Árbevierus fidnomáhttui

Sámi máhttu fidnofágain

Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag

Fidnopedagogihka váldofágabargu
Svein Lund
Høgskolen i Akershus, 2001

3. Sámi oahpu juridihkalaš ja politihkalaš vuođđu

Norggas, nugo eará riikkain gos sámit orrot, lea soahpameahttunvuohta sihke politihkariid ja skuvlaolbmuid gaskkas, makkár oahppu sámit berrejit oažžut. Muhto dát oahppo ii galgga dušše leat dan duohken, geain lea fápmu skuvlaorgánain ja álbmotválljejuvvon dikkiin. Sámi oahppu vuođđun lea riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja našuvnnalaš lágat mat ea.ea. galget sihkkarastit álgoálbmogiid ja unnitloguid vuoigatvuođaid. Norgga lágat leat positiiva sámi oahpahusrivttiid ektui, nu guhkás go lea sáhka oppalaš cealkámusain. Muhto sámi beroštumit leat ollu unnán báidnán dokumeanttaid mat praktihkalaččat stivrejit oahpu maid sámit ožžot, nugo oahppoplánaid ja oahpponeavvuid. Go guovddáš eiseváldit muhtumin eai hálit suovvat oahpu mas álgoálbmogiid kultuvra ja máhttu lea guovddážis, sáhttá leat dehálaš ahte sii geat ráhčet dákkár oahpu bealis dovdet ja geavahit dán juridihkalaš ja politihkalaš vuođu.
Dán vuođul lean bidjan dán váldofágabárggu vuosttáš oassečuolbmačilgehusa ná:
* Makkár oaivadusat addet riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja Norgga lágat sámi oahpahussii, ja man muddui dát berre dagahit ahte dálá praksis rievdaduvvo? Dán gažaldaga gieđahalan dán kapihtalis.

Norgga eiseválddit leat cealkán ahte Norgga stáhta sámepolitihka juo ollášuhttá riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ja sii leat ovdal biehttalan guorahallat sáhttet go konvenšuvnnaid muhtin láhkai addet oaivadusaid Ođastus 94:ii. Dát dagaha ahte lea dárbbašlaš gieđahallat dán gažaldaga vuđolaččat. Go dás lean konkluderen ahte lea oalle stuorra vuostálašvuođat konvenšuvnnaid geatnegasvuođaid ja dálá sámi joatkkaoahpu njuolgadusaid gaskkas, lean gávnnahan ahte lea dárbu dokumenteret dán muhtin sitáhtaiguin.

3.1. Mii geatnegahttá Norga?

Sámi oahppu lea nuppi bealde oassin našuvnnalaš oahpahuspolitihkas ja nuppi bealde fas oassin našuvnnalaš sámepolitihkas. áiggun danin jearrat heivejit go prinsihpat ja lágat dan guovtti bealde oktii, ja doaibmá go oahppu dáid prinsihpaid mielde.
Leat máŋga almmolaš dokumeantta mat celket makkár joatkkaoahpu sámi oahppit ja oahppahallit galget oažžut. Dáid gaskkas leat muhtimat juridihkalaččat ja politihkalaččat bajábealde earáid, nugo Vuođđoláhka lea sámelága ja oahppolága bajábealde ja dát lágat leat fas oahppoplánaid ja eará njuolggadusaid bajábealde.
Našuvnnalaš lágaid lassin Norggas leat riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat, ON ja vuolleorganisašuvnnaid, Europaráđi, EEO (EØS) ja davviriikkaid ovttasbarggu bokte. Ii leat álo álki dadjat mii lea bajábealde ja mii lea vuolábealde, danin go politihkalaš ulbmilat eai leat álo formálalaš juridihkalaš geatnegasvuođaid olis. Dát mii leat ea.ea. oaidnán gažaldagain makkár váikkuhus ILO álgoálbmotkonvenšuvdna ja EEO-šiehtadus galgá leat Norgga lágaid ektui. áiggun dattetge doarjut ipmárdusa ahte riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat, globála dahje regionála dásis, maid Norga lea ratifiseren, geatnegahttá nu ahte jus lágat eai leat konvenšuvnnaid mielde, ferte Norga rievdadit lágaid. čujuhan dás oahppolágalávdegoddái, mii cealká:
"Norga stáhtan lea dattetge geatnegahtton čuovvut konvenšuvdnamearrádusaid maid lea dohkehan beroškeahttá das movt mearrádusat váikkuhit sisriikalaš riektái. Dát perspektiiva lea iešalddis mearrideaddji stáhtii láhkaaddin ja šaddá bidjojuvvot vuođđun lávdegotti bargui oahppolága áššeguoskevaš osiide.
Dán vuođul bijan čuovvovaš hierarkiija, mii galgá stivret joatkkaoahpu: 1. Riikkáidgaskasaš konvenšuvnnat masa Norga lea searvan
2. Vuođđoláhka
3. Eará Norgga lágat, erenoamážit sámeláhka ja oahppoláhka
4. Vuođđoskuvlla, joatkkaoahpu ja rávesolbmuidoahpu oppalaš oahppoplána
5. Fágaid oahppoplánat
Oahppolávdegoddi cealká čilgehusastis (NOU 1995:18) ahte: "Geatnegasvuođat mat Norgga eiseválddiin leat Vuođđolága §110 ja álbmotrievtti mielde, fertejit doaibmat vuođđun buot láhkaaddimii mii lea dehálaš sámiid riektedillái. Oahppolágat leat dán oktavuođas erenoamážit guovddážis."
Lávdegoddi čujuha vel dasa ahte Norgga stáhta politihkka sámiid ektui lea rievdan ja ahte das lea konsekveanssat oahpahuspolitihkii: "Ovddit láhkaaddin ja dan dulkoma ferte buorre muddui oidnojuvvot dan politihka ektui maid Norgga eiseválddit leat jođihan sámi álbmotjoavkku hárrái. Gitta maŋŋil soađi rádjái dát lei politihkka mii geahččalii assimileret sámiid dáža servodahkii. Dán linjjá eiseválddit dál lea hilgon. ... Oktiibuot dát ovdáneapmi bidjá ođđa gáibádusaid Norgga láhkaaddemii ja riektajurddašeapmái, mii ii baljo buot čuoggáin heive ollásit oktii ulbmiliin man vuođul lea mearriduvvon vuođđolága §110a ja konvenšuvdnamearrahusaid našuvnnalaš unnitlogu gáhttema birra. Lea sorjjasmeahttun ulbmil geahččalit oažžut Norgge lágaid buoremus vuogi mielde heivet oktii vuoigatvuođalaš ja politihkalaš gáibádusaiguin mat otne leat vuođđun."
Guovddáš skuvlaeiseválddit leat gieđahallan sámi oahppoplánaid dakkárin maid sáhttá válljet dahje hilgut. Dán celkkii KUF:a stáhtačálli Randi Øverland čielgasit: "Mun oaivvildan ahte ođđa oahppoplánat leat buorre vuođđu sihke sámi ja ii-sámi ohppiide oahppat sámi diliid birra. Danin ii leat áigeguovddil ráhkadit erenoamáš oahppoplánaid main leat sámi fáttát lassin oahppoplánaide sámegielas 1. ja 2. giellan."
Juo dalle go Ođastus 94 plánejuvvui celkkii Sámi joatkkaskuvllaid stivra ahte lei dárbu guorahallat mo riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat sáhttet váikkuhit vuoigatvuhtii oažžut sierralágán sámi oahpu. Muhto KUF hilgui dalle dan sávaldaga. Oahpoláhkalávdegoddi guorahalai baicce moadde áššeguoskevaš konvenšuvnna. Lávdegoddi goit ii bidjan gažaldaga makkár váikkuhusat konvenšuvnnain lea oahppoplánaid ja suorgefálaldagaid ektui, go Ođastus 94 lei juo čađahuvvon ja rievdadit dán livččii olggobealde lávdegotti mandáhta.
Vuođđoskuvlaođastusa (Ođastus 97) olis dahkkui dakkár guorahallan, vuođđoskuvlla ektui, ja dát lea mielde vuođđoskuvlla sámi oahppoplánaid ovdasánis. Go dás fas guorahalan riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid, huksen belohahkii dán ovdasáni ja oahppolávdegotti čilgehusa (NOU 1995:18) ala, muhto lean dasa lassin váldán mielde vel moadde artihkala, erenoamážit fidnooahpu birra. Lean maid dahkan iežan konklušuvnnaid joatkkaoahpu dáfus. Otná beaivvi eai leat guovddáš eiseválddit árvvoštallan lea go dálá sámi joatkkaoahppu konvenšuvnnaid mielde.

3.2. Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat

Áiggun dás iskat deháleamus konvenšuvnnaid mat sáhttet sihkkarastit vuoigatvuođa oahpahussii ja kultuvrralaš ovdáneapmái, geahččan dihtii mo dát váikkuhit sámiid vuoigatvuođa oažžut oahpahusa mas lea sámi sisdoallu. áiggun vuos siteret áššeguoskevaš artihkkaliid, ja de guđege artihkkala vuolábealde kommenteret mo dat sáhttá váikkuhit sámi oahpu.
Gávdnojit maiddái eará konvenšuvnnat mat gieđahallet dáid áššiid. Sáhtán namuhit ON-konvenšuvnnaid nallevealaheami vuostá, sivila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (27. art.) ja ekonomalaš, sosiala ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra (1. art.) ja Eurohparáđi čarter regiuvdna- ja unnitálbmotgielaid birra (7. art.). Dát čujuhit ovttá háltái ja eai livččii nannen eai ge geanuhan mearkkášanveara konklušuvnnaid maid geasán dáin konvenšuvnnain maid guorahalan dás.

3.2.1. Olmmošvuoigatvuođacealkámuš

Olmmošvuoigatvuođacealkámuša mearridii ON juo jagis 1948.
26. artihkal
2.Oahpahusa ulbmil galgá leat nannet olmmošlaš persuvnnalašvuođa ja lasihit gudnejahttuma olmmošvuoigatvuođaide ja vuđolaš friddjavuhtii, ovddidit ipmárdusa, gierdevašvuođa ja ustitvuođa buot našuvnnaid, čearddaid ja oskolaš jovkkuid gaskkas ja nannet Ovttastuvvon Našuvnnaid ráfebarggu.
3.Váhnemiin lea vuosttasvuoigatvuohta válljet makkár oahpu sin mánát galget oažžut. Norgga oktavuođas dát ferte vuostážettiin merkkášit ahte oahppu galgá ovddidit ipmárdusa, gierdevašvuođa ja ustitvuođa sámiid, dážaid ja eará Norgga čearddaid gaskkas. Dán sáhttá dušše dahkat jus dát čearddat deaivvadit ovtta dásis, ja ovttadássásaš dilli boahtá ovdan oahppoplánain, oahppogirjjiin ja oahpaheamis.

3.2.2. ON:a mánáidkonvenšuvdna

Mánáidkonvenšuvdna mearriduvvui jagis 1989 ja Norga ratifiserii dan 1991:s.

29. artihkal
1. Riikkat leat ovttamielas dasa ahte máná oahpus galggašii ulbmil leat:
c) ovddidit árvvusatnit daid váhnemiid, ovddidit erenoamáš kultuvrralaš identitehta, giela ja árvvuid, riikka našuvnnalaš árvvuid gos mánná ássá, riikkas gos son lea eret ja kultuvrraid mat leat earálágánat go su iežas;
d) rahkkanahttit máná ovddasvástideaddji eallimiii luđolaš servodagasvuoiŋŋalaš áddejupmái, ráfii, soabalašvuhtii, sohkabeliid dásseárvui ja buot čearddaid gaskasaš ustitvuhtii, etihkkálaš, našunalalaš ja oskku joavkkuid ja olbmuide geat gullet eamiálbmogii;

30. artihkal
Riikkain gos gávdnojit etnihkkálaš, oskkolaš dahje gielalaš unnitálbmogat, ii galgga mánás gii dakkár unnitálbmogii dahje eamiálbmogii gullá, gieldit vuoigatvuođa oktan eará miellahtuin iežas joavkkuin návddašit kultuvrrasis, religiuvnnas dovddastit ja čuovvut dahje giellasis atnit.
Dás lea čielga gáibádus ahte oahppit galget oahppat doahttalit sihke iežaset ja earáid kultuvrra, giela ja árvvuid. Gáibadus guoská ohppui ollislaččat, ja sihke našuvnnalaš árvvut ja álgoálbmogat leat erenoamážit vuolláisárgon. Lea nappo čielga bargu skuvlii vuostálastit badjelgeahčči guottuid sámiid ja eará álgoálbmogiid vuostá, dainna ahte oahppit ožžot vuođu doahttalit álgoálbmogiid árvvuid ja kultuvrraid.

3.2.3. ILO-konvenšuvdna álgoálbmogiid birra

ILO-konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain mearriduvvui 1989:s ja Norga ratifiserii dan jagi maŋŋil. Máŋga guovddáš dokumeanttas mat gusket sámi ohppui čujuhuvvo dán konvenšuvdnii, ea.ea oahppolága ovdabarggus ja stuoradiggedieđáhusain sámepolitihka birra. Vuođđoskuvlla oahppoplánaid ovdasánis čujuhuvvo artihkkaliidda 26-28, go čilget manne vuođđoskuvllas leat sierra sámi oahppoplánat.

26. artihkal
Dáid álbmogiid buot láhtuide galgá dorvvastit unnimustá seamma buriid vejolašvuođaid oažžut oahpahusa buot dásiin go riikka servodaga muđuid.
Lágát ja njuolggadusat leat dehálaš eavttut addit "seamma buriid vejolašvuođaid", muhto jus artihkal galgá ollášuvvot ferte oahppu ekonomalaččat, geografalaččat, kultuvrralaččat ja gielalaččat leat ovtta álki háhkat álgoálbmogiidda go eanetlohkoálbmogii.

27. artihkal
1. Dáid álbmogiid oahpahusprográmmaid ja oahpahusfálaldagaid galgá ovddidit ja ollášuhttit singuin veahkkálagaid vai dát prográmmat ja bálvalusat gallehit sin sierranasdárbbuid, ja daidda galget gullat sin historjá, diehtu, teknologiija, árvosystemat ja maiddái sin sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš viggamušat.
Oahpus, mii lágiiduvvo sámiid várás, galgá leat sámi sisdoallu, ja oahpahusfálaldat galgá ovdánahttojuvvot ovttasbargguin sámiiguin. Dát ferte dalle guoskat buot ohppui sámiid várás, ii dušše fal fálaldagaide lohkat erenoamáš fágaid ja linjáid mat gusket dušše moadde diibmui dahje hárve ohppiide. Go fálaldat galgá ollášuhttit sámiid veahkkálagaid dat mearkkáša ahte boađus ferte leat oahpahusfálaldat maid sámit dohkkehit. Ii leat doarvái ahte sámi orgánat leat formálalaš gulaskuddanásahusat.

. 2. Ovddasvástideaddji eiseválddit galget dáhkidit dáid álbmogiid lahtuid skuvlema ja osolašvuođa skuvlenprográmmaid plánemis ja ollášuhttimis dainna ulbmilin ahte dát álbmogat dađistaga sáhttet váldit ain stuorit ovddasvástádusa dáid prográmmaid jođiheamis.
Dákkár proseassa lea juo álggahuvvon, go ea.ea. Sámediggi lea ožžon ovddeš Sámi oahpahusráđi doaimmaid. Gažaldat lea dál man muddui dát sirdin mielddisbuktá vuoigatvuođa mearridit oahpahusa sisdoalu ja hámi. Sáhttá jearrat lea go dát artihkal ollášuvvon nu guhká go KUF ain stivre sámi joatkkaskuvllaid.

3. Dasa lassin ráđđehusat galget dovddastit dáid álbmogiid vuoigatvuođa vuođđudit iežasat skuvlenásahusaid ja -bálvalusaid dainna eavttuin ahte dákkár ásahusat devdet unnimus norpmaid maid ovddasvástideaddji eiseválddit leat ráđđálagaid dáiguin álbmogiiguin ráhkadan.
Vuosttaš odeldiggeproposišuvnnas oahppolága birra KUF dulká dán dušše sámiid vuoigatvuohtan álggahit privahtaskuvllaid, ja stáhta geatnegasvuohtan subsidieret dákkár skuvllaid. Mu mielas dát lea hui eahppidahtti dulkon, ja jearan ii go dát vuoigatvuohta maiddái ferte sisttisdoallat vuoigatvuođa álggahit ja jođihit iežas almmolaš oahpahusásahusaid. Dulkon mii lei Ot.prp. 36:as ii geardduhuvvon Bondevik-ráđđehusa evttohusas oahppolága birra, Ot.prp. 46 - 1997/98.

28. artihkal
1. Dáid álbmogiid mánáide galgá vejolašvuođaid mielde addit loj\hkan- ja čállinoahpahusa sin eatnigillii dahje dan gillii mii eanemus geavahuvvo dan joavkkus masa sii gullet. Juos dát ii leat geavatlaččat vejolaš, de ovddasvástideaddji eiseválddit galget ráđđadallat dáiguin álbmogiiguin sdán ulbmila joksandoaimmaid birra.
2. Muttágis doaimmaiguin galgá dorvvastit dáidda álbmogiidda vejolašvuođa oahppat geavahit njuovžilit riikka virggálaš giela dahje riikka virggálaš gielain ovtta.
3. Galgá bidjet johtui doaimmaid mat seailluhit ja ovddidit dáid álbmogiid iežaset gielaid ahtanuššama ja geavaheami.
Sámiid hárrái lea eahpitkeahttá geavatlaččat vejolaš deavdit gáibádusa oahppat lohkat ja čállit sámegillii. Dát vuoigatvuohta guoská olles álbmogii, maiddái sii geat leat láhppán giela. Galgá álggahuvvot doaimmat ovddidit ja nannet sámegiela geavaheami. Dát ferte mearkkášit doaimmat mat sáhttet jorgalit dáruiduhtima.

Nenetsat lea álgoálbmot Ruoššas, mii lea gillan ollu oljobuvttadusas ja atombávkálemiid dihtii. Ruošša ii leat dohkkehan ILO-konvenšuvnna álgoálbmogiid birra.
(Govva: Ivar Bjørklund)

30. artihkal
1. Ráđđehusat galget álggahit doaimmaid mat dáid álbmogiid árbevieruid ja kultuvrra dáfus muttágis láhkai čilgejit sidjiide sin iežaset vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid earenoamážit barggu, ekonomalaš vejolašvuođaid, skuvlejumi ja dearvvašvuođa gažaldagaid, sosiála fálaldagaid ja dakkár vuoigatvuođaid hárrái maid vuođđun lea dát konvenšuvdna.
Muhtin suohkanat ja fylkkagielddat eai oro leame ollášuhttan dan geatnegasvuođa, go eai leat addán dieđuid vuoigatvuođaid birra maid ohppiin lea válljet sámegiela fágan.

31. artihkal
Čuvgendoaimmat galget álggahuvvot riikkaservodagas buot veagadatjoavkkuid gaskkas, earenoamážit daid gaskkas geat leat eanemus dahkamušas dáiguin álbmogiiguin sihkkun dihte ovdagáttuid mat dain joavkkuin sáhttet leat dáid álbmogiid guovdu. Dán várás galgá sihkkarastit ahte historjágirjjiin ja eará oahppamateriálas addojuvvo duohta, dárkilis ja vuoiggalaš govva dáid álbmogiid servodagas ja kultuvrras.
Dát lea hui dehálaš bargu skuvlii. Digaštallan Finnmárkkus sámevuoigatvuođaid birra čájeha ahte lea stuora dárbu juohkit dákkár dieđuid. Dát čájeha maiddái man dárbbašlaš lea ahte našuvnnalaš oahppoplánain leat sámi fáttát, ja ahte oahpaheaddjit ožžot skuvlema sámi áššiid birra.

IV oassi, Fidnomáhttáhus, duodji ja gávpogiid olggobeale guovlluid ealáhusat, lea áššeguoskevaš fidnooahpu hárrái.

22. artihkal
1. Galgá ovddidit dáid álbmogiid lahtuid oasseváldima oktasaš fidnomáhttáhusprográmmaide.
2. Goas ásahuvvon oktasaš fidnomáhttáhusprográmmat eai čuovo dáid álbmogiid earenoamáš dárbbuid, de ráđđehusat galget veahkkálagaid dáid álbmogiiguin ásahit sierra fidnomáhttáhusprográmmaid ja bálvalusaid.
3. Dát sierra fidnomáhttáhusprográmmat galget vuođđoduvvot dáid álbmogiid ekonomalaš, sosiála ja kultuvradiliide ja geavatlaš dárbbuide. Buot dutkamušat dáid prográmmaid oktavuođas galget dahkkojuvvot veahkkalagaid dáiguin álbmogiiguin, geaiguin galgá ráđđádallat dákkár prográmmaid organiserema ja jođiheami birra. Go lea vejolaš, de dát álbmogat galget sáhttit dađistaga ieža váldit ovddasvástádusa dákkár earenoamáš máhttáhusprográmmaid organiseremis ja jođiheamis, juos sii ieža mearridit nu.
Gávnnahan dihtii man muddui dála oktasaš prográmmat leat dohkkalaččat ja man muddui lea dárbbašlaš álggahit sierra sámi prográmmaid / oahppoplánaid, lea dárbu konkrehtalaččat árvvoštallat buot oahppoplánaid ja sámi máhtu mii gávdno guđege fidnofágas. Erenoamážit lea dárbu árvvoštallat mo Ođastus 94 lea gieđahallan duodje- ja boazodoallooahpu, ja sáváldaga álggahit lotnolašealáhusoahpu, dán ja boahtte artihkkala ektui.

ILO-konvenšuvdna suodjá duodjebuvttadusa ja duodjeoahpu. Duojár Christine Rensberg, Brännåsen gilis botnjá suonaid.
(Govva: SL)

23. artihkal
1. Duodji, dálonguovlluid ja báikegottiid ealáhusat ja árbevirolaš bivdo- ja čoagginealáhusat- ja barggut galget dovddastuvvot dehálaš oassin dáid álbmogiid kultuvrra seailluheamis ja maiddái ekonomalaš iešmearrideamis ja ovdámunis. álo go lea dárbu, ráđđehusat galget veahkkálagaid dáid álbmogiiguin dorvvastit dáid doaimmaid nanusmuvvama ja ovdáneami.
2. Go dát álbmogat sihtet, de galgá addit heivvolaš teknihkalaš ja ekonomalaš veahki gokko dat beare lea vejolaš. Dan oktavuođas galgá váldit vuhtii dáid álbmogiid árbevirolaš teknologiija ja kultuvraiešvuođaid ja maiddái guhkesáigálaš ja vuoiggalaš ovdánumi dehálašvuođa.

ILO-konvenšuvdna nr. 169 lea deháleamus konvenšuvdna álgoálbmogiidda. Dát guoská maiddái oahpahussii. Dás lea celkojuvvon ahte oahppu álgoálbmogiid várás galgá huksejuvvot sin iežaset máhtu ja árvvuid ala, ja ahte sis lea vuoigatvuohta ieža stivret oahpahusa. Mun oainnán čielga oktavuođa daid gaskkas ahte KUF hilgui árvvoštallamis dán konvenšuvnna Ođastus 94 olis, muhto dagai dákkár árvvoštallama Ođastus 97 olis, ja dan ahte vuođđoskuvlii dál čáhká ollu eambbo sámi sisdoallu jo joatkkaskuvlii.

ILO-konvenšuvdna cealká ahte fidnooahppu galgá lea álgoálbmogiid dárbbuid mielde. Dá lea Sámi oahpahusguovddáža mekánalaš barggahat, Anáris.
(Govva: SL) Sámi oahpahusguovddáš Anáris addá oahpu sámi kultuvrras, muhto oahpaheami váldogiella lea suomagiella.
(Govva: SL)
,

3.2.4. Rio-konvenšuvdna biologalaš máŋggaidvuođa birra

Máilbmekonferánsa birrasa ja ovddideami ovddas, Rio de Janeiros 1992, mearridii Agenda 21, kapihttal 26, álgoálbmogiid ja sin servodagaid dohkkeheami ja nannema birra.

8. artihkal
Iešguđetge kontráktabealli galgá nu guhkás go vejolaš ja vuogas:
(j) Sin našuvnnalaš lágaid ektui, gudnejahttit, seastit ja doalahit máhtuid, ođastemiid ja árbeviruid mat gullet álgoálbmogiidda ja báikkálaš servodagaide mat doalahit árbevirolaš eallinvuogi mii lea čuozzovaš biologalaš máŋggaidvuođa seastimii ja ceavzilis geavaheapmái, ja ovddidit dáid govdit heiveheami, dohkkehemiin ja oasseváldimiin sis leat oamástit dákkár máhtuid, ođastemiid ja árbeviruid ja ovddidit daid dietnasiid vuoiggalaš juogadeami, mat bohtet dákkár máhtuid, ođastemiid ja árbevieruid ávkkástallamis.
Rio-konvenšuvdna čujuha dasa ahte álgoálbmogiid máhttu lea dehálaš, ii dušše fal iežaset várás, muhto maiddái seastin dihtii biologalaš máŋggaidvuođa ja bistevaš luonddugeavaheapmái. Sámi dilis dát lea áigeguovdil nu ahte sáhttá veardidit sámi árbeviruid boazodoalus, meahccásteamis ja guolástusas, daid vahágiid ektui maid luondu ja eallinvuođđu leat ožžon ođđaáigasaš stuoradoalu geažil. Jus otne galgá leat vejolaš sirdit dákkár máhtu boahtte buolvvaide, dat ferte beassat sisa skuvlii ja oahppoplánaide.

3.2.5. Konklušuvdna konvenšuvnnaid birra

Norgga stáhtas lea geatnegasvuohta lágiidit oahpahusfálaldaga nu ahte:
1. Oahppu našuvnnalaš dásis addá dieđuid sámi álbmoga ja sin kultuvrra birra, dainna lágiin ahte čájeha ipmárdusa ja doahttaleami.
2. Oahppu sámi ohppiid várás galgá leat sámegiella ja sámi kultuvra vuođđun.
3. Fidnooahppu sámiid várás ferte leat sin sierranas dárbbuid vuođul.
Konvenšuvnnat dieđusge eai cealkke mo dát galgá geavatlaččat čađahuvvot, go riikkain leat iešguđetgelágán oahpahusvuogádagat. Ea. ea. lea oahppoplánaid rolla iešguđetlágánat. Dan rolla mielde, maid oahppoplánain lea Norgga skuvllas, mun dulkon dan geatnegasvuohtan ahte galgá leat sihke sámi fáttát našuvnnalaš oahppoplánain ja ahte sámiin lea vuoigatvuohta oažžut sámi oahppoplánaid go ieža háliidit.

3.3. Norgga lágat

3.3.1. Vuođđoláhka

Jagis 1988 mearridii Stuoradiggi Vuođđolága sámeparagráfa, §110a:
Lea stáhta eiseválddiid ovddasvástádus láhčit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimis.
Go eiseválddit ovdal ledje gieđahallan sámiid, dahje nugo dávjá lohke; "samisktalende nordmenn", dušše fal eaŋkilolmmošin, celkkojuvvui dál ahte sámit maiddái leat sierra álbmot mas lea iežas servodateallin ja oktasaš vuoigatvuođat álbmogin. Go skuvllas min áiggis lea hui guovddáš sadji sihke giella- og kulturgaskkosteamis ja servodateallima oasseváldima oahpus, ferte dát paragráfa maiddái leat sámi oahpahusa vuođđun.

3.3.2. Sámeláhka

"Láhka Sámedikki ja eará sámi riektediliid birra" mearriduvvui 1987:s. Paragráfat mat gusket gielladiliide, lasihuvvojedje 1990:s. §1-5: Sámegiella ja dárogilla leat ovtta-árvosaš gielat. Dát galget leat dássálagaid kapihttala 3 mearrádusaid mielde.
3. kapihttal regulere vuoigatvuođa geavahit sámegiela hálddašanguovllus, ja stáhta geatnegasvuođat addit muhtin bálvvalusaid sámegillii, čálalaččat ja/dahje njálmmálaččat. Dehálaš skuvlii lea vuostážettiin §3-8:
Juohkkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut oahpu sámegielas. Gonagas sáhttá addit dárkilit njuolggadusaid dán mearrádusa čađaheami birra. Vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla sámegiela ja sámegillii oahpaheami várás gustojit dat njuolggadusat mat leat oahppolágas, ja dat njuolggadusat mat leat daidda lágaide lassin.

Sámeláhka čealká ahte suohkanat galget leat guovttegiellagat sámegiela hálddašanguovllus. Muhto dan vuostá lea leamaš garra vuostahahku, erenoamážit Gáivuonas, gos luoddagálbbit leat billášuvvon.
(Govva: SL)

3.3.3. Oahppoláhka

Go oahppolágalávdegoddi nammaduvvui, Sámediggi bivddii saji dohko, muhto KUF ii addán dan. Oahppolágalávdegoddi evttohii ea.ea. ahte Sámediggi galgá nammadit Sámi joatkkaskuvllaid stivrra ja mearridit sámi oahppoplánaid. Dan muddui go lávdegoddi evttohii nannet sámi vuoigatvuođaid oahpahusas, dat čujuhii riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide, erenoamážit ILO-konvenšuvdnii. Muhto lávdegoddi ii árvvoštallan sáhtá go leat nu ahte konvenšuvnnaid mielde berrešedje vel eambbo nannet sámi sisdoalu ja sámi stivrema sámi oahpu badjel.
Sámediggi celkkii ahte lea "heađis ahte nugo vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa ulbmilparagráfa lea hápmejuvvon ahte vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahus galggašii mielddisbuktit oktasaš diehto-, kultur- ja árvovuođđu, sáhttá hirbmadit gáržžedit sámi sisdoalu oahppoplánain ja ráddjet Sámedikki válddi addit láhka-ásahusaid sámi oahpahusa várás."
Lávdegoddi háliidii ahte Sámedikkis galgá leat gealbu mearridit sámi oahppoplánaid ja addit njuolggadusaid sámi oahpu prisihpaid birra. KUF háliidii ráddjet dan gealbbu sámegielfágii ja "erenoamáš fágaide joatkkaoahpus". Dasa lassin Sámediggi galggašii beassat mearridit našuvnnalaš oahppoplánaid sámi fáttáid. Muhto sámi oahppoplánat fágain maid maiddái eará ohppiin lea, galggai KUF ieš stivret.

Áiggun dás cealkit veaháš moatti paragráfa birra, nu go láhka loahpalaččat šattai:

§1. Oahpu ulbmil
Go ulbmilparagráfas celkojuvvo ahte "Oahppu galgá ovddidit olmmošlaš ovttaárvvu ja ovttadássásašvuođa, vuoigŋafriddjavuođa ja gierddevašvuođa ", ja ahte "Oahppu galgá heivehuvvot eaŋkiloahppi ja oahpahalli návccaide ja eavttuide", dat ferte ea.ea mearkkášit ahte galgá ovddidit ovttadássásašvuođa sámiid ja eará čearddaid gaskkas Norggas, ja ahte oahppu galgá heivehuvvot sámi ohppiid eavttuide. Nuppi bealde lea lágas vuolláisárgon ahte "Oahppu galgá ... doarjut oktasaš máhtto-, kultuvrra- ja árvovuođu". Gulaskuddamis vuostálaste sámi gulaskuddanásahusat dán teavstta, muhto eai ožžon rievdadusa. Konvenšuvnnaid ja Vuođđolága prinsihpaid mielde sáhttá jearrat ii go dás sáhte leat vuostálašvuohta ulbmiliid gaskkas. Oahppolágas váilu cealkámuš sámi oahpu ulbmila birra.

§ 6-4. Oahpu sisdoallu
Oahppoplána ásahusat, buo. § 2-3 ja § 3-4 galget dáhkidit oahpaheami sámi álbmoga ja dan kultuvrra, giela, historjjá ja servodateallima birra sierranasfága oktavuođain. Departemeantta mearridan rámmáid siskkobealde addá Sámediggi njuolggadusaid dákkár oahpu sisdoalu birra. Sámediggi addá njuolggadusaid vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpu sámegiela oahpoplánaid birra, ja joatkkaoahpu sierra sámi fágaid oahppoplánaid birra. Njuolggadusat fertejit leat departemeantta mearridan viidodaga ja ressursarámmáid siskkobealde. Departemeanta addá njuolggadusaid eará erenoamáš oahppoplánaid birra sámi guovllu oahpahusa várás ja ohppiid várás geat olggobealde sámi guovllu ožžot sámi oahpu. Sámediggi galgá ovttasráđiid departemeanttain ráhkadit njuolggadusevttohusaid..... Doaimmas borgemánu 1. b. 1999..., muhto aŋkke nu ahte gustovaš oahppoplánat vuođđoskuvlla (L97 ja L97S) ja joatkkaoahpu várás jotkojuvvo dassái go Sámediggi lea mearridan ođđa.
Okta deháleamus riidoáššiin oahppolága olis lei fápmojuohkin KUF ja Sámedikki gaskkas. Deháleamus gažaldat lea man ásahus galgá mearridit sámi oahppoplánaid sisdoallu ja man fágain galgá leat sámi oahppoplána.

3.4. Stuoradiggedieđáhusat sámepolitihka birra

Lassin lágaide ja njuolggadusaide leat stuoradiggedieđáhusat sámepolitihka birra guovddáš dokumeanttat sámi oahpu várás, áigodagas maŋŋil go Sámediggi vuođđoduvvui 1989:s. Ovdal go Ođastus 94 álggahuvvui, bođii Stuoradiggedieđáhus 52 (1992-93) Om norsk samepolitikk. Dás čállojuvvui:
"Lea maiddái iešalddis ulbmil ahte sámiin ieža galgá leat stuora váikkuhus sámi skuvlla sisdollui, nu ahte skuvla sáhttá šaddat dehalaš neavvu sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima seastimii ja ovdánahttimii. Dát mielddisbuktá ahte sámi orgánat galget beassat searvat oahppoplánaid ja sámi oahpu guoskevas oahpahusprográmmaid hábmemii. Skuvlafálaldat sámi mánáid várás huksejuvvo vuđolaš prinsihpa alde ahte skuvla galgá leat oassin servodagas. Sámiid etnalaš identitehta, čadnon sosiala ja kultuvrralaš dilalašvuođaide, hábmejit dehálaš eavttu oahppamii. Váldimis sámi kultuvra vuođđun, šaddá skuvla nuppi bealde nannet ohppiid identitehtadovddu ja iešluohttámuša, ja nuppi bealde fas leat mielde nannet ja viidáset ovdánahttit sámi kulturárbbi."
Stuoradiggedieđáhus 41 (1996-97) evttoha ahte Sámi oahpahusráđi ovddasvástádus sirdojuvvo Sámediggái, ja ahte Sámediggi oažžu ráddjejuvvon válddi mearridit oahppoplánaid. Dát lea seamma maid maŋŋilis mearriduvvui oahpahuslágas. St.die. 41 guorahallá Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja vuolláisárgu ahte ILO- konvenšuvnna 27. art. lea "erenoamáš áššáiguoski dáro-sámi diliide". St. die. 41 manná guhkkelii go ovddit dieđáhus dainna ahte áigu delegeret válddi Sámediggái, muhto das lea eahpečielga signalat man guhkás áigu mannat luovvanit departemeantta guovddáš stivrema. Oahppoplánaid dohkkeheami birra, cealká Stuoradiggedieđahus 41 (s.42) ea.ea: "Oahppoplánat leat našuvnnalaš stivrendokumeanttat, maiddái plánat mat erenoamážit leat sámi álbmoga várás. Buot plánat leat danin mearriduvvon departemeanttas."

Stuoradiggedieđáhusat čelket ahte Sámedikki rolla oahpahusas galgá nannejuvvot. Kárášjogas leat Sámi joatkkaskuvlla mekanihkaroahppit ráhkadan dán modealla Sámedikki ođđa visttis. Dát geavahuvvo gutnalihttin sámediggevistti olgobealde.
(Govva: SL)

Dás áiggun jearrat heive go dát oktii ILO-konvenšuvnna gáibádusaiguin ja Oahppolága sirdimiin muhtin oahppoplánaid Sámedikki háldui.

3.5. Oppalaš oahppoplána

"Vuođđoskuvlla, joatkkaoahpu ja rávesolbmuidoahpu oahppoplána - Oppalaš oassi" lea fágaid oahppoplánaid vuođđu. Vuođđoskuvllas lea nu gohččoduvvon "šaldi", mas celkkojuvvo dan skuvlla oktasaš ulbmilat. Muhto joatkkaoahpus ii leat dákkár šaldi, ja danin lea dušše oppalaš oasis ahte mii sáhttit gávdnat oktasaš njuolggadusaid joatkkaoahpu hárrái.

Vuosttaš evttohus oppalaš oahppoplánii vuolláisárgui garrasit oktasaš našuvnnalaš kultuvra- ja máhttovuođu, ja "hilgu reformpedagogalaš progressivismma prinsihpaid heivehit ohppiid oahpama sin eallindili ja vuđolaš čuolmmaid / beroštumiid ektui". Bohte sihke positiiva ja negatiiva reakšuvnnat oppalaš oahppoplána evttohussii. Kritihkka lei ea.ea ahte báikkálaš perspektiiva lei unniduvvon M87 ektui. Okta kritihkariin čálii: "Plána oppalaš servodatgovas bohtet báikkálaš servodat, báikkálaš kultuvra ja báikkálaš heaveheapmi dušše ovdal unna binná čiegas - . Dát lea measta eaddudit daid máŋga vuođđoskuvlaoahpaheaddji, geat leat geavahan báikkálaš servodaga oahppanarenan ja kultuvrralaš vuođđun - ja geat eahkedis ja vahkoloahpain leat bargan dan ala ahte skuvla ja báikkálaš servodat galget doaibmat kultuvrralaš ja gielalaš oktavuohtan." Sámi áššiin lei hui unnán sadji evttohusas. Kapihttalis "Kulturárbi ja identitehta" lei dušše okta cealkka: "Sámegiella ja kultuvra lea oasit dán oktasaš árbbis, mii Norggas lea erenoamáš ovddasvástádus várjalit". Ii sániin ge nammaduvvon makkár rolla sámegielas ja sámekultuvrras galgá leat skuvllas. Bođii danin garra kritihkka, mii belohahkii lihkostuvai oaččuhit rievdadusaid, ja KUF čilgii Stuoradiggái sin boahtte evttohusa olis, jagis 1993: "Sámi leat loktejuvvon eambbo ovddan ja gielalaš unnitlogut leat buorebut oidnosindahkan"
Loahppalaš oahppoplánas deattuhuvvo eambbo heivehuvvon oahppo ja man dehálaš báikkálaš servodat lea oahpus, muhto dat ii lean doarvái rievdadit váldotendeanssa. Stuoradiggi mearridii dán nuppi evttohusa, muhto deattuhii seammás ahte "Positiiva vásahusat báikkálaš oahppoplánain M87 mielde, fertejit dán oktavuođas vuolláisárgojuvvot". Dattege deattuhuvvo našuvnnalaš oahppoávdnasat nannosit: "Lea diehttelas ahte ipmárdusa ja dulkoma čujuhusrámmat fertejit álbmoga váste leat oktasaččat - fertejit leat oassin dábálaš oahppamis." Viidaseappot deattuhuvvo identitehta ovddideami árbejuvvon lahttenvugiid, norpmaid ja cealkinvugiid bokte ja diehtu našuvnnalaš ja báikkálaš árbevieruid birra. Dán oktavuođas celko: "Sámegiella ja kultuvra leat oasit dán oktasaš árbbis. Norggas ja Davviriikkain lea erenoamáš ovddasvástádus sámegiela ja kultuvrra várjalit. Dát árbi galgá beassat ovdánit skuvllain gos leat sámi oahppit, vai nanne sámiid identitehta ja min oktasaš máhtu sámi kultuvrra birra."
Go celkkojuvvo ahte sámi kultuvra lea oassin oktasaš árbbis, dat addá sámi kultuvrii alit árvvu go das lei dáruiduhttináiggis. Dáinna cealkámušain eiseválddit hilgot boares ipmárdusa ahte doaba "našuvnnalaš" Norggas dušše guoská dáža kultuvrii. Suovvilis dulkon dás lea ahte sámi ja dáža kultuvrrat dohkkehuvvojit ovttadássásaš paralleallan dan "oktasaš árbbi" siskkobealde. Seammás dát lea oalle eahpečielggasit celkojuvvon ja sáhttá maiddái ipmirdit dan nu ahte sámi kultuvra lea dáža kultuvrras variántan. Lea dieđusge dušše doppe gos leat sámit ahte sámi kultuvra sáhttá ovddidit viidaseappot, muhto ii boađe čielggasit ovdan ahte skuvllat main eai leat sámi oahppit, maiddái galget gaskkostit dieđuid sámegiela ja sámi kultuvrra birra. Jus mii galgat sáhttit nannet "min oktasaš máhtu sámi kultuvrra birra ", de dát máhttu ferte sisa buot skuvllaide. Dát orru leame diehttelas, muhto jus mii ohcat fágaid oahppoplánain, oahppogirjjiin ja skuvllaid geavatlaš doaimmas dán rádjái, de mii gávnnahit ahte dávjá ii leat nu.

Váldoáššálaččat oainnán oppalaš oahppoplána hámohusaid sámegiela ja sámekultuvrra dohkkeheapmin, váikko livččii sávaldahttii presiseret ahte diehtu sámi kultuvrra birra galgá ollet buot ohppiide Norggas.

Sámi dološ osku lea oassin kulturárbbis. Romssa universitehta sámegiel studeanttat geahčadit oaffárrieggá Ivggus, 1989.
(Govva: SL)

3.6. Sámi joatkkaskuvllaid ulbmil

Dalle go Sámi joatkkaskuvla, Guovdageainnus ja Stáhta boazodoalloskuvla biddjojuvvuiga oktii 1.8.1988 rájes, dat dáhpáhuvai stuoradiggemearrádusa vuođul, mas celkojuvvo Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ulbmila birra: "Ođđa skuvlla ulbmil lea lágiidit oahppofálaldagaid mat leat buoret ásahuvvon sámi kultuvrii, árbevirrui ja ealáhussii, nu ahte doaibma sáhttá nannet sámi nuoraid gealbbu."
Sámi joatkkaskuvllaid stivra mearridii 1991 dáid skuvllaid oktasaš ulbmila. Dát dáhpáhuvai vuđolaš digástallama maŋŋil oahpaheddjiid gaskkas, mas ea.ea. gažaldat oahpahusgiela birra lei guovddážis.
Ulbmil lei:
"Sámi joatkkaskuvllat galget leat ressursaguovddážin sámi joatkkaohpui ja ollášuhttit dárbbuid ja gáibádusaid maid ohppiin lea sámi servodaga, riikkaservodaga ja máilbmeservodaga miellahtun. Skuvla galgá nannet ohppiid sámi identitehta ja addit sidjiide vuođu fievridit sámi kulturárbbi viidáset. Sámi joatkkaskuvllain lea erenoamáš ovddasvástadus addit oahpu sámegielas ja sámegillii, sámi kultuvrras, historjjás ja fidnoeallimis, ja addit ohppiide gealbolašvuođa válljet fitnu ja doaibmabáikki vaikko gos sámi servodagas, riikaservodagas ja máilmmeservodagas."
Moadde jagi maŋŋil lasihuvvui rávesolbmuidoahpu dehálaš ulbmilin. Stivrra ulbmilmearrádus sáddejuvvui departementii, mii ii cealkán maidege dan vuostá. Muhto in ge leat gávdnan makkárge formálalaš mearrádusa mii cealká ahte KUF lea dohkkehan stivrra mearrádusa. Skuvllaid bealis dát ulbmilmearrádus gohččoduvvui "ulbmilparagráfan", go celkojuvvui ahte dat galggai leat lásahus dalá joatkkaoahppolága §2.
Dán ulbmila vuođul mearridii stivra 1996 strategalaš plána áigodahkii 1996-2000. Dat čilge ulbmila dárkkileapput ja konkretisere doaimmaid mat ferte dahkkot ollášuhttit dan. Strategalaš plána ii leat formálalaččat gieđahallon departemeanttas. Stivra lea dál (geassemánu 2001) gieđahallame ođđa strategalaš plána, áigodagas 2001-2003.

3.7. Konklušuvdna juridihkalaš ja politihkalaš vuođu birra

Mu konklušuvdna riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ja Norgga lágaid guorahallamis lea ahte dát okttibuot addet nana oaivvadusaid sihke dasa ahte buot oahppit Norggas galget oažžut oahpu sámi kultuvra ja sámi servodatdiliid birra ja dasa ahte sámiin lea vuoigatvuohta iežaset oahppamii, gos sámegiella, sámi kultuvra ja máhttu leat guovddáš oasit, seammas go oahppu galgá addit sidjiide vuođu searvat stuoraservodahkii.
Nugo goappašiid árvvoštallanraporttat Ođastus 94 birra leat vuđolaččat dokumenteren, lea dálá sámi joatkkaoahpus unnán muddui sámi sisdoallu. Dát guoská erenoamážit fidnofágaide, belohahkii erret boazodoallu ja duodji. árvvoštallan čájeha ahte leat nana sávaldat measta buot fágaid oahpaheddjiin ahte fágaid sámi sisdoallu ferte nannejuvvot. Lei maiddái konklušuvdna ahte oahppoplánat berrejit rievdaduvvot dainna ahte sáddet eanet sámi fáttát našunala oahpoplánain ja/dahje ahte ráhkaduvvo sierra sámi oahppoplánaid ja/dahje metodalaš bagadusat.
Danin lea dás vuostálašvuohta teoriija ja praksisa gaskkas, mii dagaha ahte sámi oahpu oahppoplánavuođđu ja eará njuolgadusat berre rievdaduvvot. Man muddui dát šaddá guoskat fidnooahpu "daža" fágain, lea dan duohken man muddui sámi árbevierut, sámi máhttu ja erenoamášvuođat sámi ealáhusain leat čadnon dáid fágaide. Dán áiggun guorahallat kapihtaliin 7.-10. Muhto álggus lea dárbu dadjat juoidá dan birra makkár oktavuođat leat kultuvrra, identitehta ja fitnu gaskkas.

Boahtte kapihtalii
Mu fierpmádatbáikki váldosiidu
sveilund@online.no


ILO-konvenšuvdna cealká ahte fidnooahppu galgá lea álgoálbmogiid dárbbuid mielde. Dá lea Sámi oahpahusguovddáža mekánalaš barggahat, Anáris. (Govva: SL)	Sámi oahpahusguovddáš Anáris addá oahpu sámi kultuvrras, muhto oahpaheami váldogiella lea suomagiella. (Govva: SL)