddáš Norgga eiseválddit bidje maŋŋil soađi ulbmilin jávkadit lotnolašealáhusaid ja gilvit fidnospesialiserema. Muhto lotnolasealáhusaid ledje váttis jávkadit. Eiseválddit fertejedje geavahit máŋgga doaimma, sihke siektadit ja bágget olbmuid spesialiseret. Doarjoortnegat eanandoalu ja guolásteami várás, vearroortnegat ja njuolggadusat ohcat loana ja doarjaga investeremiidda favoriserejedje sin geain lei dušše okta ealáhus. Dovddamus lotnolasealáhus lea guolásteadji / eanandoalli muhto doaba guolástanboanda (fiskarbonde) čiehkada dávjá ahte lea leamaš eanet fidnodoaimmat ja fágamáhtut mielde. Guolástanboanda sáhtii maiddái leat snihkkár ja / dahje rávdi, koahkka dahje čalbmeeadni. Muhtimat ovdánahtte dáhkár bargu dan mađe ahte šattai dehálaš sisaboahtu, muhto ii lean dattetge sáhka fitnus, o#273;đaáigásaš ipmárdusa mielde, ja vel unnit sáhka formálalaš fidnooahpus. Dás leat báikkálaš ja sámi ruohttasat fágaide mat áigá juo leat spesialiserejuvvon ja institusjonaliserejuvvon namaiguin huksenfágat, mekánalaš fágat, hotealla- ja biebmoávnnasfágat ja dearvvašvuohta- ja sosialfágat. Boares sámi máhttu dáin fidnofágain nappo ii leat čadnon profešunala, spesialiserejuvvon fidnobargui, muhto lotnolašealáhusaide. Go bargojuohkin, moderniseren ja formálálaš oahpu láskái jávkái ollu dan sámi máhtus eret geavaheamis.

4.6. Fidnoidentitehta ja čearddalaš identitehta

Máilbmehistorjjás leat máŋga ovdamearkka ahte lea leamaš lagas oktavuohta fitnu ja etnisitehta gaskkas. Ledje muhtin barggut maid dušše dahje meastá dušše olbmot geat gulle vissis čerddii barge. Muhtin fidnu sáhtii dalle, iežaset dahje earáid ipmárdusas, čadnojuvvot nu nannosit etnisitehtii ahte go olmmoš muitalii man fidnu sus lea, de muitalii seammás etnisitehta birra. Mátkosteaddji čearddain Eurohpas, nugo roma (sigøynarat) og romaniálbmot (taterat) leat leamaš erenoamáš bargu mátkegávpisteaddjin, spellerávdin ja artistan. Sidjiide sáhtii leat nu ahte váldit dálonbarggu oidnojuvvo rihkkonin iežas kultuvrra vuostá. Eŋglánddas lea velá muhtin mátkošteaddji čearda ožžon nama sin erenoamáš barggu mielde; "tinkers", dahje spellerávddit.
15-1600-logu rádjái elle stuora eanetlohku sámiin meahcceealáhusain; bivdimis, guolásteamis, muorječoaggimis, monne- ja uvjočoaggimis jna. Dasa lassin sis ledje bohccot, muhto dábalepmosat eai nu galle. Maŋŋilis šattai ealáhusjuohkin, nu ahte muhtimat álge boazodoaluin váldoealáhussan, earát gilve eatnama. Mii sáhttit dadjat ahte bivdin ja čoaggin leat buot álbmogiid vuosttáš ealáhus, muhto sámit jotke dainna guhkit go ránnjáálbmogat. Álgoálbmogat Dávviriikkain ja Ruoššas ovdánahtte boazodoalu, ja dát lei erenoamáš dáidda álbmogiidda. Muhto eanandoaluin sámit álge easka maŋŋil go ledje váikkuhan ránnjáálbmogiin. Dát dagahii ahte muhtin osiin sámi assanguovllus čadnojuvvui ealáhus ja etnisitehta oktii. Dan mii oaidnit sániin mat ránnjáálbmogat atne sámiid birra. Dološ dárogiel sátni "finn", boahtá jáhkimis vearbbas "å finne" (gávdnat). Sámit ledje nappo sii geat gávdne maid dárbbašedje meahččis, dážaid ektui geat gilve eatnama. Muhtin dárogiel suopmaniin gávdno ain substantiiva "finne", omd. "i fjell og finne". Dás "finne" sullii vástida sámegiel sátnái "meahcci".
Ruoššagiel sátni " ȫȮȯ " (lop, ruoŧagillii: lappar) geavahuvvui bivdiid birra, go ??? (čuđit) ledje suoma-ugralaš dálonat. Danin lea ollu mii čujuha dan guvlui ahte dát sánit álggos čilge álbmogiid eallinlagi, ii fal etnisitehta ii ge giela. Ruoŧa gálduin mii diehtit ahte "lappar" ledje olbmot geat barge bohccuiguin ja/dahje bivde guliid, go sámi guovllu eanandoallit han ledje "nybyggare". álggo rájes "nybyggarna" ledje láddelaš dahje ruoŧŧelaš sogas. Muhto jus muhtin sápmelaš heittii boazodoalus ja gilvigođii eatnama, son maid šattai "nybyggare", ii ge šat lean eiseválddiid ipmárdusa mielde "lapp".
Muhtin fidnut dahje baicce barggut leat muhtin guovlluin leamaš várrejuvvon vissis čerdii. Ovdamearka lea ng. suohkansámit ("sockenlapparna") Ruoŧas, geat barge erenoamáš "nuoskkes" bargguid mat ruoŧŧelaččat eai háliidan ieža dahkat, nugo heastanjuovvan, gáldin jna. Lullelii Ruoŧas ledje tateriin sullásaš doaimmat.
Doavttirgrádabarggustis Sis-Finmárkku nuppástuhttinprográmma birra, govvida Einar Bergland čuolmmaid molsut nuppi eallinmáilmmis nubbái. Dát lea hui áššeguoskevaš, ii dušše fal nuppástuhttiide, muhto maiddái oahpaheddjiide ja ohppiide dáža ja sámi birrasa, teorehtalaš ja geavatlaš fitnuid gaskkas. Ovddeš fágabargi gii leat ođđasit skuvlejuvvon fágaoahpaheaddjin sáhttá dovdat dego livččii boahtán nuppi máilbmái. Olmmoš sáhttá dovdat ahte guđege birrasis sus lea goabbátlágán identitehta dahje geavaha eará oasi máŋgaoasálaš identitehtas. Sullásaš sáhttá olmmoš dovdat, gii manná sámi ja dáža birrasa gaskkas. Sámi birrasis son sáhttá dovdat oadjebassan, muhto dáža birrasis dovdá vierisin ja soaitá geahččalit čiehkat ahte son lea sápmelaš. Jus leat dárbbašlaš vai dohkkehuvvot, sáhttá velá duolbmat iežas álbmoga ala ja ieš gilvit cealkámušaid sámiid vuostá. Dát lea klassihkalaš identitehtagižži. Dál lea dávjá baicce nu ahte olmmoš dovdá ahte son gullá moadde birrasii, sáhttá leat ruovttus guovtti birrasis vai olggobealde goappašiin, go oba áiggi sus lea eará identitehta maid ii sáhte juohkit olbmuiguin doppe gos lea juste dál.

Boazosápmelaččain lea dábáleamus sihke nana fidnoidentitehta ja etnalaš identitehta. Dá lea bohcco-njuovvan Ruoššanjárggas Porsánggus.
(Govva: Marie Lykka)

Áiggun namahit golbma konstruerejuvvon, muhto realistalaš ovdamearkka mo čeaddalaš identitehta ja fidnoidentitehta sáhttá doaibmat oktii Sis-Finnmárkkus:
Biret lea oahpaheaddji boazodoalloskuvllas, su isit Máhtte bargá bohccuiguin. Birehis lea identitehta danin: sápmelažžan, boazoeaiggádin, oahpaheaddjin, nissonin, norggalaš stáhtaboargarin ja leastadianalažžan. Bireha mielas dát identitehtat doibmet bures oktii, son ii dovdá stuora vuostálašvuođa daid gaskkas.
Johan lea biilamekanihkar, su eamit Elle lea duojár ja áigodagaid mielde son searvá boazobargui ovttas su bealde fulkkiiguin. Johanis lea identitehta sápmelažžan, biilamekanihkarin, dievdun, Norgga stahtaboargarin ja spábbačiekčin. Go sihke Biret, Máhtte ja Elle sáhtte nannet sin sámi identitehta barggu bokte, ii leat mihkkege Johana barggus mii nanne su sámi identitehta. Gal som sámásta muhtin kunddáriiguin, muhto hoavdá ii ipmir go dárogiela ja čálalaš gáldut nugo instrukšuvdnagirjjit ja skovit leat buoremus lági mielde dárogillii. Biillat bohtet Japanas ja Duiskkas. Go sus lea oahpahalli barggahagas, soai humaiga sámegiela seaguhuvvon dárogiel ja velá eŋgelasgiel sániiguin, go dát lea fágagiella maid soai leaba oahppan.
Grete lea koahkkaoahpahalli turistahoteallas. Son boahtá dálus mas lea lagas oktavuohta boazodoaluin ja ruovttus son lea oahppán ollu sámi málešteami birra. Su eadni máhttá vel eambbo. Muhto dan ii daga hotealla gievkanhoavda. Son lea vázzán hotellfagskuvlla Stavangeris ja diehtá maid olggoriikkasaš turisttat háliidit. Nu ahte doppe galgá bohccobiergu ráhkaduvvot indrefiletan, ii fal vuoššanbiergun liemain. Ja lávus suovastuvvon hávggas ii leat makkárge vejolašvuohta Stolt Sea Farminga návetluosa ektui. Ja maŋimus áiggi lea dávjá dáhpáhuvvan ahte Grete lea boahtán ruoktot ja lohkan eadnái: - It galgga dahkat nie, dál lean oahppan mo dat duođaid galgá leat.

Sámi guovlluin lea nappo nu ahte fidno maid vállje dahje oažžu ii dušše sáhttá addit fidnoidentitehta, dat sáhttá maiddái nannet dahje geanuhit čearddalaš identitehta. Čielggaseamus dát boahtá ovdan sátni "sápmelaš" geavaheamis. Guovdageainnus dat mearkkáša erenoamážit boazodoallosápmelaš. Vaikko dát erenoamáš geavaheapmi gullo unnit go ovdal, de gal báhcá ain. Olbmuide geat fertejit guođđit boazodoalu dat ii leat dušše dábálaš virgemolsun, muhto dat váikkuha maid garrasit identitehtii, mas fidnu, eallinvuohki ja etnisitehta leat gođđon oktii.
Dalle go ollu olbmot Sis-Finnmárkkus 60-logus sirde eanandoalus ja boazodoalus bálvvalusealáhusaide, láhppe seammás ollu sámekultuvrra, mii lei čadnon dáid ealáhusaide. Muhtin bearrášiin seammás go molsojedje fitnu, molsojedje maiddái ruovttogiela, sámegielas dárogillii.
Eiseválddiid dáruiduhttinpolitihka lea čuohcán olles sámi álbmoga. Muhto ii leat čuohcán buohkaide seamma garrasit. Lea dovddus ahte dáruiduhttin lea čuohcán garraseabbo rittus go siseatnamis, garraseabbo fitnuin mat sihke dážain ja sámiin ledje go fitnuin mat ledje erenoamáš sámi; vuostážettiin boazodoallu / duodji. Muhto ii oktage oro leame analyseren dáruiduhttindeattu seahtoperspektiivvas ii ge perspektiivvas akademalaš / praktihkalaš bargu. Akademalaš birrasis lea olles áiggi leamašan veahá saji sámi áššiid várás. Velá garraseamos dáruiduhttináiggis bázii Oslo Universitehta sámegiela ja suomagiela professorahta. Lei ain antropologalaš dutkan, álbmotmuitočoaggin jna. Dán dutkamis lei ollu eahpedahtti sisdoallu, muhto dat lei unnimusat dohkeheapmi das ahte sámi kultuvra gávdnui ja lei dutkanveara. Seammás lei praktihkalaš, beaivválaš dásis gos sámit ja dážat deaivvadedje, hui unnán ipmárdus ahte sámegielas ja sámi kultuvrras lei makkárge árvu.
Dalle go sámegiella ja sámi kultuvra fas oaččugođii árvvu, de álggii fas akademalaš birrasis. Dalle go rávis sámit fas besse oahppat lohkat ja čállit sámegillii, de ii lean sámi luoddabargit, veahkedivššarat ja boanddat geat ožžo dakkár fálaldaga. Fálaldat lei dušše fal universitehtain ja allaskuvllain, gosa stuora eanetlohku sámiin ii lean formálalaš ii ge reála gealbu beassat sisa. Boađus lea ahte sii geaidda dáruiduhttinpolitihkka garrasepmosat lea čuohcán, lea sámi bargiidseahtu. Dan mii oaidnit maiddái joatkkaskuvllas, sihke oahpaheddjiid ja ohppiid gaskkas.
Go sámi joatkkaoahppu nuppi bealde galgá nannet ohppiid sámi identitehta, ja nuppi bealde fas addit sin álgi fidnoidentitehta, dát sáhttá doaibmat bures boazodoallo- ja duodjesurggiin. Na ba eará surggiin, gos fidnoidentitehta ii leat čadnon sámi servodahkii, baicce stuoraservodahkii, ja gos ii leat oktavuohta dan suorggi sámi máhttoárbeviruid ja skuvlla oahppoplánaid ja oahppogirjjid gaskkas? Dalle oahppit sáhttet dovdat ahte sii sáhttet gessojuvvot guovtti guvlui. Ballamis šaddá bargu nannet sámi identitehta hoigojuvvot sámegielfágii, mas ii leat go 3 diimmu vuođđokurssas ja 2 diimmu joatkkakurssas.
Lotnolasealáhusat leat álo leamaš dábálaš Sámis. Dá lea nuohttebivdin Latnatjávrris ovdal go Guovdageaidnueanu buođđoduvvui.
(Govva: SL)

4.7. Konklušuvdna kultuvrra, identitehta ja fitnu birra

Dán kapihtalis lean geahččalan dadjat juoidá dan birra mo fidnoidentitehta ja sámi identitehta ovdánahttin sáhttet doaibmat ovttas dahje vuostálagaid, ja skuvlla rolla identitehtaovdáneamis. Sámi identitehta lea dávjá leamaš čadnon sámi ealáhusaide, erenoamážit boazodollui ja duodjái. Sámi servodagas lea leamaš unnán fidnospesialiseren go dáža servodagas. "Dáža fágaid" fidnoidentitehta ovdánahttit lea seammás dávjá mielddisbuktán sámi identitehta geanuheami. Eavttut dasa ahte skuvla galgá sáhttit searvat sihke fidnoidentitehta ja sámi identitehta huksemii, leat ahte fidnooahppu čadnojuvvo sámi árbeviruide dan fágasuorggis ja ahte oahppu sámegielas ja sámi kultuvrras fas čadno ohppiid diliide ja fidnofágalaš ohppui.
Danin áiggun dás ovddosguvlui čájehit sámi máhtu mii gávdno guđege fágasuorggis ja jearrat mo dan sáhttá integreret oahpaheapmái vai oažžut ollislaš ovdaneami sihke sámi identitehtas ja fidnoidentitehtas.

Boahtte kapihtalii
Mu fierpmádatbáikki váldosiidu
sveilund@online.no