Árbevierus fidnomáhttui

Sámi máhttu fidnofágain

Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag

Fidnopedagogihka váldofágabargu
Svein Lund
Høgskolen i Akershus, 2001

2. Luodda

Dán bargobihtás áiggun geahččalit joatkit barggu mii álggahuvvui sámi máhtu semináras ja Ođastus 94 árvvoštallamis. 1. kapihtalis lean juo geažidan man háltái háliidan mannat. Dán kápihtalis áiggun čilget dan dárkkileapput ja čájehit muhtin "mearkageađggi" luotta guoras, mat leat dárbbašlaš meattildit ollen dihtii ulbmilii, ja mat sáhttet leat ávkkálaččat maiddái sidjiide geat mannet veahá eará háltái, earáin sániiguin sullásaš dutkamii ja skuvlaovdánahttimii.

2.1. Čuolbmačilgehus

Sámi joatkkaoahpus lea duppalis ulbmil; addit vuođu searvat fidnoeallimii ja/dahje alit oahppamii ja "nannet ohppiid sámi iešdovddu ja addit sidjiide vuođu fievrredit sámi kulturárbbi viidáset". Ollu cealkámušat mat leat boahtán sámi joatkkaskuvllaid ohppiin, oahpaheddjiin ja hálddahusain čájehit ahte dálá oahpus lea ollu mii váilu ovdal go skuvllat ollášuhttet dán ulbmila dohkálaččat.

Dán barggus áiggun geahččat mo sáhttá buorebut ollášuhttit ulbmila, erenoamáš fidnofágain, ja geahččalit čoavdit dán čuolbmačilgehusa:
Mo sáhttá sámi joatkkaskuvllaid fidnofágalaš oahppu sihke addit vuođu fidnobargui / viidáset oahppamii ja nannet sámi kultuvrra ja sámi identitehta?

Leat hui máŋga ášši mat váikuhit mo dát oahppu duođaid šaddá. Oažžun dihtii lagat oktavuođa sámi joatkkaoahpu bajit ulbmiliid ja skuvlla árgebeaivvi gaskkas, oainnán dárbbu dahkat rievdadusaid golmma guovllus; sisdoalu, oahpahusgiela ja bargovugiid dáfus. Dán barggus áiggun vuostážettiin geahčadit sisdoalu. áiggun digástallat muhtin dehálaš rámmaeavttuid mat váikkuhit vejolašvuođa addit fidnooahpu sámi sisdoalu. Seammás áiggun geahččalit vástidit dáid vuollálas čuolbmačilgehusaid, maid mun anán dehálaš oassin sámi fidnooahpu ipmárdusas.
* Makkár oaivadusat addet riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja Norgga lágat sámi oahpahussii, ja man muddui dát berre dagahit ahte dálá praksis rievdaduvvo? (3. kap.)
* Mo sáhttá fidnoidentitehta ja sámi identitehta ovdáneapmi nannet nuppi nuppi? (4. kap.)
* Mat leat sámi máhtu dovdomearkkat? Mo sáhttá sámi máhttu leat ávkkálaš skuvllas? (5. kap.)
* Mo váikkuhit oahppoplánastruktuvrrat sámi joatkkaoahpu evttuide? (6. kap.)
* Makkár erenoamáš sámi máhttu ja erenoamáš sámi ealáhusat ja bargoeallin lea, mii lea čadnon guhtegii dáidda oahpposurggiide:
- hotealla- ja biebmoávnnasfágat? (7. kap.)
- dearvvašvuođa - ja sosialfágat (8.kap.)
- huksenfágat (9. kap.)
- mekánalaš fágat (10. kap.)
* Dagaha go dát ahte fidnofágalaš oahppoplánat, mat stivrehit dála sámi joatkkaoahpu, berret rievdaduvvot? (7.-10. kap.)
Áiggun geassit čoahkkái dáid vuollálas čuolmmaid guđege kapihtala loahpas ovdal go olles bargobihtá loahpas čálán ollislaš čoahkkáigeasu.

2.2. Čilgehusat ja ráddjen

čuolbmačilgehusat maid lean bidjan bajábealde gusket oalle viiddis áššiide. Vealtin dihtii gieđahallat beare ollu lean ferten ráddjet barggu. Dás áiggun digástallat moadde čuolmma maid lean deaivan dán ráddjemis.

2.2.1. Sisdoallu, giella ja bargovuogit sámi joatkkaoahpus

Sámegiella lea dehálaš oassi sámi oahpus. Muhto lea vejolaš oahpahit sámegillii measta sámi sisdoalu haga, jus dušše jorgala dálá oahppoplánaid ja oahppogirjjiid ja oahpaha girjji mielde. Lea maiddái vejolaš, muhtin muddui, addit oahpu mas lea sámi sisdoallu, vaikko oahpaheami váldogiella ii leat sámegiella. Go guoská oahpahusgillii, áiggun čujuhit dasa maid ovdal lean čállán dán birra, ea.ea. Ođastus 94 árvvoštallamis ja prošeaktabargu pedagogalaš vuođđooahpus (PPU) . In áiggo dás gieđahallat ohppiid ja oahpahalliid gealbbu čađahit oahpu sámegillii, muhto áiggun geahččat man muddui gávdno dáin fidnofágain sámegiel girjjálašvuohta ja fágagiella.

Bargovuogit leat buorre muddui sisdoalu duohken. Easká go lea čielggas ahte muhtin fágas galgá deattuhit sámi ja báikkálaš sisdoallu, lea áigi jurddašit geavahit eahppeformálalaš máhttu mii gávdno olggobealde skuvlla, bivdit ohppiid dahkat iskademiid báikkálaš servodagas ja muđuid heivehit bargovugiid sámi sisdoalu ektui.
Dutkan čájeha ahte sámit ja inuihtat, geain lea oktavuohta árbevirolaš kultuvrrain, buorre muddui ohppet earáláhkai go olbmot geat šaddet bajás oarjemáilmmi kultuvrrain ja gávpogiin. Ulbmil ferte leat ovdánahttit bargovugiid skuvllas mat eambbo go otná oahppoplána- ja oahpaheaddjistivrejuvvon oahppan huksejuvvo sámi oahppanárbevieruid vuođul. Dáid sáhttá dadjat ahte buore muddui leat seamma go inuihtaid oahppanvuogit, mat leat čilgejuvvon ná: ".. inuihtaid oahppama dovdomearka lea ahte mánáin lea ovddasvástádus iežaset oahppamii. Oahppan dáhpáhuvvá buorre muddui áiccama, ađđestallama, eksperimenterema ja hárjehallama bokte."
Dás lea stuora dárbu dahkat dutkan- ja ovdánahttinbarggu. Vuođđoskuvlla ja dan sámi oahppoplánaid ektui lea dahkkon juoidá , muhto joatkkaoahpu ektui lea leamaš unnán systemáhtalaš bargu. áiggun muhtin muttui čállit bargovugiid birra guđege fágas, muhto deattuhan eanemusat sisdoalu.

Sámeniibbit čájáhusas Ájtte dávvirvuorkkás Johkamohkis. Gullá go niiberáhkadeapmi mekánalaš fágaide vai duodjái?
(Govva: SL)

2.2.2. Geográfalaš guovlu

Vuosttaš kapihtalis čállen ahte áiggun gieđahallat sámi joatkkaoahpu Norgga bealde, erenoamážit sámi joatkkaskuvllaid fidnofágalaš surggiid. Muhto go čálán sámi máhtu birra, oaivvildan sámi máhtu miehtá Sámis. Sivva dasa lea ahte sámi skuvllat galget addit dieđuid olles sámi kultuvrra birra, eai fal dušše báikkálaš diliid birra. Historjjálaš gáldut leat maiddái hui bieđgui ja ollu máhttu lea jávkán. Jus ii leat vejolaš gávdnat dieđuid muhtin fágasuorggis omd. Sis-Finnmárkkus, sáhttá leat vejolaš gávdnat dan Lulli-Romssas dahje Suoma bealde. Gávdnan dihtii sámi máhtu fidnofágain lea danin dárbbašlaš geavahit olles sámi kulturárbbi ja olles Sámi.
Go guoská sámi joatkkaskuvllaid fidnofágalaš bargoguvlui, de šaddá earáláhkai. Lohkansuorggit boazodoallu ja duodji leat mearriduvvon riikkasuorgin, ja dát suorggit rekrutterejit prinsihppalaččat olles Norgga bealde Sámis. Fidnofágalaš surggiin, maid mun deattuhan, ii leat čielga meroštallon rekrutterenguovlu. Praktihkalaččat oahppit bohtet eanemusat guossoheaddjisuohkaniin ja eará suohkaniin sámegiela hálddašanguovllus. Go 7.- 10. kapihttaliin geahččalan čilget sámi guovllu ealáhusaid, de deattuhan vuosttážettiin dáid suohkaniid. Eará guovllut leat maid unnit aht eanet sámi guovlun, muhto lea hálddahusguovlu mii lea ohppiid deháleamus vásáhusduogáš go bohtet skuvlii, ja lea dán guovllus ahte eanaš oahppit ohcet barggu go gerget skuvllas.

Sámegielas ja sámekultuvrras leat máŋga hámi. Veahčira sámi mánáidgárddis geavahit sihke julevsámegiela ja davvisámegiela.
(Govva: SL)

2.2.3. Fágaid ráddjen

Fágaguovllut eai leat lunddolaš guovllut, mat álo leat okta ja seamma. Eará riikkain sii juhket fágaid earáláhkai go Norggas, ja dáppe maid lea áiggi mielde rievdan mii lea fága ja mii lea lohkansuorgi. Go sámi fidnomáhttu formaliserejuvvo ja galgá heivehuvvot Norgga skuvlavuogádahkii, de šaddet čuolmmat go ii gávdno oktasaš ipmárdus juste mii muhtin fága lea. Sámegiel doaba "duodji" sisttisdoallá buot barggu mii dárogillii gohččoduvvo "handverk" ja "husflid", ja geavahuvvo maiddái muhtimin vuoiŋŋalaš barggu, nu go čállinbarggu, birra. 1980-logu rájes duodji formaliserejuvvui fágan vuođđoskuvllas, joatkkaskuvllas ja allaskuvllas, šattai oahpahalleortnet ja fágareivve. šattai dárbbašlaš defineret ja ráddjet fága. Dát ráddjen ii dáhpáhuva fága ii ge sámi servodaga dárbbu mielde, muhto heivehan dihtii fága Norgga skuvlavuogádahkii. Dákkár garra fágajuohkin lea sámi árbevieru vuostá, ja mu mielas lea dárbu luovvanit dan, erenoamážit sámi joatkkaskuvllas. Fágajuohkin ii berre hehttet ohppiid duddjomis ollislaš buktagiid. Otne gullá mekánalaš fágaide dahkat niibedeari, muhto duodjefágii ráhkadit nađa ja dohpa. Mu mielas goappašat oahppijoavku berrešii beassat ráhkadit olles niibbi.
Sáhttá han jearrat lea go vuostálasvuohta hupmat sámi máhtu birra fidnofágain, dákkár fágarájiiguin mat leat Norgga skuvllas, go árbevirolaš sámi praktihkalaš máhtu dovdomearka lei ahte ii lean garra rájit fágaid gaskkas. Dattege ferten dás čuovvut otná fágajuohkima, ja váldit joatkkaskuvlla vuođđokurssaid vuođđun. Muhto áiggun čatnat fágaid historjái ja kultuvrii earáláhkai go lea leamaš dábálaš fidnofágain. Dás geavahan duoji ja boazodoalloplánaid ovdamearkkan, go dát fágat leat eambbo čadnon kultuvrralaš oktavuhtii.
Lean válljen njeallje fidnofága dušše dan dihtii go leat dát njeallje fága mat gávdnojit sámi joatkkaskuvllain duhátjagimolsumis. Ođastus 94 mielde gávdnojit vel njeallje fidnofágalaš vuođđokurssa ja lohkansuorggi. Dáid gaskkas lea okta mii mu mielaš livččii áigeguovdilis árvvoštallat sámi máhtu ektui, namalassii muorrabargofága. Eará golmma fágas (elektro, kemiija- ja proseassafágat ja teknihkalaš huksenfágat) orru leame hui unnán erenoamáš sámi máhttu. Lean eanemusat jurddašan dábálaš joatkkaskuvlla birra, erenoamážit vuođđokurssaid. Oainnán dárbbu joatkit dán barggu joatkkakurssaid ja rávesolbmuidoahpu ektui, muhto dát hástalus sávan ahte earát váldet.

2.3. Sámi dutkama dutkanmállet

Ovdal go čilgen makkár bargovugiid ieš lean geavahan, áiggun váldit bajás muhtin metodačuolmma, mii lea áigeguovdilis sámi áššiid ja eará álgoálbmotáššiid dutkamis. Gitta maŋimus moaddelogi jagi rádjái leat olbmot geat leat dutkan sámi áššiid meastá dušše leamaš dakkár geain ieža ii leat leamaš sámi kulturduogáš. Sin dutkan lea oalle muddui báidnon iežaset kulturduogážis ja servodaga dábálaš jurddašeamis. Sámi kultuvra lea leamaš baddjelgehččon ja dutkiin lea dávjá leamaš dakkár oaidnu ahte sii guorahallet primitiiva kultuvrra, go ieš leat alit kulturdásis. Maŋimus logijagiid leat álgoálbmogat gáibidan ahte sii ieža galget stivren dutkama iežaset áššiid birra. Olggobealde dutkit leat maiddái eambbo kritihkalaččat árvvoštallagoahtán iežaset bargovugiid. Sii leat digástallagoahtán erohusaid dáid gaskkas: dutkat muhtin joavkku, dutkat sin várás ja dutkat singuin , ja unnimusat muhtin dutkit leat cealkán ahte buoremus lea dutkan ovttas singuin masa dutkan guoská. Dát riikkaidgaskkasaš dutkama čuolmmat mii gávdnat maiddái digástallamis sámi dutkama birra.
Go ođđa sámelihkadus šattai 50- ja 60-logu rájes, go eanet sámit ožžo alit oahpu ja erenoamážit go Sámi Instituhtta vuođđoduvvui jagis 1974, gáibidišgohte sámit ieža beassat stivret sámi áššiid dutkama. Leat leamaš moadde konferánssa sámi dutkama birra, gos jerre sihke dutkanvugiid birra, geat galge dutkat sámiid áššiid ja gean várás.
Lullisámi dutki Sverre Fjellheim digástallá muhtin dáin gažaldagaid girjjis "Kulturell kompetanse og områdetilhørighet" (Kulturgealbu ja guovlogullevašvuohta), gos son earuha guokte váldomálle: "Objeaktamálle" og "Proseassamálle".

Objeaktamálle, man mielde eanaš sámi áššiid dutkan lea čađahuvvon, son čilge ná: "Go materiála lea biddjon čállinkultuvraservodaga sisa, de dat láve mannat gieđahallanmuddui. Dás sáhttá ávnnas ealligoahtit iežas eallima, iešguđetlágán analyserema ja dulkoma bokte. Sámi servodagas ii leat dál makkárge váikkuhus prosessii ja ii sáhte dárkkistit omd. boastutipmárdusaid.."
Proseassamálle, maid Fjellheim sávvá ahte galgá leat sámi dutkama vuođđu, "lea evttohus illustreret ahte dokumentašuvdna, dutkan ja eará kultuvrralaš bargu sáhttá doaibmat ovttasbarggus ásahusa ja servodaga gaskkas.."
Fjellheim deattuha ahte dákkár bargovuohki sáhttá leat mielde ráhkadit kultuvrralaš proseassa mas lea lasseváikkuhusat sámi servodahkii.
Sáhtán ollásit doarjut Fjellheima analysa. áŋkke ferten mieđihit ahte ieš lean dušše belohahkii nagodan geavahit proseassamálle dán barggus. Ollu dán valdofágabarggus lean huksen Ođastus 94 árvvoštallama ala. Dát árvvoštallanbargu lei oalle muddui proseassamálle mielde, vaikko eat dovdan dalle dan doahpaga. Jearahalaimet oahpaheddjiid ja earáid sámi joatkkaoahpus, ja sii besse geahččat ja kommenteret min referáhtaid ja evttohusaid. Mis lei unna veahkejovkkoš, buohkain ledje sámit geat barget skuvllas dahje skuvllaáššiiguin, ja mis lei stuora referansejoavku mii logai min evttohusaid ja buvttii kritihka ja árvalusaid. Danin dovddiimet ahte eat dahkan individuála barggu, muhto leimmet čállin kollektiiva proseassas. Ledje han maiddái čielga váilevašvuođat, ea.ea ledje oahppit hui unnán muddui mielde, muhto áŋkke sáhttá dadjat ahte árvvoštallan lei proseassamálle mielde.
Go mun dán barggus lean huksen viidáseappot árvvoštallama vuođul. de lean dušše belohahkii nágodan atnit proseassamálle dainna ahte lean dutkan ovttasbargguin sámi servodagain. Hehttehusat leat leamaš máŋga:
- Mus ii leat ieš sámi kulturduogáš. Vaikko lean orron máŋga jagi sámi guovllus, stuoramus oassi mu máhtus sámi áššiid birra boahtá girjjiin ja eará čállosiin.
- Dan botta go lean bargan váldofágabargguin, lean leamaš ollu olggobealde sámi guovllu, gos mus ii leat leamaš vejolašvuohta ságastallat beaivválaččat dákkár áššiid birra.
- Mu siskkaldas bagadalliin ja mu mielstudeanttain lea unnán máhttu sámi áššiid birra. Dattetge leat eará áššit mat leat doaibman nuppi guvlui:
- Mus lea leamaš olgguldas bagadalli, geas lea sámi kultuvraduogáš ja buorre máhttu dáid gažaldagaid birra.
- Lean čájehan evttohusaid kapihtaliidda guđege fága birra fágaoahpaheddjiide ja eará fágaolbmuide ja ožžon kritihka ja liigedieđuid.
- Lean geavahan buot vejolašvuođaid ságastallat dáid áššiid birra buotlágán olbmuiguin geain lea beroštupmi ja máhttu. Mu mielas lea leamaš dehálaš "čállit rabas uvssain" ja diktit buohkaid geat beroštit diehtit maid lean bargame.
Dáiguin várrehusaiguin áiggun dás čilget bargovugiid maid lean geavahan go lean geahččalan vástidit čuolbmačilgehusaid ja dokumenteret sámi máhtu. Sáhttá molsašuddat fágas fágii galle bargovuogi geavahan, ea.ea. dan mielde man ollu dokumentašuvdna lea dahkkon ovdal. Eanaš kapihttaliidda geavahan sihke čálalaš gálduid, iežan ovdalis iskademiid ja iežan ođđa iskademiid dán barggu oktavuođas. Go ieš lean ovdal čállán dáid fáttáid birra, de čujuhan dasa, in ge čoakke dieđuid dahje jearahala ođđasit.

2.4. Mu gáldut

Go dieđuid maid lean ohcame leat hui bieđgguid, lea leamaš dárbbašlaš geavahit máŋga gáldu ja máŋga bargovuogi. áiggun dás čilget njealje deháleamus gáldošlája maid lean geavahan čoaggit dieđuid. áiggun čilget mo lean gávdnan ja válljen gálduid. In leat sáhtán čađahit dárkkilis gáldokritihka, muhto áiggun čujuhit moadde áššái mat dagahit ahte muhtin gáldut leat hui mávssolaččat, muhto earát fas ferte gieđahallat gáddálaččat. Dán kapihtalis čilgen gálduid oppalaččat, čujuhan muđuid mildosiidda, gos lean namuhan gáldduid maid lean geavahan.

2.4.1. Čálalaš gáldut

Gávdnojit máŋga čálalaš gáldu sámi máhtu birra, muhto eanaš leat nubbi- dahje goalmmatgieđagáldut. Dat mearkkáša ahte eai leat sii geat ieža leat hálddašan ja geavahan dan máhtu geat leat čállán. čállit leat dávjá váillahan kultuvrralaš ja/dahje fágalaš vuođđu addit rievttes gova. Muhtimin leat velá čálliin leamaš negatiivalaš guottut sámi kultuvrra ektui.
Eanaš dološ čálalaš gáldut sámi máhtu birra lea historjjálaš-antropologalaš čállosat, maid dávjá nu gohččoduvvon "lappologat" leat čállán; mišunearat, báhpat dahje antropologat geain ii lean sámi kulturduogáš ii ge sierra fágamáhtu dain fáttáin man birra čálle. Dattege dát gáldut leat dehálaš dieđut, go dain lea dávjá dárkkilis čilgehusat ja sárggosat. Muhto lea dehálaš geavahit dákkár gálduid kritihkkalaččat. Gávdnojit oalle unnán čilgehusat mat sámit ieža leat čállán, muhtimat leat čállán "lappologaid" ovddas. Sámi čálliid gaskkas, geat buktet erenoamáš mávssolaš dieđuid sámi dearvvašvuođadivššu, bargoneavvuid, huksenvieruid ja málesteami birra, áiggun namuhit Johan Turi , Ole Thomassen ja Anders Larsen.
Maŋimus jagiid leat muhtin doaktárat, buohccidivššárat ja psykologat čállán dearvvašvuođadili birra, ja arkiteavttat leat čállán sámi huksenvieruid birra. Muhto ain leat dábálaččat olgobealde olbmot geat čállet sámi diliid birra, mii addá vejolašvuođa ahte sii sáhttet ipmirdit ja dulkot boastut. Maŋimus jagiid leat sámi fágaolbmot čállán muhtin fáttáid birra boazodoalus ja duojis, muhto eará fidnofágain lea hui unnán čálalaš gáldut mat sámi fágaoahpaheaddjit dahje eará fágaolbmot leat čállán.
Dehálaš gáldu ođđa áiggis lea seminarraporta "Sámi máhttu - sámi joatkkaoahpu vuođđu". Dát sisttisdoallá sihke politihkkáriid, dutkiid ja skuvlaolbmuid logaldallamiid, ja čoahkkáigeasu dievasčoahkkin- ja joavkoságastallamiin.

Go čoggen dieđuid álgen čállosiiguin mat mus lei ieš ja dan maid gávdnen girjerádjosiin, Guovdageainnus, Kárášjogas ja Akershusa allaskuvllas. Dás ráhkadin gaskaboddosaš girjjálašvuođalisttu, maid sáddejin muhtin girjerádjosiidda ja jerren mii vel sis lei. Eai boahtán go moadde vástádusa, ja dáin in ge ožžon nu ollu veahki. Sii bivde mu geavahit BIBSYS ja Nasjonalbiblioteka databasa. Dán ledjen juo dahkan, muhto dát basat let dušše ávkkálaččat go juo dovdá girjji dahje čálli nama. Dehálaš vuohki gávdnat čálalaš galduid šattai lohkat girjjiid girjjálašvuođačujuhusaid ja de diŋgut girjerádjosiin. Lei erenoamáš ávkkálaš ohcat váldofágabargguin maid gávdnen Romssa universitehta girjerádjosis. Sámi sierrabibliotehkas Kárášjogas lean ožžon erenoamáš buorre veahki. Muđuid lean ožžon ollu dieđuid čálalaš gáldduid birra buotlágán olbmuin ja ásahusain sámi birrasis.

2.4.2. Dávvirvuorkkát

Sihke Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas gávdnojit sierra sámi dávvirvuorkkát dahje dávvirvuorkkát main leat sámi čoakkáldagat. Dása lassin lea sámi ađat čájáhusain ja magasiinnain almmolaš ja priváhta gilidávvirvuorkkáin, fylka-/leanadávvirvuorkkáin jna. Lean ovdal fitnan eanaš dávvirvuorkkáin, buot njeallje riikkain, main lea sámi čoakkáldagat. Dán barggu oktavuođas lean fas fitnan muhtin dávvirvuorkkáin fas, vai systemahtalaččat guorahallat makkár ađat sis leat maid sáhttá čatnat dan njeallje fidnofágii.
Dávvirvuorkáiskademiid áigumuš lea leamaš sáhtán dadjat juoidá dan birra mii gávdno mii sáhttá dokumenteret dološ sámi máhttu atnubierggasiid, neavvuid ja reaidduid bokte. Dan vuođul sáhttá fas árvvoštallat man muddui dávvirvuorkkát sáhttet leat ávkkálaččat oahpaheamis ja oahpponeavvoráhkadeamis.

Dávvirvuorkkáid čájáhusain leat dábálaččat oalle unnán bargoneavvut ja ruovdebiergasat. Spiehkastat lea Jáhkovuona mearrasámi dávvirvuorká, gos leat issoras ollu dákkár diŋggat.
(Govva: SL)

In leat bidjan áigumuššan kártet buot áššáigullevaš áđaid mat gávdnojit dávvirvuorkkáin, muhto ovdamearkkaiguin čájehit man muddui dávvirvuorkkát sáhttet leat ávkkálaččat go geahččala nannet oahpu sámi sisdoalu. In leat válljen dávvirvuorkkáid áibbas systemáhtalaččat. Lean deattuhan ahte muhtin guovddáš dávvirvuorkkát galge leat mielde. Muđuid lea válljenmunni mearriduvvon das man galle dávvirvuorkkáin mus lei aigi ja ruhta fitnat guorahallanáiggis.

Dávvirvuorkkát leat árbevirolaš máhtu gáldut. Dá leat boares viesut Guovdageainnu gilišilljus, duogábealde oidno Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvla.
(Govva: SL)

Ovddalgihtii čállen dávvirvuorkkáide ja muitalin ahte áiggun fitnat sin luhtte. Dát lei ávkkálaš, go dat dagai ahte muhtin sajiin ožžon buorit veahki go bohten. Muhtin dávvirvuorkkáin bessen maiddái geahččat mii sis lea magasiinnain ja govvačoakkáldagain, mat dábálaččat eai leat rabas publikumii. Lean govvidan ađaid, ja muhtin govat leat mielde dás, guđege fága vuolde. Milddosin 2.5. lea listu mii čájeha dávvirvuorkkáid main leat sámi čoakkáldagat ja makkár dávvirvuorkkáin mun lean fitnan. Mildosat 2.1.-2.4. čájehit muhtin dáin ađain maid lean gávdnan dávvirvuorkkáin.

2.4.3. Sámi joatkkaskuvllaid oahpaheaddjit

Sámi joatkkaskuvllaid oahpaheaddjit leat guovddaš gáldu dán barggus. Dá čájeha mekanihkaroahpaheaddji Aage Olsen skirtteha maid su oahppit leat duddjon.
(Govva: Min Áigi)

Ođastus 94 árvvostallamis moai Einar Berglandiin jearahalaime eanaš sámi joatkkaskuvllaid oahpaheddjiid. Jearahallamat ledje beallemuddui strukturerejuvvon. Oahpaheaddjit ledje ovddalgihtii ožžon jearahallanofelačča, muhto heiveheimme gažaldagaid iešguđetge fágaid mielde, ja divttiime oahpaheaddjit muitalit mii sin mielas berre leat mielde dákkár árvvoštallamis.
Jearahallama duogaš lei árvvoštallama mandáhta: "... čilget, analyseret ja árvvoštallat mo Ođastus 94 lea váikkuhan sámi joatkkaohppui... árvvoštallama vuođul galgá evttohuvvot rievdadusaid sihkkarastit ahte dat mii lea erenoamáš sámi joatkkaoahpus váldo vuhtii joatkkaoahpu viidáset ovdáneamis." Dan mielde vurostalaimet iskkadit man muddui sámi máhttu boahtá ovdan oahpaheamis ja oahppoplánain. Ráhkadeimme jearanhallanofelačča maid oahpaheaddjit ožžo ovddalgihtii (4. mielddus), gos ea.ea. ledje čuovvovaš gažaldagat: - Man muddui lea dálá oahpus sámi sisdoallu?
- Leat go oahppoplánat veahkkin vai hehttehussan go galgá addit oahpu sámi sisdoalu?
- Gávdno go du fágas sámi máhttu mii ii leat mielde oahpus?
- Berre go dakkár sámi máhttu leat oassin oahpus?

Sáddiime álo notahtaid maid dagaime jearahallamiin ja/dahje raportaevttohusa ruovttoluotta oahpaheddjiide, vai sii besse dárkkistit dan. Muhtimin attiime maiddái notahtaid eará oahpaheddjiide, geaid ean lean beassan jearahallat, ja oaččuime sis čálalaš dahje njálmmálaš mearkkašumiid. Leat dát jearahallamat mat leat mu váldogáldu dás. Sihke árvvoštallanraporttas ja dán bargobihtás oahpaheaddjit leat namakeahttá, vaikko olbmot geat dovdet skuvllaid muhtimin sáhttet árvidit gii oahpaheddjiid lea dadjan maid.

2.4.4. Eará njálmmálaš gáldut

Dan rájes go jagis 1998 smiehtagohten čállit dákkár bargobihtá lean hupman ollu olbmuiguin sámi máhtu birra, sihke olbmuiguin geaid lean ohcan dán dihte, ja earáiguin gean lean deaivan. Nu leat máŋga olbmo addán munnje ávkkalaš dieđuid mat leat dahkan ahte dađistaga sáhtten buorebut oaidnit mo dilli lei guđege fágasuorggis.
Álggos ledjen jurddašan formálalaččat jearahallat moadde olbmo guđege fágasuorggis, geat bures dovdet árbevirolaš bargovugiid, buktagiid ja fágagiela. Muhto maŋŋilis lean guođđan dan plána, ea.ea. danin go dat válddašii beare ollu áiggi ja sáji. Lean maiddái gávdnan prentejuvvon jearahallamiid, juste dakkár olbmuiguin. Muhtin dakkár jearahallamiid lean geavahan teavsttas ja bidjan girjjálašvuođalistui.
3.- 6. kapihtaliid lean čállán eanemusat čálalaš gáldduid vuođul, 7.-10-. kapihtaliidda lean geavahan buot njeallje gáldošlájaid.

2.5. Bargobihtá disposišuvdna

Maŋŋil go vuosttáš kapihttalis lean čilgen duogáža dasa ahte lea sávaldat nannet sámi joatkkaoahpu sámi sisdoalu, lean dán kapihttalis čájehan luotta maid áiggun čuovvut bargobihtá čađa ja muitalan makkár gálduid ja bargovugiid áiggun geavahit.
3.-6. kapihtaliin čájehan iešguđetge oaidninsajis makkár vuođđu lea sáváldahkii oažžut eambbo sámi máhtu sisa oahppoplánaide. Dát kapihtaliid sáhtášii čállit eará ráiddus, muhto sivva dasa ahte álgen sámi oahpu juridihkalaš ja politihkalaš vuođuin lea ahte juste ovdal čálligohten dán barggu, čállen sullásaš kapihttala Ođastus 94 árvvoštallanraporttas. Dán láhkai sáhttá dadjat ahte dat kapihtal lea oassin mu ovdalisipmárdusas. Goalmmát kapihttalis jearan man muddui riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat, Norgga lágat ja guovddáš eiseválddiid cealkámušat addit vuođu gáibidit eambbo sierra sámi oahpu.
Njealját kapihttalis guorahalan doahpagiid identitehta, fidnoidentitehta, čearddalaš identitehta ja gaskavuođa dáid gaskkas, Norgga ja sámi joatkkaoahpu ulbmiliid ektui. čujuhan dutkamii mii lea dahkkon sihke Sámis, Norggas ja olgoriikkas, ja čanan teoriija oktii iežan vásáhusaiguin.
Viđát kapihttalis guorahalan sámi máhtu oppalaččat, ja čanan dan máhttošlájaide nugo fidnomáhttu, dieđalaš máhttu ja álgoálbmotmáhttu. Dáinna háliidan čatnat oktii digástallamiid fidnopedagogihka ja álgoálbmotoahpu birra, mat dán rádjái leat leamašan birrasiin man gaskkas lea leamaš unnán oktavuohta.
Guđát kapihttalis guorahalan oahppoplánaid sámi oahpus. árvvoštalan sámi oahppoplánaid prinsihpalaččat, iešguđetge oahppoplánašlájaid ektui ja vuođđoskuvlla sámi oahppoplánaid ektui. Digástalan sierra sámi oahppoplánaid joatkkaskuvllas. Geahčadan makkár vásahusat leat oppalaš fágain ja makkár digaštallan lea leamaš dáid fágaid birra. Loahpas geahčadan oahppoplánaid ja oahppoplánabarggu sámi surggiin, boazodoalus ja duojis; man muddui dát oahpposuorggit leat beassan ovdánahttit sámi eavttuid mielde, ja man muddui dat leat šaddan oassin našuvnnalaš luonddudoallo- ja hápmenfágaoahpus. Dát kapihttal lean buoremuddui čállán iežan váldofágaprošeaktabargguid ja Ođastus 94 sámi joatkkaoahppu árvvoštallama vuođul.
7.-10. kapihttaliin gieđahalan dan njeallje eará fidnofágalaš suorggi mat fállojuvvojit sámi joatkkaskuvllain. Guđege kapihtalis čuovun ovtta málle:
- Oanehaččat presenteren fága nugo lea Norgga skuvllas odne.
- Geahčadan mo dát fága lea dálá bargoeallimis ja ealáhusain Sámis. Dát muitala maiddái juoidá dan birra makkár oahppodárbu sámi servodagas lea.
- Jearan mii sámi máhttu sáhttá leat guđege fágasuorggis, ja mat leat deháleamus gáldut sámi máhtu birra.
- čájehan makkár oahppu lea dán fágas sámi joatkkaskuvllain, erenoamážit man muddui sámi perspektiiva boahtá ovdan dála oahppoplánain ja oahpus.
- Loahpas geahččalan geassit dan čoahkkái ja digástallat rievdadusdárbbu.
Jus muhtin fágas ii leat sierra sámi árbevierru, ii ge dehálaš sierranasvuohta otná ealáhusas, de gal sáhttá joatkit oahpahusa našuvnnalaš oahppoplánaid ja našuvnnalaš sisdoalu mielde. Jus lea sierra sámi máhttu, ja dát boahtá bures ovdan dálá oahppoplánain, oahppogirjjiin ja oahpaheamis, de ii ge leat dárbu rievdadit maidege. Muhto jus fágas lea sámi / báikkálaš árbevierut ja/dahje erenoamašvuođat sámi guovlluid ealáhusain, ja dát ii boađe ovdan oahppoplánain ja / dahje oahpaheamis, de lea dárbu rievdadit dálá dili. Konklušuvdnan geahččalan guđege fágas árvalit vejolaš rievdádusaid.

Vástidan dihtii dáid gažaldagaid lea dárbbašlaš dahkat muhtin iskademiid. Gáldun geavahan čállosiid girjerádjosiin, ađat mat gávdnojit dávvirvuorkkáin ja jearahallamiid sámi joatkkaskuvllaid oahpaheddjiiguin ja olggobealde skuvlla fágaolbmuiguin. Iskkan oahppoplánaid ja muhtin muddui oahppogirjjiid, mo dát leat gieđahallan sámi diliid ja sámi máhtu. Dálá dili joatkkaoahpus mii leat guorahallan Ođastus 94 árvvoštallama bokte, ja áiggun geavahit dan árvvoštallama bohtosiid.
Buorremuddui geavahan dáin kapihtaliin ovtta struktuvrra, dušše mekánalaš fága lea veahá earálágán. Dán fágas gávdnojit hui unnán čálalaš gáldut. Dan sadjái geavahan iežan vásahusaid fágaoahpaheaddjin. Go dovddan dan fága buorebut go eará fágaid, lean dás mannan viiddáseabbut ja čájehan konkrehta ovdamearkkaid mo sáhttá geavahit sámi máhtu skuvllas.
Namahuvvon gažaldagaid vástádusaid vuođul sáhttá gávnnahit lea go buorre oktavuohta prinsihpaid ja duohtavuođa gaskkas, vai lea go vuostálasvuođat mat čájehit ahte lea dárbu rievdadit oahpu.

Loahpas 11. kapihttalis geasán čoahkkái ja attán moadde váldokonklušuvnna.
Mildosat leat dehálaš oassi bargobihtás, go dás lean konkrehtalaččat dokumenteren sámi máhttu maid sáhttá gávdnat čálalaš gálduin ja davvirvuorkkáin. Mildosat leat čorgejuvvon fága mielde ja sáhttá lohkat daid ovttas guđege kapihtaliin 7-10.
De mii vuolgit, ja vuosttaš orustansadji lea geahčadit prinsihpaid mat leat mearriduvvon riikkaidgaskasaččat ja našuvnnalaččat ja mat galget leat dan oahpu vuođđun maid sámi oahppit ožžot Norggas.

Boahtte kapihtalii
Mu fierpmádatbáikki váldosiidu
sveilund@online.no