Árbevierus fidnomáhttui

Sámi máhttu fidnofágain

Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag

Fidnopedagogihka váldofágabargu
Svein Lund
Høgskolen i Akershus, 2001

Dán bargobihtá álgosiidui

4. Kultuvra, identitehta ja fidnu

Lea čállon hui ollu sámi kultuvrra birra ja oalle ollu sámi identitehta birra. Muhto dan muddui ahte identitehta lea čadnon fidnui, lea leamaš árbevirolaš sámi ealáhusaid oktavuođas, vuosttážettiin boazodoallu ja duodji, ja identitehtavuostálasvuohta mii čuohcá sidjiide geat bággejuvvojit guođđit dáid ealáhusaid ja ohcat eará birgenlági. Muhto lea čállon hui unnán dan birra mo sámi identitehta ovddiduvvo "dážá" fágain ja dáid oahpus.
Fidnoidentitehta birra lea čállon oalle ollu mii guoská profešuvdnafágaide main lea allaskuvlaoahppu, muhto Norggas lea čállon unnán fidnoidentitehta birra mii guoská fidnofágaide man oahppu lea joatkkaskuvllas. Dán dihtii sáhtán dán kapihtalis unnán muddui čujuhit earáide, fertejin baicce geahččalit ovdánahttit iežan jurdagiid go geahččalan vastidit nuppi oassečuolbmačilgehusa:
* Mo sáhttá fidnoidentitehta ja sámi identitehta ovdáneapmi nannet nuppi nuppi?

4.1. Kulturduogáš, kulturmáhttu ja kulturipmárdus

Nugo čájehin kapihtalis 3.4, earuha oppalaš oahppoplána sámi kultuvrra ja identitehta gaskkas. Buot oahppit Norggas galget oahppat sámi kultuvrra birra, seammás go sámi kultuvra galgá "beassat ovdánit skuvllain gos leat sámi oahppit". Vaikko oppalaš oahppoplána dás lea oalle oanehaš ja ii ge áibbas čielgas, sáhttá gávdnat belohahkii guktutlágán ulbmiliid sámi ja ii-sámi ohppiide. Ii-sámi oahppit galget oažžut máhtu sámi kultuvrra birra. Sámi oahppit galget dasa lassin ovddidit iežaset sámi identitehta. Skuvllain gos leat sámi oahppit galget láhčit dili nu ahte sámi kultuvra sáhttá ovddiduvvot. Skuvllat fertejit nappo addit sámi ohppiid ja ii-sámi ohppiid iežálágán oahpu. Dát erohus lea iešalddis buorre ágga čađahit sierra sámi oahppoplánaid.
Dalle go lohken máŋgakultuvrrapedagogihka Sámi allaskuvllas lei okta váldoášši earuhit kulturduogáža ja kulturipmárdusa gaskkas, ja ipmirdit ahte olmmoš, muhtin kultuvrra ektui, sáhttá leat kulturduogáš kulturipmárdusa haga ja kulturipmárdus kulturduogáža haga. Kulturduogáš lea dakkár maid oamasta mánnávuođas, bearražis ja báikkálašservodagas. Sámi kulturduogaš lea dábálaččat čadnon sámi etnisitehtii, muhto gávdnojit spiehkastagat goappašiid guvlui. Ollu sámit, geat leat bajásšaddan dáru dahje dáruiduvvon guovllus leat ožžon oalle unnán sámi kulturduogáža. Muhto dážat geat leat bajasšaddan čielga sámi guovllus, sáhtet baicce muhtin muddui leat ožžon sámi kulturduogáža.
Kulturmáhttu sáhttá oamastit iežas kultuvrra birra dahje eará kultuvrra birra. Antropologas sáhttá omd. lea stuora máhttu muhtin kultuvrra birra, vaikko sus ii leat ieš makkárge duogáš dan kultuvrras. Kulturipmárdus lea ahte ipmirda láhttenvugiid, jurddašanvugiid ja dábiid iežas kultuvrras ja earáid kultuvrras ja ahte máhttá veardidit kultuvrraid. Kulturipmárdus guoská maiddái miellaguottuide, duohttadit eará kultuvrraid ja kultuvrralaš láhttenvugiid ja gieđahallat daid ovttadássásažžan iežas kultuvrrain.
Jus mii čatnat dan skuvlii, mii sáhttit dadjat ahte skuvllas galgá leat ohppiid kulturduogaš vuođđun, gaskkostit kulturmáhtu ja ovddidit kulturipmárdusa. Unnitlohko / eanetlohko-oktavuođas lea erenoamáš dehálaš ovddidit kulturipmárdusa eanetlohko-álbmoga gaskkas, vuostálastin dihtii nállevealaheami ja badjelgeahččuma. Unnitlohkoálbmot dárbbaša vuostážettiin ovddidit iežas identitehta. Kulturmáhttu lea dehálaš identitehtaovddideapmái, muhto ii fal doarvái.
Áiggun dál gieđahallat identitehtaovddideami oppalaččat ja čatnat dan sámi ohppui.

Kulturseaguhus ii dárbbaš bilidit kultuvrra, muhto sáhttá viiddidit perspektiivva. Kulturfestiválas Guovdašuvvá, Guovdageainnus, 1987
(Govva: SL)

4.2. Identitehtadoaba

Oppalaš oahppoplána namuha identitehtaovddideami oktan oahpu ulbmilin. Identitehta lea sáhka sihke subjektiiva og objektiiva faktorain. Iešdovdu dahje iešgovva lea lahkasit čadnon identitehtii, muhto dát dovdu boahtá buorre muddui das mo olmmoš oaidná iežas daid dovdomearkkaid ektui mat earuhit olbmuid sin servodagas. Dán oktavuođas digaštalan identitehta, dan mearkkášumis ahte olmmoš dovdá iežas ruovttus muhtin joavkkus, ja ahte earát identifiserejit su dan joavkku gullevažžan. Dákkár joavku sáhttá leat ihtán dovdamearkkaid vuođul nugo sohkabealli, seksualalaš gullevašvuohta, stáhtaboarggarvuohta, etnisitehta, giella, fidno, politihkalaš dahje oskkolaš ipmárdus dahje ástoáigedoaimmat.
Min ollislaš identitehtas sáhttá leat máŋga oasi. Guđege oasis lea joavku gos olbmuin muhtin muddui lea seammá identitehta, nappo maiguin olmmožis lea juoga oktasaččat ja maiguin sáhttá dovdat oktasašvuođa. Identitehta lea hui unnán muddui addon riegádeamis. Mii sosialiserejuvvojit sohkabealleidentitehtii, oskkolaš, gielalaš dahje našuvnnalaš identitehtii. Muhtin identitehta oasit hápmejuvvojit juo árrat mánnávuođas, ja bistet dábálaččat nannosit eallima čađa, muhto earát sáhttet ovddiduvvot ollu maŋŋilit. Muhtin identitehtahámit sáhttet geanuhuvvot ja velá lonuhuvvot eará identitehtaosiiguin.Identitehta sáhttá nannejuvvot dahje geanuhuvvot olggoldas váikkuhusain, dihtomielalaččat dahje dihtomielameahttun. Historjálaččat leat máŋga ovdamearkka ahte stáhtat, našuvnnalaš ja oskkolaš lihkadusat leat bargan dihtomielalaččat nannet našuvnnalaš dahje oskkolaš identitehta. Gaskaoamit leat leamaš ea.ea. čoahkkánit muhtin symbolaid, lávlagiid, rituálaid ja seremoniijaid birra.
Identitehta ovddiduvvo go deaivvada olbmuiguin geain lea eará identitehta. Easka juoidá eará ektui šaddá jierpmálaš leat sápmelažžan, guolásteaddjin, nordlending dahje musliman. Lea uhcán jierpmálaš leat dat mii buohkat leat. Eanetlohku heterofiillain eai jurddaš nu ollu iežaset sohkabealalaš identitehta birra ovdal go deaivvadit homofilaiguin. Go mun šadden bajás Lulli-Norggas, mus ii lean makkárge dovdu ahte mus lei identitehta "søring"an. Easka go fárrejin davás, oaččui "søring"-identitehta čielga sisdoalu. Seammalágán ožžon ođđa identitehta go fárrejin Hammerfeasttas Guovdageidnui; ledjen dalle dážan. Ii lean šat seamma dehálaš ledjen go "søring" vai finnmárkkulaš, dat mii identifiserii mu lei ahte in lean sápmelaš.

Sámenieida jagis 2000?
(Gáldu: Balto: Sámi mánáidbajásgeassin nuppástuvvá.)

Mis lea buohkat muhtin identitehta - dahje eanet, muhto buohkain ii leat dorvvolaš identitehta. Dát guoská erenoamážit olbmuide geat gullet jovkkuide mat leat dahje leat leamaš badjelgeahččon dahje dulbmojuvvon. Oažžun dihtii dorvvolaš identitehta ferte hilgut vejolaš ovdagáttuid dan joavkku ektui masa gullá ja gávdnat sivaid leat čeavlái dan joavkku bealis. Dulbmojuvvon joavkkuide dát ii leat dakkár maid eaŋkilolbmo sáhttá dahkkat iešheanalaččat. Identitehtahuksen šaddá dalle kollektiivalaš proseassa.
Identitehtagiččit sáhttet šaddat juogo dainna ahte olmmožis ieš lea guovttesuorat (ambivalenta) gaskavuohta muhtin joavkku ektui, masa sus lea muhtin lágán gullevašvuohta, dahje dainna ahte identitehta maid ieš dovdá, ii heive oktii identitehtain maid earát addá sutnje. Sáhttá šaddat identitehtagižži go olmmoš dovdá gullevašvuođa guovtti jovkui, main nubbi ii dohket nuppi, omd. jus lea homofiila ja ristalaš.
Nuoraidáigi lea hui guovddáš iežas identitehtaovdánahttimii, "gávdnan dihtii iežas". Dán proseassas nuoraidskuvllas ja erenomážit joatkkaskuvllas lea dehálaš rolla. Otná servodagas ii lea eaŋkilolbmo identitehta nu diehttelas go dávjá lei moadde buolvva dás ovdal. Máŋggasat leat fárren nuppi kulturguovllus nubbái, dahje sin váhnemat leat dahkan dan. Servodat lea eambbo rabas guđetgelágán váikkuhusaide, guđetgelágán impulssaide man ektui nuorat sáhtet válljet dahje hilgut. Sihke oppalaš nuoraidpsykologalaš ja politihkalaš motiivvain deattuhit danin sii geat stivrejit oahpahuspolitihka nuoraid identitehtaovddideami.

4.3. Našuvnnalaš ja čearddalaš identitehta

Norgga historjjágirjjiin mii lohkat "de første nordmenn" birra, geat bohte vázzi riikii dalle go jiekŋa geassadii 10000 jagi dás ovdal . Historjágirjjit leat maŋŋilis addán dáid geađgeáigeolbmuide našuvnnalaš identitehta dan rájes go rastildedje muhtin saji gos máŋgga duháhiid jagiid maŋŋil bođii gonagasriika Norgga rádji. Vástádussan dasa leat muhtin sámit fas cealkán ahte duháhiid jagiid boares báktegovat álttás leat sámi. Bidjat čearddalaš mearkalihpuid dološ áiggi bázahusaide doaibmá ággan otná politihkalaš riiddus, muhto historjjaláš dieđalaš oainnus goappašagat leat hui eahppedahtti . Arkeologalaš gávdnosat Dávviriikkain čájehit ahte lea easka sullii Kristusa riegadeami rájes ahte mii sáhttit gávdnat čielga kultuvrralaš mearkkaid maid mii sáhttit čatnat dálá čearddalaš jovkkuide. Arkeologa Lars Børge H. Myklevoll čuoččuha ahte easka ruovdeáiggis šattai "oktasaš sámi gullevašvuohta Davvikalohtas", dahje eará sániiguin diehtomiella ahte ieš gullá kulturbirrasii mii lea čielgasit earálágán go eará kultuvrrat.

4.3.1. Našuvnnat ja čearddalaš joavkkut

Doahpagiin našuvdna / našunalitehta ja etnalaš joavku / etnisitehtta lea leamaš máŋgalágán sisdoallu áiggi ja báikki mielde, ja politihkalaš joavkkut ja dutkit leat dulkon dáid guđetgeláhkai. Ii oro leame vejolaš addit definišuvnna mainna buohkat šaddet soabadit. Sátni našuvdna lea nuppi bealde geavahuvvon olbmuid birra, geat bohtet vissis guovllus. 1600-1700-logu rájes našuvdna geavahuvvo muhtin stáhta assiid birra. Nuppi bealde našuvdna geavahuvvui 1700-logu nuppi beali rájes álbmoga birra, mas lei oktasaš giella ja kultuvra ja muhtin muddui oktasaš máttut. Dát ipmárdus lea lahkasit čadnon našunalistalaš ideologiija šaddamii, ja dat lea fas čadnon muttádussii feudalismmas kapitalismii Eurohpas. Go feudalservodaga stivrenvuohki juogo lei unna stáhtažat guđesge fyrsta vuolde dahje imperium, mas máŋgga álbmotčeardda ledje ovtta stáhta vuolde, šattai našunalstáhta šaddi kapitalisma váldoprinsihppa.
Našunalisttalaš ideologiija ulbmil lei ráhkadit dahje šaddadit našunalstáhtaid. Dan sáhte dahkat moaddeláhkai:
- Ovttástit guovllu mii ovdal lei juhkkon máŋgga unna stáhtáide (omd. Duiska ja Italia),
- Luovvanit guovllu stuora stáhtas (omd. Nuortariika-Ungarn, Norga eret Ruoŧas, Suopma eret Ruoššas).
- "Našunaliseret" siskkaldas unnitloguid dainna ahte bágget sin rastildit "našuvnnalaš" kultuvrii ja "našuvnnalaš" gillii. Dát leat dáhpáhuvvan measta buot riikkain gos lea leamaš okta váldogiella.
Našunalstáhta šattai oktasaš ideála sihke lihkadusaide man ulbmil lei ovttastit ja daidda man ulbmil lei luovvanit. Našunalstáhta lea bajiduvvon riikkaidgaskasaš prinsihppan, vaikko hui hárve stáhtat duođaid leat albmá našunalstáhtat.
v Prinsihpas našunalstáhtas lea oktasaš giella, kultuvra ja historjá, ja jus stáhtas ii lean dát, de eiseválddit ferte háhkat dan. Danin čuožžuhuvvo ahte našuvnnat eai álggahan našunalismma, muhto našunalisma álggahii našuvnnaid. Ameriikkalaš dutki Benedict Anderson gohččodii girjjis našunalismma birra "Imagined communities" (viehttaluvvon oktavuođat) . Buorre muddui lea duohta ahte našuvnnat leat ráhkaduvvon, muhto mii eat galgga vajálduhttit ahte sis lea maiddái muhtin lágán objektiivalaš vuođđu.
Doaba "etnalaš joavku" ii ge leat áibbas čielggas. Das lea muhtin dovdomearkkat ovttas "našuvnnain", dainna ahte etnalaš joavkkus dábálaččat lea oktasaš giella ja kultuvra dahje gielalaš ja kultuvrralaš dovdomearkkat. Dain lea oktasaš álgga, duođalaš dahje myhtalaš, ja muhtimin oktalaš fysalaš dovdomearkkat. Muhto dain ii leat álo oktasaš territorium. Fredrik Barth gohččuda etnisitehta kultuvrralaš erohusaid sosiálalaš organiseren, ja čuoččuha ahte "etnalaš identitehta prinsihpalaččat baicce lea sosiála organisašuvnna dovdomearka, go kultuvrralaš aspeakta."
Etnalaš joavku sáhttá šaddat našuvdnan dahje moadde dahje máŋga etnalaš joavkku sáhttet suddat oktii oktan našuvdnan, muhto ain báhcat etnalaš joavkun. Etnalaš geavahuvvo adjektiivan dan birra mii lea vuđolaš, álbmotlaš, árbevirolaš, vrd. etnalaš musihkka. Dán barggus geavahan "čeardda" ja "čearddalaš joavkku" seammá mearkkašumis go "etnalaš joavku".
Ii leat diehttelas ahte buohkain lea našuvnnalaš ii ge čearddalaš identitehta. Jugoslavias 60- ja 70-logus eatnasat definerejedje iežaset jugoslavalažžan, ii fal kroahtalažžan, serbalažžan jna. 20 jagi maŋŋilis lei našuvnnalaš ovttadat Jugoslavia luovvanan, našunalisttalaš joavkkut ledje ovddidan čearddalaš identitehta kroahtalažžan, serbalažžan jna., ja rievdadan dan našuvnnalaš identitehtan vugiin mii olggostuvvui eará čearddalaš jovkkuid.
Dán bargobihtás áiggun geavahit "našuvnna" álbmoga birra mas lea iežas stáhta, dahje mas lea oalle čielggas territorium ja čielga ambišuvnnat oaččuhit iežas stáhta. Ovdamearkka dihtii sáhttá hupmat kurdalaš, walisalaš ja palestinalaš našuvnnaid birra. Estalaš našuvdna lei našuvdnan velá daid 50 jagi go Esteeatna lei oassin Sovjetlihtus. Nuppi bealde áiggun geavahit "etnalaš joavku" dahje "čearda" báikkehas dahje sisafárrejuvvon unnitloguid birra, nugo kveanat, sigøynarat ja taterat, ja álbmotjoavkkuid birra mat ođđa áiggis leat sisafárren Norgii ja eará eurohpalaš riikkaide. Konsekveansa dás lea ahte ferte maiddái hupmat "etnalaš norggalaččaid" birra, sámegillii dážat/rivggut dáhje dárut, mat leat badjel 90% norggalaš našuvnnas. Dás in leat vel cealkán maidege sámiid birra, go gažaldat leat go sámit našuvdna dahje čearddalaš joavku boahtá boahtte kapihtalis.

4.3.2. Norggalaš ja sámi, našuvnnalaš ja čearddalaš

Lea dábáleamus hupmat norggalaš identitehta birra nugo našuvnnalaš identitehtan ja sámi identitehta birra nugo čearddalaš identitehtan. Nuppi bealde lea eambbo kontroversiella jus mii hupmat našuvnnalaš sámi ja čearddalaš dáru identitehta birra. Muhtimat leat geahččalan defineret sámiid našuvdnan. Vuosttaš háve lei 1751 sámekodisillas (Lappecodicillen), gos čállojuvvui "den Lappiske Nations Conservation" birra. Dalle ii lean šat doaba našuvdna ožžon dan čielga politihkalaš mearkkašumi maid maŋŋilis oaččui. Lei čielgasit politihkalaš oaidnu sátneválljema duogážin go Per Otnes 1970:s almmuhii girjji "Den samiske nasjon". Politihkalaš jovkkuin Norggas lea, nu guhkás go mun dieđán, dušše AKP mii goassege lea mearridan progámmahámis ahte sámit lea našuvdnan. Sámi orgánat ja searvvit lea oalle unnán geavahan doahpaga našuvnna sámiid birra. Muhto muhtin dutkit ja girječállit, sihke sámit ja dážat, geavahit dattetge "sámi našuvdna". Muđuid leat eanet álgoálbmogat mat geavahit našuvdna-doahpaga, vrd. "First Nations" USA:s ja Kanadas.
Mu mielas leat dehálaš ákkat sihke dan bealis ja vuostá ahte sámi álbmot lea ieažas našuvdna. Muhto dát gažaldat ii leat dehálaš sámi oahpu dáfus. Juridihkalaš vuoigatvuođaid ja álbmotrievtta ektui lea gažaldat sámi našuvnna birra easka; dehálaš jus lea sáhka sierra sámi stáhtas, maid mun in oainne áigeguovdilis dán oktavuođas. Go guoská sámi vuoigatvuođaid áššiin man birra dál lea riidu; vuoigatvuohta eatnamii ja čáhčái ja iežas oahpu, giella. ja kulturovddideami stivremii, dát lea regulerejuvvon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain álgoálbmogiid ja etnalaš unnitloguid birra. Vuigatvuođat mat sámiin lea oahppoáššiin leat dušše álgoálbmotstáhtusa duohken. áiggun danin digaštallat sámi oahppogažaldagaid rámmá siskkobealde, mas sámit meroštallajuvvot etnalaš joavkun ja álgoálbmogin ja seammas oassin Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša našuvnnain.
Norggalaš identitehta, nugo geavahuvvo omd. oppalaš oahppoplánas, lea našuvnnalaš identitehta čadnon Norgga stáhtii, mas deattuhuvvo eanemusat dáru ja dárogielat kulturárbi, muhto mii maiddái sisttisdoallá čearddalaš unnitloguid. "Sámegiella ja kultuvra leat oasit dán oktasaš árbbis. Norggas ja Davviriikkain lea erenoamáš ovddasvástádus sámegiela ja kultuvrra várjalit."
Mii sáhttit geahččit digaštallamiid sisafárrejeddjiid saji birra 17.mai-ávvudeamis ovdamearkan mo geavahit norggalaš identitehta viiddiduvvon mearkkášumis.
Jus norggalaš našuvnnalaš identitehta ii olggoš sámiid, kveanaid, sigøynariid, tateriid ja sisafárrejuvvon unnitloguid, de ferte seammás dohkkehit ahte guđetge joavkkus lea iežas čearddalaš identitehta. Ferte leat vejolaš sihke ovddidit omd. našuvnnalaš norggaslaš ja čearddalaš kurdalaš dahje kveana identitehta. Jus mii ipmirdit našuvnnalaš identitehta nu ahte fátmmasta buohkat geat orrot riikkas, mii fertet maiddái dohkkehit ahte gávdno dáru čearddalaš identitehta. Dažaide geat ellet ollislaš dahje mesta ollislaš dáža servodagas, erohus norggalaš našuvnnalaš ja dáru čearddalaš identitehta gaskkas dábálaččat ii oro leame nu stuoris. Nuppi bealde lea dáža / rivgu / dáru eambbo áššeguoskevaš doaba doppe gos cearddalaš dárut leat unnitlogus, omd. Guovdageainnus ja Kárášjogas dahje Tøyenis ja Grønlandas Oslos. Norgga kveanat earuhit čielgasit čearddalaš ja našuvnnalaš identitehta. Terje Aronsen čállá ahte sis lea kveana etnisitehta geain leat máttut historjjálaš Gáinnus (Kvenland), muhto kveana našunalitehta ii gávdno otne. Norgga kveanain lea norggalaš našunalitehta.

Norggalaš našuvnnalaš identitehta ii dárbbaš olgguštit unnitloguid. Miessemánu 17.b.-togas Romssas 1989 lei Internasjonalt Felleskap- nammasaš searvvis iežas oassi, mas vázze sihke sámit, dážat ja sisafárrejeaddjit.
(Govva: SL)

Go skuvllas lea identitehtaovdánahttin ulbmilin lea dehálaš earuhit čearddalaš ja našuvnnalaš identitehta. čearddalaš dáro identitehta lea iešalddis dušše dihtomielalašvuohta iežas duogáža birra. Muhto sáhttá leat várálaš seaguhit norggalaš-našuvnnalaš ja dáro- čearddalaš identitehta ja geahččalit reserveret norggalaš našuvnnalaš identitehta dušše siddjiide geain lea dáro-čearddalaš identitehta. Dalle lea oanehis geaidnu ovdal go šaddá "Norge for nordmenn" ja rasistalaš ja nazistalaš jurddagat.
Našuvnnalaš ja/dahje čearddalaš identitehta lea máŋggasiidda vuđolaš oassi iežaset identitehtas. Muhto našuvnnalaš dahje čearddalaš identitehta ii mearkkáš seamma buohkaide. Boađus dáruiduhtinpolitihkas lei ahte máŋga sámi ovddidedje nu gohččoduvvon goalmmát molsaeavttu. Sii eai defineren iežaset sápmelažžan ii ge dážan, muhto ii goabbáge. Muhto leat "ii goabbáge" lea muhtin láhkai leat ii mihkkege. Goalmmát molsaeaktu lea maŋimus jagiid baicce šaddan "sihke-ja". Jus dan sadjái go oaidnit iežaset "ii goabbá-ge" sáhttá geahččat iežaset nugo "sihke-ja", dat sáhttá leat mielde čoavdit identitehtagiččiid ja nannet iešdovddu.


(Govva: Sámi mánáidbajásgeassin nuppástuvvá)		 Sámi identitehta árbevieru ja modernitehta gaskkas
,

4.3.3. Norggalaš ja sámi identitehtahuksen

Gavdnojit máŋga miellagiddevaš parallella norggalaš ja sámi identitehtahuksemiid gaskkas, vaikko sámi identitehtahuksema báres áigi bođii sullii čuođi jagi maŋŋil. Ii leat vejolaš meroštallat juste goas álggahuvvui norggalaš ii ge sámi identitehta. Muhto mii sáhttit meroštallat áigodagaid goas identitehtahuksen lea leamaš erenoamáš nanus. Norggalaš identitehtahuksemii lei 1814 dehálaš miilamearka, muhto identitehtahuksen duođaid oaččui leavttu 1800-logu gaskamuttus. Dát dáhpáhuvai ovttas máŋgga riikka šaddi našunalismmain. Dan dihte go norggalaš badjeseahtu lei nannosit čadnon Danmárkui, dat ii sáhttán leat našuvnnalaš identitehta vuođđu, nugo badjeseahtu máŋga eará riikkain ledje našuvnnalaš identitehtaguoddit. Dát attii norggalaš našunalismma erenoamášvuođa eurohpalaš oktavuođas. šattai baicce odelboanda, vuostážettiin Østlanddas, mii šattai norggalašvuođa symbolan.
Norggalaš identitehtahuksemii gulai máidnasiid, álbmotlávlagiid ja álbmotdánssuid čoaggin, dárogiel čállingiela rekonstrueren, našunallávlla ja symbolat nugo leavga ja riikkavearju. Uniuvdnaáiggis Stuoradiggi šattai guovddáš nášuvnnalaš symbolan, ja 1905 uniuvdnaluvvama rájes Gonagas šattai dehálaš našuvnnalaš symbolan. Našunalisma bođii 1800-logu nuppi bealis bures ovdal čáppagirjjálašvuođas ja govvadáiddas. Norggalaš identitehtahuksemis lei guokte beali. Nuppi bealde lei ráddjen olggoriikkaid, erenoamážit Danmárkku ja Ruoŧa ektui, nuppi bealde fas geahččaleapmi dáruiduhttit dahje elimineret čearddalaš unnitloguid. Muhtin dain geat ovdimusas riide norggalaš identitehta bealis, ledje seammás garrasit dan vuostá ahte sámit ja eará unnitlogut galge beassat ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
Okta dáruiduhttinpolitihka deháleamus ulbmiliin lei hehttet sámi identitehta ovddideames. Sámegiella ja sámi kultuvra govviduvvui unnitárvvosažžan ja vuollegažžan masa ii oktage sáhttá háliidit čatnat. Nuppi bealde ovdanbuktui nu ahte sámit sáhte beassat searvat ovdánahttimii, jus rastildedje "alit" dáža kultuvrii. Nuppi bealde fas vuođustuvvui sámiid badjelgeahččama "dieđalaš" nállevelahemiin, mii celkkii ahte sámit ieža ledje doavkkit ja unnitárvvosažžan. Dát vuosttalašvuođa boahtá ovddan dán sitáhtas, okta dáruiduhttima ovdimus bealusteddjiin 1800-logu loahpas: "Sámiálbmot lea mánnáálbmogin, eambbo go ovtta láhkai. álbmogin sii čužžot máná collasis, ovttageardánis, eahppeovdanan dásis, ja leat dáruiduhttima ulbmil fievrridit sin olbmá láttasvuhtii - jus dát leš vejolaš."
Máŋgga jagi geahččaledje eiseválddit dahkat sámi historjjá ja sámi máhtu oaidnemeahttunin. Dainna ahte geahččadit ahte sámit eai ožžon maidege positiiva sámi mainna sáhte identifiseret, galge hehttet sámi identitehta ovddideames. Ivar Bjørklund čállá girjjis "Fjordfolket i Kvænangen" ahte olbmuin doppe lei dakkár oaidnu iežaset historjjá ektui: "Sivva dasa ahte ...Davvi-Romssa ii gávdno historjjás, lea njulgestaga ahte nu guhkin davvin riikkas eai orron olbmot. Unnimustá eai dážat. Danin eai lean ge olbmot geat sáhte hábmet historjjá." Vaikko dát lea leamaš hui dábálaš jurdda, leat sámit guovtti áigodagas čuožžilan heahpadis maid dážat ledje baggen sin ala, ja álgán dihtomielalaš barggu hukset sámi iešdovddu ja identitehta. Vuosttaš áigodat álggii birrasiid ovddit čuohtejagemolsumis ja kulminerii sámi riikkačoahkkimiiguin 1917 ja 1919. Dát lei vuosttaš sámi dihtomielahuksen riikkarájiid ja giellarájiid rásta, ja ovttas dainna bođii maid vuosttaš sámi čáppagirjjálašvuohta. Garra anti-sámi politihkka eiseválddiid bealis dagahii ahte buot sorjasmeahttun sámi organiseren Norggas cuvkanii 20-logus, ja easka maŋŋil soađi álggii fas sámiid organiserendoaimma. Vuosttažin ledje boazodoallosámit, oppalaš sámi organiseren bođii easka 60-logus. 1970-logus iđii fas sámi girjjálašvuohta ja sámegiela oahpahuvvogođii fas skuvllas. Identitehtahuksema nanamus áigodat bođii álttá-Guovdgeainnu-riiddus, 1970- logu loahpas ja 1980-logu álggos, go daddjui ahte riegáduvvojedje rávis sámit juohke beaivvi. Dán áigi bođii vuosttaš sámi leavga ja Sámi Soga Lávlla mearriduvvui sámi našunallávllan. Sámi identitehtahuksemis ovttasbargu rájiid rasta lea leamaš guovddážis. Nu go vuosttáš sámekonferánsa celkii: "Mii sámit leat okta álbmot ja riikkaid rájit eai galgga háddjet min oktavuođa."
Sámi čearddalaš identitehta huksen dieđusge ii leat leamaš giččiid haga. Sidjiide geat máŋga jagi leat geahččalan čiegadit sámi duogáša, sámi lihkadus sáhttá doaibmat uhkádussan. Sii ožžot gažaldaga geat sii leat ja manne bat sii leat biehttalan sin sámi duogáza. Sidjiide geat leat láhppán giela ja stuora oasi kultuvrralaš gealbbus lea váttis čuožžut ovdan sápmelažžan, go dalle vurdo ahte sii galget dovdat sámi gažaldagaid eambbo go sáhttet ollášuhttit.
Juohke našuvnnalaš dahje čearddalaš lihkadus dárbbaša juoidá man birra hukset lihkadusa. Deháleamus identitehtahuksema osiin leat giella, osku, našunalgirjjálašvuohta, lávllagat/ luođit /musihkka, leavga ja eará nášuvnnalaš / čearddalaš symbolat. Dávjá nammaduvvo muhtin oasi álbmogis erenoamáš našuvnnalažžan ja dán láhkai bajiduvvon symbolan, nu go odelboanda šattai norggalaš symbola našuvnnalaš lihkadusas 1800-logus. Sámiid dáfus boazodoallu lea šaddan sámi symbolan. Guđege sivas, golbma joavku leat ovddidan boazodoalu sámi symbolan: boazodoallosámit ieža, Norgga stuoraservodat ja olbmot geain lea sámi duogáš muhto eai hálit čájehit sámi identitehta. Bohccot ja lávvu lea dohkkehan sámi symbolan boazodoallosámiin ja eanaš dážain. Nuppi bealde leat sámit geain lea čielga sámi identitehta, muhto geain ii lea oktavuohta boazodoaluin, reageren dan vuostá ahte boazodoallu ja sámevuohta čadnojuvvo nu lahkasit oktii.

Sámi leavga vintejuvvo vuosttáš háve, 1996 Sámekonferánssas.
(Govva: SL)

Sámi identitehtahuksemis lea oanehaččat historjá go norggalaš identitehtahuksemis lea. Sámiin ii ge leat leamaš stáhtaváldi veahkkin. Danin ii leat vuordimis eará go ahte sámi identitehtahuksen lea ollen oalle oanehaččat, ja ahte ain lea unnitlohku sis geain lea sámi duogáš geain lea čielga sámi identitehta. Dát oidno ea.ea das ahte sii geat leat čálihan iežaset sámi jienastuslohkui, eai soaitte leat go moaddelogi proseantta dáin geain lea vuoigatvuohta čálihit.

Boahtte oassái
Mu fierpmádatbáikki váldosiidu
sveilund@online.no