Árbevierus fidnomáhttui
Sámi máhttu fidnofágain
Fidnopedagogihka váldofágabargu
Svein Lund
Høgskolen i Akershus, 2001
Dán bargobihtá álgosiidui
4. Kultuvra, identitehta ja fidnu
Lea čállon hui ollu sámi kultuvrra birra ja oalle ollu sámi identitehta birra. Muhto dan
muddui ahte identitehta lea čadnon fidnui, lea leamaš árbevirolaš sámi ealáhusaid oktavuođas,
vuosttážettiin boazodoallu ja duodji, ja identitehtavuostálasvuohta mii čuohcá sidjiide geat bággejuvvojit
guođđit dáid ealáhusaid ja ohcat eará birgenlági. Muhto lea čállon hui unnán dan birra mo
sámi identitehta ovddiduvvo "dážá" fágain ja dáid oahpus.
Fidnoidentitehta birra lea čállon oalle ollu mii guoská profešuvdnafágaide main lea
allaskuvlaoahppu, muhto Norggas lea čállon unnán fidnoidentitehta birra mii guoská
fidnofágaide man oahppu lea joatkkaskuvllas. Dán dihtii sáhtán dán kapihtalis unnán muddui čujuhit
earáide, fertejin baicce geahččalit ovdánahttit iežan jurdagiid go geahččalan vastidit nuppi
oassečuolbmačilgehusa:
* Mo sáhttá fidnoidentitehta ja sámi identitehta ovdáneapmi nannet nuppi nuppi?
4.1. Kulturduogáš, kulturmáhttu ja kulturipmárdus
Nugo čájehin kapihtalis 3.4, earuha oppalaš oahppoplána sámi kultuvrra ja identitehta gaskkas. Buot oahppit
Norggas galget oahppat sámi kultuvrra birra, seammás go sámi
kultuvra galgá "beassat ovdánit skuvllain gos leat sámi oahppit". Vaikko oppalaš
oahppoplána dás lea oalle oanehaš ja ii ge áibbas čielgas, sáhttá gávdnat belohahkii
guktutlágán ulbmiliid sámi ja ii-sámi ohppiide. Ii-sámi oahppit galget oažžut máhtu sámi
kultuvrra birra. Sámi oahppit galget dasa lassin ovddidit iežaset sámi identitehta. Skuvllain gos leat sámi oahppit galget
láhčit dili nu ahte sámi kultuvra sáhttá ovddiduvvot. Skuvllat fertejit nappo addit sámi ohppiid ja ii-sámi
ohppiid iežálágán oahpu. Dát erohus lea iešalddis buorre ágga čađahit sierra sámi
oahppoplánaid.
Dalle go lohken máŋgakultuvrrapedagogihka Sámi allaskuvllas lei okta váldoášši earuhit
kulturduogáža ja kulturipmárdusa gaskkas, ja ipmirdit ahte olmmoš, muhtin kultuvrra ektui, sáhttá leat
kulturduogáš kulturipmárdusa haga ja kulturipmárdus kulturduogáža haga.
Kulturduogáš lea dakkár maid oamasta mánnávuođas, bearražis ja
báikkálašservodagas. Sámi kulturduogaš lea dábálaččat čadnon sámi
etnisitehtii, muhto gávdnojit spiehkastagat goappašiid guvlui. Ollu sámit, geat leat bajásšaddan dáru dahje
dáruiduvvon guovllus leat ožžon oalle unnán sámi kulturduogáža. Muhto dážat geat leat
bajasšaddan čielga sámi guovllus, sáhtet baicce muhtin muddui leat ožžon sámi
kulturduogáža.
Kulturmáhttu sáhttá oamastit iežas kultuvrra birra dahje eará kultuvrra birra.
Antropologas sáhttá omd. lea stuora máhttu muhtin kultuvrra birra, vaikko sus ii leat ieš
makkárge duogáš dan kultuvrras. Kulturipmárdus lea ahte ipmirda láhttenvugiid,
jurddašanvugiid ja dábiid iežas kultuvrras ja earáid kultuvrras ja ahte máhttá veardidit
kultuvrraid. Kulturipmárdus guoská maiddái miellaguottuide, duohttadit eará kultuvrraid ja
kultuvrralaš láhttenvugiid ja gieđahallat daid ovttadássásažžan iežas kultuvrrain.
Jus mii čatnat dan skuvlii, mii sáhttit dadjat ahte skuvllas galgá leat ohppiid
kulturduogaš vuođđun, gaskkostit kulturmáhtu ja ovddidit kulturipmárdusa. Unnitlohko /
eanetlohko-oktavuođas lea erenoamáš dehálaš ovddidit kulturipmárdusa eanetlohko-álbmoga gaskkas,
vuostálastin dihtii nállevealaheami ja badjelgeahččuma. Unnitlohkoálbmot dárbbaša
vuostážettiin ovddidit iežas identitehta. Kulturmáhttu lea dehálaš identitehtaovddideapmái, muhto ii fal
doarvái.
Áiggun dál gieđahallat identitehtaovddideami oppalaččat ja čatnat dan sámi ohppui.
| Kulturseaguhus ii dárbbaš bilidit kultuvrra, muhto sáhttá viiddidit
perspektiivva. Kulturfestiválas Guovdašuvvá, Guovdageainnus, 1987 (Govva: SL) |
4.2. Identitehtadoaba
Oppalaš oahppoplána namuha identitehtaovddideami oktan oahpu ulbmilin. Identitehta
lea sáhka sihke subjektiiva og objektiiva faktorain. Iešdovdu dahje iešgovva lea lahkasit
čadnon identitehtii, muhto dát dovdu boahtá buorre muddui das mo olmmoš oaidná iežas daid dovdomearkkaid
ektui mat earuhit olbmuid sin servodagas. Dán oktavuođas digaštalan
identitehta, dan mearkkášumis ahte olmmoš dovdá iežas ruovttus muhtin joavkkus, ja ahte earát identifiserejit
su dan joavkku gullevažžan.
Dákkár joavku sáhttá leat ihtán dovdamearkkaid vuođul nugo sohkabealli, seksualalaš
gullevašvuohta, stáhtaboarggarvuohta, etnisitehta, giella, fidno, politihkalaš dahje oskkolaš ipmárdus dahje
ástoáigedoaimmat.
Min ollislaš identitehtas sáhttá leat máŋga oasi. Guđege oasis lea joavku gos olbmuin
muhtin muddui lea seammá identitehta, nappo maiguin olmmožis lea juoga oktasaččat ja
maiguin sáhttá dovdat oktasašvuođa. Identitehta lea hui unnán muddui addon riegádeamis.
Mii sosialiserejuvvojit sohkabealleidentitehtii, oskkolaš, gielalaš dahje našuvnnalaš
identitehtii. Muhtin identitehta oasit hápmejuvvojit juo árrat mánnávuođas, ja bistet
dábálaččat nannosit eallima čađa, muhto earát sáhttet ovddiduvvot ollu maŋŋilit.
Muhtin identitehtahámit sáhttet geanuhuvvot ja velá lonuhuvvot eará identitehtaosiiguin.Identitehta sáhttá
nannejuvvot dahje geanuhuvvot olggoldas váikkuhusain, dihtomielalaččat dahje dihtomielameahttun.
Historjálaččat leat máŋga ovdamearkka ahte stáhtat, našuvnnalaš ja oskkolaš lihkadusat leat
bargan dihtomielalaččat nannet našuvnnalaš dahje oskkolaš
identitehta. Gaskaoamit leat leamaš ea.ea. čoahkkánit muhtin symbolaid, lávlagiid, rituálaid ja
seremoniijaid birra.
Identitehta ovddiduvvo go deaivvada olbmuiguin geain lea eará identitehta. Easka
juoidá eará ektui šaddá jierpmálaš leat sápmelažžan, guolásteaddjin, nordlending dahje
musliman. Lea uhcán jierpmálaš leat dat mii buohkat leat. Eanetlohku heterofiillain eai jurddaš nu ollu iežaset
sohkabealalaš identitehta birra ovdal go deaivvadit homofilaiguin. Go mun šadden bajás Lulli-Norggas, mus ii lean
makkárge dovdu ahte mus lei identitehta "søring"an. Easka go fárrejin davás, oaččui "søring"-identitehta čielga
sisdoalu. Seammalágán ožžon ođđa identitehta go fárrejin Hammerfeasttas Guovdageidnui; ledjen dalle
dážan. Ii lean šat seamma dehálaš ledjen go "søring" vai finnmárkkulaš, dat mii identifiserii mu lei ahte
in lean sápmelaš.
| Sámenieida jagis 2000? (Gáldu: Balto: Sámi mánáidbajásgeassin
nuppástuvvá.) |
Mis lea buohkat muhtin identitehta - dahje eanet, muhto buohkain ii leat dorvvolaš identitehta. Dát guoská
erenoamážit olbmuide geat gullet jovkkuide mat leat dahje leat leamaš badjelgeahččon
dahje dulbmojuvvon. Oažžun dihtii dorvvolaš identitehta ferte hilgut vejolaš ovdagáttuid dan joavkku ektui masa
gullá ja gávdnat sivaid leat čeavlái dan joavkku bealis. Dulbmojuvvon joavkkuide dát ii leat dakkár maid
eaŋkilolbmo sáhttá dahkkat iešheanalaččat. Identitehtahuksen šaddá dalle kollektiivalaš
proseassa.
Identitehtagiččit sáhttet šaddat juogo dainna ahte olmmožis ieš lea guovttesuorat
(ambivalenta) gaskavuohta muhtin joavkku ektui, masa sus lea muhtin lágán gullevašvuohta,
dahje dainna ahte identitehta maid ieš dovdá, ii heive oktii identitehtain maid earát addá
sutnje. Sáhttá šaddat identitehtagižži go olmmoš dovdá gullevašvuođa guovtti jovkui, main
nubbi ii dohket nuppi, omd. jus lea homofiila ja ristalaš.
Nuoraidáigi lea hui guovddáš iežas identitehtaovdánahttimii, "gávdnan dihtii iežas".
Dán proseassas nuoraidskuvllas ja erenomážit joatkkaskuvllas lea dehálaš rolla. Otná
servodagas ii lea eaŋkilolbmo identitehta nu diehttelas go dávjá lei moadde buolvva dás
ovdal. Máŋggasat leat fárren nuppi kulturguovllus nubbái, dahje sin váhnemat leat dahkan
dan. Servodat lea eambbo rabas guđetgelágán váikkuhusaide, guđetgelágán impulssaide man ektui nuorat
sáhtet válljet dahje hilgut. Sihke oppalaš nuoraidpsykologalaš ja politihkalaš motiivvain deattuhit danin sii geat
stivrejit oahpahuspolitihka nuoraid identitehtaovddideami.
4.3. Našuvnnalaš ja čearddalaš identitehta
Norgga historjjágirjjiin mii lohkat "de første nordmenn" birra, geat bohte vázzi riikii
dalle go jiekŋa geassadii 10000 jagi dás ovdal . Historjágirjjit leat maŋŋilis addán dáid
geađgeáigeolbmuide našuvnnalaš identitehta dan rájes go rastildedje muhtin saji gos máŋgga
duháhiid jagiid maŋŋil bođii gonagasriika Norgga rádji. Vástádussan dasa leat muhtin sámit fas
cealkán ahte duháhiid jagiid boares báktegovat álttás leat sámi. Bidjat čearddalaš mearkalihpuid
dološ áiggi bázahusaide doaibmá ággan otná politihkalaš riiddus, muhto historjjaláš
dieđalaš oainnus goappašagat leat hui eahppedahtti . Arkeologalaš gávdnosat Dávviriikkain čájehit
ahte lea easka sullii Kristusa riegadeami rájes ahte mii sáhttit gávdnat
čielga kultuvrralaš mearkkaid maid mii sáhttit čatnat dálá čearddalaš jovkkuide. Arkeologa Lars
Børge H. Myklevoll čuoččuha ahte easka ruovdeáiggis šattai "oktasaš sámi gullevašvuohta
Davvikalohtas", dahje eará sániiguin diehtomiella ahte ieš gullá kulturbirrasii mii lea čielgasit
earálágán go eará kultuvrrat.
4.3.1. Našuvnnat ja čearddalaš joavkkut
Doahpagiin našuvdna / našunalitehta ja etnalaš joavku / etnisitehtta lea leamaš
máŋgalágán sisdoallu áiggi ja báikki mielde, ja politihkalaš joavkkut ja dutkit leat dulkon dáid
guđetgeláhkai. Ii oro leame vejolaš addit definišuvnna mainna buohkat šaddet soabadit. Sátni našuvdna
lea nuppi bealde geavahuvvon olbmuid birra, geat bohtet vissis guovllus. 1600-1700-logu rájes našuvdna geavahuvvo muhtin stáhta
assiid birra. Nuppi bealde našuvdna
geavahuvvui 1700-logu nuppi beali rájes álbmoga birra, mas lei oktasaš giella ja kultuvra ja
muhtin muddui oktasaš máttut. Dát ipmárdus lea lahkasit čadnon našunalistalaš ideologiija
šaddamii, ja dat lea fas čadnon muttádussii feudalismmas kapitalismii Eurohpas. Go
feudalservodaga stivrenvuohki juogo lei unna stáhtažat guđesge fyrsta vuolde dahje
imperium, mas máŋgga álbmotčeardda ledje ovtta stáhta vuolde, šattai našunalstáhta šaddi
kapitalisma váldoprinsihppa.
Našunalisttalaš ideologiija ulbmil lei ráhkadit dahje šaddadit našunalstáhtaid. Dan
sáhte dahkat moaddeláhkai:
- Ovttástit guovllu mii ovdal lei juhkkon máŋgga unna stáhtáide (omd. Duiska ja Italia),
- Luovvanit guovllu stuora stáhtas (omd. Nuortariika-Ungarn, Norga eret Ruoŧas, Suopma
eret Ruoššas).
- "Našunaliseret" siskkaldas unnitloguid dainna ahte bágget sin rastildit "našuvnnalaš"
kultuvrii ja "našuvnnalaš" gillii. Dát leat dáhpáhuvvan measta buot riikkain gos lea leamaš okta
váldogiella.
Našunalstáhta šattai oktasaš ideála sihke lihkadusaide man ulbmil lei ovttastit ja
daidda man ulbmil lei luovvanit. Našunalstáhta lea bajiduvvon riikkaidgaskasaš prinsihppan,
vaikko hui hárve stáhtat duođaid leat albmá našunalstáhtat.
v
Prinsihpas našunalstáhtas lea oktasaš giella, kultuvra ja historjá, ja jus stáhtas ii lean
dát, de eiseválddit ferte háhkat dan. Danin čuožžuhuvvo ahte našuvnnat eai álggahan
našunalismma, muhto našunalisma álggahii našuvnnaid. Ameriikkalaš dutki Benedict Anderson
gohččodii girjjis našunalismma birra "Imagined communities" (viehttaluvvon
oktavuođat) . Buorre muddui lea duohta ahte našuvnnat leat ráhkaduvvon, muhto mii eat
galgga vajálduhttit ahte sis lea maiddái muhtin lágán objektiivalaš vuođđu.
Doaba "etnalaš joavku" ii ge leat áibbas čielggas. Das lea muhtin dovdomearkkat
ovttas "našuvnnain", dainna ahte etnalaš joavkkus dábálaččat lea oktasaš giella ja kultuvra dahje
gielalaš ja kultuvrralaš dovdomearkkat. Dain lea oktasaš álgga, duođalaš dahje myhtalaš, ja muhtimin
oktalaš fysalaš dovdomearkkat. Muhto dain ii leat álo oktasaš territorium. Fredrik Barth gohččuda etnisitehta
kultuvrralaš erohusaid sosiálalaš organiseren, ja čuoččuha ahte "etnalaš identitehta
prinsihpalaččat baicce lea sosiála organisašuvnna dovdomearka, go kultuvrralaš aspeakta."
Etnalaš joavku sáhttá šaddat našuvdnan dahje moadde dahje máŋga etnalaš joavkku sáhttet
suddat oktii oktan našuvdnan, muhto ain báhcat etnalaš joavkun. Etnalaš geavahuvvo adjektiivan dan birra mii lea
vuđolaš, álbmotlaš, árbevirolaš, vrd. etnalaš musihkka. Dán barggus geavahan "čeardda" ja
"čearddalaš joavkku" seammá mearkkašumis go "etnalaš joavku".
Ii leat diehttelas ahte buohkain lea našuvnnalaš ii ge čearddalaš identitehta.
Jugoslavias 60- ja 70-logus eatnasat definerejedje iežaset jugoslavalažžan, ii fal
kroahtalažžan, serbalažžan jna. 20 jagi maŋŋilis lei našuvnnalaš ovttadat Jugoslavia luovvanan,
našunalisttalaš joavkkut ledje ovddidan čearddalaš identitehta kroahtalažžan, serbalažžan jna., ja
rievdadan dan našuvnnalaš identitehtan vugiin mii olggostuvvui eará čearddalaš jovkkuid.
Dán bargobihtás áiggun geavahit "našuvnna" álbmoga birra mas lea iežas stáhta, dahje mas lea oalle
čielggas territorium ja čielga ambišuvnnat oaččuhit iežas stáhta. Ovdamearkka dihtii sáhttá
hupmat kurdalaš, walisalaš ja palestinalaš našuvnnaid birra. Estalaš našuvdna lei našuvdnan velá
daid 50 jagi go Esteeatna lei oassin Sovjetlihtus. Nuppi bealde áiggun geavahit "etnalaš joavku" dahje "čearda" báikkehas
dahje sisafárrejuvvon unnitloguid birra, nugo kveanat, sigøynarat ja taterat, ja álbmotjoavkkuid birra mat ođđa áiggis
leat sisafárren Norgii ja eará eurohpalaš riikkaide. Konsekveansa dás lea ahte ferte maiddái hupmat "etnalaš
norggalaččaid" birra, sámegillii dážat/rivggut dáhje dárut, mat leat badjel 90% norggalaš
našuvnnas. Dás in leat vel cealkán maidege sámiid birra, go gažaldat leat go sámit našuvdna dahje
čearddalaš joavku boahtá boahtte kapihtalis.
4.3.2. Norggalaš ja sámi, našuvnnalaš ja čearddalaš
Lea dábáleamus hupmat norggalaš identitehta birra nugo našuvnnalaš identitehtan ja
sámi identitehta birra nugo čearddalaš identitehtan. Nuppi bealde lea eambbo kontroversiella
jus mii hupmat našuvnnalaš sámi ja čearddalaš dáru identitehta birra. Muhtimat leat
geahččalan defineret sámiid našuvdnan. Vuosttaš háve lei 1751 sámekodisillas
(Lappecodicillen), gos čállojuvvui "den Lappiske Nations Conservation" birra. Dalle ii lean
šat doaba našuvdna ožžon dan čielga politihkalaš mearkkašumi maid maŋŋilis
oaččui. Lei
čielgasit politihkalaš oaidnu sátneválljema duogážin go Per Otnes 1970:s almmuhii girjji
"Den samiske nasjon". Politihkalaš jovkkuin Norggas lea, nu guhkás go mun dieđán, dušše AKP mii goassege
lea mearridan progámmahámis ahte sámit lea našuvdnan. Sámi orgánat ja searvvit lea oalle unnán
geavahan doahpaga našuvnna sámiid birra. Muhto muhtin dutkit ja girječállit, sihke sámit ja dážat,
geavahit dattetge "sámi našuvdna". Muđuid leat eanet álgoálbmogat mat geavahit našuvdna-doahpaga, vrd.
"First Nations" USA:s ja Kanadas.
Mu mielas leat dehálaš ákkat sihke dan bealis ja vuostá ahte sámi álbmot lea ieažas našuvdna.
Muhto dát gažaldat ii leat dehálaš sámi oahpu dáfus. Juridihkalaš vuoigatvuođaid ja
álbmotrievtta ektui lea gažaldat sámi našuvnna birra easka; dehálaš jus lea sáhka sierra sámi
stáhtas, maid mun in oainne áigeguovdilis dán oktavuođas. Go guoská sámi vuoigatvuođaid
áššiin man birra dál lea riidu; vuoigatvuohta eatnamii ja čáhčái ja iežas oahpu, giella. ja
kulturovddideami stivremii, dát lea regulerejuvvon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain álgoálbmogiid ja etnalaš
unnitloguid birra. Vuigatvuođat mat sámiin lea oahppoáššiin leat dušše
álgoálbmotstáhtusa duohken. áiggun danin digaštallat sámi oahppogažaldagaid rámmá
siskkobealde, mas sámit meroštallajuvvot etnalaš joavkun ja álgoálbmogin ja seammas oassin Norgga, Ruoŧa,
Suoma ja Ruošša našuvnnain.
Norggalaš identitehta, nugo geavahuvvo omd. oppalaš oahppoplánas, lea našuvnnalaš
identitehta čadnon Norgga stáhtii, mas deattuhuvvo eanemusat dáru ja dárogielat kulturárbi,
muhto mii maiddái sisttisdoallá čearddalaš unnitloguid. "Sámegiella ja kultuvra leat oasit dán oktasaš
árbbis. Norggas ja Davviriikkain lea erenoamáš ovddasvástádus sámegiela ja kultuvrra várjalit."
Mii sáhttit geahččit digaštallamiid sisafárrejeddjiid saji birra 17.mai-ávvudeamis
ovdamearkan mo geavahit norggalaš identitehta viiddiduvvon mearkkášumis.
Jus norggalaš našuvnnalaš identitehta ii olggoš sámiid, kveanaid, sigøynariid, tateriid
ja sisafárrejuvvon unnitloguid, de ferte seammás dohkkehit ahte guđetge joavkkus lea iežas
čearddalaš identitehta. Ferte leat vejolaš sihke ovddidit omd. našuvnnalaš norggaslaš ja
čearddalaš kurdalaš dahje kveana identitehta. Jus mii ipmirdit našuvnnalaš identitehta nu ahte fátmmasta
buohkat geat orrot riikkas, mii fertet maiddái dohkkehit ahte gávdno dáru čearddalaš identitehta.
Dažaide geat ellet ollislaš dahje mesta ollislaš dáža servodagas,
erohus norggalaš našuvnnalaš ja dáru čearddalaš identitehta gaskkas dábálaččat ii oro
leame
nu stuoris. Nuppi bealde lea dáža / rivgu / dáru eambbo áššeguoskevaš doaba doppe gos
cearddalaš dárut leat unnitlogus, omd. Guovdageainnus ja Kárášjogas dahje Tøyenis ja
Grønlandas Oslos. Norgga kveanat earuhit čielgasit čearddalaš ja našuvnnalaš identitehta.
Terje Aronsen čállá ahte sis lea kveana etnisitehta geain leat máttut historjjálaš Gáinnus
(Kvenland), muhto kveana našunalitehta ii gávdno otne. Norgga kveanain lea norggalaš
našunalitehta.
| Norggalaš našuvnnalaš identitehta ii dárbbaš olgguštit unnitloguid.
Miessemánu 17.b.-togas Romssas 1989 lei Internasjonalt Felleskap-
nammasaš searvvis iežas oassi, mas vázze sihke sámit, dážat ja
sisafárrejeaddjit. (Govva: SL) |
Go skuvllas lea identitehtaovdánahttin ulbmilin lea dehálaš earuhit čearddalaš ja
našuvnnalaš identitehta. čearddalaš dáro identitehta lea iešalddis dušše dihtomielalašvuohta
iežas duogáža birra. Muhto sáhttá leat várálaš seaguhit norggalaš-našuvnnalaš
ja dáro-
čearddalaš identitehta ja geahččalit reserveret norggalaš našuvnnalaš identitehta dušše
siddjiide geain lea dáro-čearddalaš identitehta. Dalle lea oanehis geaidnu ovdal go šaddá
"Norge for nordmenn" ja rasistalaš ja nazistalaš jurddagat.
Našuvnnalaš ja/dahje čearddalaš identitehta lea máŋggasiidda vuđolaš oassi iežaset
identitehtas. Muhto našuvnnalaš dahje čearddalaš identitehta ii mearkkáš seamma buohkaide.
Boađus dáruiduhtinpolitihkas lei ahte máŋga sámi ovddidedje nu gohččoduvvon goalmmát
molsaeavttu. Sii eai defineren iežaset sápmelažžan ii ge dážan, muhto ii goabbáge. Muhto
leat "ii goabbáge" lea muhtin láhkai leat ii mihkkege. Goalmmát molsaeaktu lea maŋimus
jagiid baicce šaddan "sihke-ja". Jus dan sadjái go oaidnit iežaset "ii goabbá-ge" sáhttá
geahččat iežaset nugo "sihke-ja", dat sáhttá leat mielde čoavdit identitehtagiččiid ja nannet
iešdovddu.
|
|
(Govva: Sámi mánáidbajásgeassin nuppástuvvá) |
Sámi identitehta árbevieru ja modernitehta gaskkas |
,
4.3.3. Norggalaš ja sámi identitehtahuksen
Gavdnojit máŋga miellagiddevaš parallella norggalaš ja sámi identitehtahuksemiid
gaskkas, vaikko sámi identitehtahuksema báres áigi bođii sullii čuođi jagi maŋŋil. Ii leat
vejolaš meroštallat juste goas álggahuvvui norggalaš ii ge sámi identitehta. Muhto mii sáhttit
meroštallat áigodagaid goas identitehtahuksen lea leamaš erenoamáš nanus. Norggalaš
identitehtahuksemii lei 1814 dehálaš miilamearka, muhto identitehtahuksen duođaid oaččui
leavttu 1800-logu gaskamuttus. Dát dáhpáhuvai ovttas máŋgga riikka šaddi našunalismmain.
Dan dihte go norggalaš badjeseahtu lei nannosit čadnon Danmárkui, dat ii sáhttán leat
našuvnnalaš identitehta vuođđu, nugo badjeseahtu máŋga eará riikkain ledje našuvnnalaš
identitehtaguoddit. Dát attii norggalaš našunalismma erenoamášvuođa eurohpalaš oktavuođas.
šattai baicce odelboanda, vuostážettiin Østlanddas, mii šattai norggalašvuođa symbolan.
Norggalaš identitehtahuksemii gulai máidnasiid, álbmotlávlagiid ja álbmotdánssuid čoaggin,
dárogiel čállingiela rekonstrueren, našunallávlla ja symbolat nugo leavga ja riikkavearju.
Uniuvdnaáiggis Stuoradiggi šattai guovddáš nášuvnnalaš symbolan, ja 1905
uniuvdnaluvvama rájes Gonagas šattai dehálaš našuvnnalaš symbolan. Našunalisma bođii
1800-logu nuppi bealis bures ovdal čáppagirjjálašvuođas ja govvadáiddas.
Norggalaš identitehtahuksemis lei guokte beali. Nuppi bealde lei ráddjen
olggoriikkaid, erenoamážit Danmárkku ja Ruoŧa ektui, nuppi bealde fas geahččaleapmi
dáruiduhttit dahje elimineret čearddalaš unnitloguid. Muhtin dain geat ovdimusas riide
norggalaš identitehta bealis, ledje seammás garrasit dan vuostá ahte sámit ja eará unnitlogut
galge beassat ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
Okta dáruiduhttinpolitihka deháleamus ulbmiliin lei hehttet sámi identitehta
ovddideames. Sámegiella ja sámi kultuvra govviduvvui unnitárvvosažžan ja vuollegažžan
masa ii oktage sáhttá háliidit čatnat. Nuppi bealde ovdanbuktui nu ahte sámit sáhte beassat searvat
ovdánahttimii, jus rastildedje "alit" dáža kultuvrii. Nuppi bealde fas vuođustuvvui
sámiid badjelgeahččama "dieđalaš" nállevelahemiin, mii celkkii ahte sámit ieža ledje doavkkit ja
unnitárvvosažžan. Dát vuosttalašvuođa boahtá ovddan dán sitáhtas, okta dáruiduhttima
ovdimus bealusteddjiin 1800-logu loahpas: "Sámiálbmot lea mánnáálbmogin, eambbo go
ovtta láhkai. álbmogin sii čužžot máná collasis, ovttageardánis, eahppeovdanan dásis, ja leat
dáruiduhttima ulbmil fievrridit sin olbmá láttasvuhtii - jus dát leš vejolaš."
Máŋgga jagi geahččaledje eiseválddit dahkat sámi historjjá ja sámi máhtu
oaidnemeahttunin. Dainna ahte geahččadit ahte sámit eai ožžon maidege positiiva sámi
mainna sáhte identifiseret, galge hehttet sámi identitehta ovddideames. Ivar Bjørklund čállá
girjjis "Fjordfolket i Kvænangen" ahte olbmuin doppe lei dakkár oaidnu iežaset historjjá
ektui: "Sivva dasa ahte ...Davvi-Romssa ii gávdno historjjás, lea njulgestaga ahte nu guhkin
davvin riikkas eai orron olbmot. Unnimustá eai dážat. Danin eai lean ge olbmot geat sáhte
hábmet historjjá." Vaikko dát lea leamaš hui dábálaš jurdda, leat sámit guovtti
áigodagas čuožžilan heahpadis maid dážat ledje baggen sin ala, ja álgán dihtomielalaš barggu
hukset sámi iešdovddu ja identitehta. Vuosttaš áigodat álggii birrasiid ovddit čuohtejagemolsumis ja
kulminerii sámi riikkačoahkkimiiguin 1917 ja 1919. Dát lei vuosttaš sámi dihtomielahuksen
riikkarájiid ja giellarájiid rásta, ja ovttas dainna bođii maid vuosttaš sámi
čáppagirjjálašvuohta. Garra anti-sámi politihkka eiseválddiid bealis dagahii ahte buot
sorjasmeahttun sámi organiseren Norggas cuvkanii 20-logus, ja easka maŋŋil soađi álggii fas
sámiid organiserendoaimma. Vuosttažin ledje boazodoallosámit, oppalaš sámi organiseren
bođii easka 60-logus. 1970-logus iđii fas sámi girjjálašvuohta ja sámegiela oahpahuvvogođii
fas skuvllas. Identitehtahuksema nanamus áigodat bođii álttá-Guovdgeainnu-riiddus, 1970-
logu loahpas ja 1980-logu álggos, go daddjui ahte riegáduvvojedje rávis sámit juohke beaivvi.
Dán áigi bođii vuosttaš sámi leavga ja Sámi Soga Lávlla mearriduvvui sámi
našunallávllan.
Sámi identitehtahuksemis ovttasbargu rájiid rasta lea leamaš guovddážis. Nu go vuosttáš
sámekonferánsa celkii: "Mii sámit leat okta álbmot ja riikkaid rájit eai galgga háddjet min
oktavuođa."
Sámi čearddalaš identitehta huksen dieđusge ii leat leamaš giččiid haga. Sidjiide geat máŋga
jagi leat geahččalan čiegadit sámi duogáša, sámi lihkadus sáhttá doaibmat uhkádussan.
Sii ožžot gažaldaga geat sii leat ja manne bat sii leat biehttalan sin sámi duogáza. Sidjiide geat leat
láhppán giela ja stuora oasi kultuvrralaš gealbbus lea váttis čuožžut ovdan
sápmelažžan, go dalle vurdo ahte sii galget dovdat sámi gažaldagaid eambbo go sáhttet ollášuhttit.
Juohke našuvnnalaš dahje čearddalaš lihkadus dárbbaša juoidá man birra hukset
lihkadusa. Deháleamus identitehtahuksema osiin leat giella, osku, našunalgirjjálašvuohta,
lávllagat/ luođit /musihkka, leavga ja eará nášuvnnalaš / čearddalaš symbolat. Dávjá
nammaduvvo muhtin oasi álbmogis erenoamáš našuvnnalažžan ja dán láhkai bajiduvvon
symbolan, nu go odelboanda šattai norggalaš symbola našuvnnalaš lihkadusas 1800-logus.
Sámiid dáfus boazodoallu lea šaddan sámi symbolan. Guđege sivas, golbma joavku leat
ovddidan boazodoalu sámi symbolan: boazodoallosámit ieža, Norgga stuoraservodat ja
olbmot geain lea sámi duogáš muhto eai hálit čájehit sámi identitehta. Bohccot ja lávvu lea
dohkkehan sámi symbolan boazodoallosámiin ja eanaš dážain. Nuppi bealde leat sámit geain lea čielga
sámi identitehta, muhto geain ii lea oktavuohta boazodoaluin, reageren dan vuostá
ahte boazodoallu ja sámevuohta čadnojuvvo nu lahkasit oktii.
| Sámi leavga vintejuvvo vuosttáš háve, 1996
Sámekonferánssas. (Govva: SL) |
Sámi identitehtahuksemis lea oanehaččat historjá go
norggalaš identitehtahuksemis lea. Sámiin ii ge leat
leamaš stáhtaváldi veahkkin. Danin ii leat vuordimis
eará go ahte sámi identitehtahuksen lea ollen oalle
oanehaččat, ja ahte ain lea unnitlohku sis geain lea
sámi duogáš geain lea čielga sámi identitehta. Dát
oidno ea.ea das ahte sii geat leat čálihan iežaset sámi
jienastuslohkui, eai soaitte leat go moaddelogi
proseantta dáin geain lea vuoigatvuohta čálihit.
Boahtte oassái
Mu fierpmádatbáikki váldosiidu
sveilund@online.no