Árbevierus fidnomáhttui

Sámi máhttu fidnofágain

På norsk: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag

Fidnopedagogihka váldofágabargu
Svein Lund
Høgskolen i Akershus, 2001

Dán bargobihtá álgosiidui

1. Álginsadji

"Sámi máhttu - sámi joatkkaoahpu vuođđu". Nu gohččoduvvui seminára maid Sámi joatkkaskuvllaid stivra lágiidii jagis 1998. Dađe bahábut seminára namma ii muital nu ollu otná duohta dili birra, muhto baicce sávaldaga dahje višuvnna birra. Dáinna čállosiin sáván ahte sáhtán addit veahá veahki buktit duohtavuođa lagabui višuvdnii.

Ieš lean beassan oahpásmuvvat sámi joatkkaoahpuin vuos jagi oahppin ja muhtin jagiid maŋŋil logenare jagi oahpaheaddjin. Maŋŋil go heiten skuvllas jagis 1998 lean ee. searvan lágideames namahuvvon seminára, searvan árvvoštallamii Ođastus 94 váikkohusaid sámi joatkkaohppui ja ráhkadan evttohusa Sámi joatkkaskuvllaid strategalaš plánii. Sihke dan botta go bargen oahpaheaddjin ja dan maŋŋil lean searvan oahpponeavvobargui. Vásahusat ja máhttu maid dan bokte lean ožžon, lea dehálaš vuođđu dán bargui. Juoidá lean čállán ovdal (gč. girjjálašvuođalisttu) muhto mus leat maiddái ollu vásahusat maid ovdal in leat bidjan báhpira ala.

Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla, Guovdageainnus, gos lean leamaš sihke oahppin ja oahpaheaddjin.
(Govva: Basia Głowacka)

Sámi joatkkaoahpu árvvoštallan čujuhii dasa ahte máŋgga fágas gávdnojit sámi máhttu, mii dálá skuvllas ii boađe doarvái bures ovdan. Sávan dáinna čállosiin konkretiseret makkár sámi máhttu gávdno muhtin fágasurggiin ja addit moadde jurdaga mo dát máhttu sáhttá geavahuvvot sámi joatkkaoahpus. Seammás sávan ahte dán čállosis leat oasit mat sáhttet leat ávkkálaš maiddái eará sámi ja máŋggakultuvrralaš ohppui. Dát vuosttaš kapihtal muitala mii lea sámi oahpu álginsadji ja mii lea mu álginsadji. Nuppi kapihtalis čájehan luotta maid áiggun vázzit dan álginsajis. Bijan gažaldagaid maid áiggun vástidit ja čilgen bargovugiid ja gálduid maid áiggun geavahit. álggos mii áigut geahččat sámi oahpu globála oktavuođas.

1.1. Sámi oahppu globála perspektiivvas

Jurddašit globálalaččat - doaibmat báikkálaččat. Dát sánit, maid ON:a birasgáhttenkonferánsa Rio de Janeiros jagis 1992 dagai beaggán miehtá máilmmi, sáhttá maid leat dán bargobihtá dovdosátni. Nuppi bealde dát čálus lea hui báikkálaš, go orru leame dušše guovtti sámi joatkkaskuvlla fidnofágaoahpu birra. Muhto nuppi bealde fas oainnán dán barggu oassin ollu stuorát perspektiivvas, namalassii rahčamis dán ovdii ahte buot álbmogiin galgá leat vuoigatvuohta oažžut oahpu, mas lea iežaset kultuvrrat, iežaset gielat ja iežaset máhtut vuođđun. Danin áiggun gieđahallat sámi máhtu guovtti bealis, globálalaš ja báikkálaš perspektiivvas, ja geahččalit čatnat dáid guokte perspektiivva oktii. Dan dagan dainna lágiin ahte jearan sáhttá go riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat váikuhit sámi joatkkaohppui ja sáhttá go báikkálaš máhtu geavaheapmi ja sámi oahppoplánat mearkkašit maidege maiddái earáide go sámi joatkkaskuvllaid ohppiide ja oahpaheddjiide.

1979 lágiiduvvo Gárasavvonis álgoálbmogiid kulturfestivála, Davvi Šuvvá. Dá oaidnit lávddi alde artisttaid Sámis, Ruonaeatnamis ja Lulli-Ameriikkas.
(Govva: SL)

1970-logus šattai riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu, masa sámit serve álggu rájes. Dán barggu dihtii leat eará álbmogat ipmirdišgoahtán álgoálbmogiid dilálašvuođaid ja sin vuoigatvuođaid. Oahpahusgažaldagat leat álo leamaš guovddážis riikkaidgaskasaš álgoálbmotbarggus. Sámi bealde lea erenoamážit Sámi allaskuvla ja Sámi oahpahusráđđi ovttasbargan eará álgoálbmogiiguin oahpahusáššiin. Dutkanásahusat leat guorahallan ja veardidan álgoálbmogiid oahppodiliid. UNESCO lea guorahallan rávesolbmuidoahpu álgoálbmogiid várás birra máilmmi , eará guorahallamat gusket erenoamážit árktalaš guvlui.

Rio-konferánssa mearrádusas Agenda 21 celkojuvvo ea.ea. man dehálaš álgoálbmogat ja álgoálbmotmáhtu lea go áigu gáhttet luonddu ja sihkkárasttit nana ja bistevaš ovdánahttima. čuovvovaš sitáhta heive hui bures Norgga ja Sámi dili birra:

26. kapihttal: Nannet álgoálbmogiid rolla álgoálbmogat, geat leat oalle stuorra oassi máilbmi olmmošlogus, dárbbašit ođasmahtti luondduriggodagaid ja ekovuogádagaid doalahit iežaset čalggu. Máŋgga buolvvi čađa sii leat ovddidan ollislaš, árbevirolaš, dieđalaš dieđu iežaset eatnama, luondduriggodagaid ja birrasa birra. álgoálbmogiid vejolašvuohta praktiseret bistevaš ovdánahttima iežaset eatnamis lea ráddjon ekonomalaš, sosiála ja historjjálaš dahkkiid bokte. ...... Ráđđehusat galggašedje dahkat álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid oassin našuvnnalas lágas. Riikkat galggašedje maiddái heivehit lágaid ja politihka doalahin dihtii dábiid ja gáddjet álgoálbmogiid oamásteami, dan gaskkas jurddagiid ja máhtu..... Ráđđehusat ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnat galggašedje vuhtiiváldit árvvuid, árbevirolaš máhtu ja luondduriggudathálddašeami maid álgoálbmogat atnet birget sin birrasis, ja atnit dán máhtu eará guovlluid ovdánahtiimii.

1.2. Skuvla ja sámi servodat

Oahppan ja máhttosirdin lea árbevirolaš sámi servodagas leamaš guovtti luotta bokte: Eahpeformála oahppan bearrašis ja lagasbirrasis ja formála oahppan skuvllas . Daid guovtti luotta gaskkas lea leamaš unnán oktavuohta, ja oalle muddui dát luottat leat leamaš vuostálagaid. Eahpeformála oahppu lei vuostážettiin stuorabearraša bokte, muhto maiddái earát, nugo risváhnemat ja gáimmit leat searvan. Erenoamážit boazodoalus lei dábálaš ahte nuorra olbmot barge moadde jagi reaŋgan /biigán. Dát váikkuhii oahppamii guovtti lahkái. Nuppi bealde lei reaŋga/biigá, unnimusat vuosttáš áiggi, ieš muhtin lágán oahpahallin. Ja nuppi bealde fas lei biigá / reaŋga mielde oahpahit bearraša mánáid.
Dát oahppu lei praktihkalaš oahppu, gos mánát ohppe maid dárbbašedje birget luonddus, guođihit sávzzaid dahje bohccuid, bivdit, murjet ja čoaggit rásiid, málestit, duddjot ja gilvit eatnama. Muhto ovttas praktihkalaš oahpuin lei teorehtalaš ipmárdus, sosiála norpmat ja árbevierut. Johan Daniel Hætta čilge dán ná: "Praktihkalaš barggu bokte lea sihke oahppan mo bargat gieđaiguin ja ožžon vuođustusa manne láve dahkat nie. Ideologiija ja praksis čuovvoba giehtalagaid." Dát oahppu sisttisdoalai maiddái dan maid otne gohččodit ekologalaš máhttun; mo geavahit luondduriggodagaid bilitkeahttá boahteáiggi eallinvuođu. Oahppu lei sosialiseren sámi báikkálaš servodahkii, gos sirdojuvvojedje árvvut, lávlagat, luođit ja máidnasat. Oahpahan- ja oahppanvuogit ledje vuostážettiin searvat praktihkalaš bargui ja stoagadettiin áđđestallat rávesolbmuid barggu (omd. njoarosteapmi, gárdit allagiid). Máinnasteami bokte sirdojuvvojedje dieđut ja guottut. In áiggo dás čilget sámi árbevirolaš bajásgeassima dárkkileabbo, muhto čujuhan girjjálašvuhtii, erenoamážit Johan Daniel Hætta, Anton Hoëm, Asta Balto ja Kerttu Vuolab.

Sámit fertejedje ovdal máhttit buotlágán barggu. Dán mii oaidnit dás dološ goađis Gáhpirvákkis Sáččás.
(Govva: SL)

Formálalaš skuvlaoahpu álggahii ja stivrii stuoraservodat. Norggas ožžo vuosttaš sámit oktavuođa skuvllain 1700-logu álggos. Eiseválddiid ulbmil skuvllain lei dahkat sámiid risttalažžan ja oahpahit sin dárogiela. Dađistaga šattai maid ulbmilin jávkadit sámegiela ja sámi kultuvrra ja dahkat sámiid ollášit dážan.

Mun lean čállán čoahkkáigeasu sámi skuvlahistorjjás, prošeaktabargun fidnopedagogihka váldofágas. Dát prošeaktabargu lea dán váldofágabarggu ovdabargun. Danin in áiggu geardduhit historjjá dás, muhto baicce ráđđet lohkki lohkat mu prošeaktabarggu.

Dološ áiggi skuvla lei guovtti láhkai amas máilbmi sámi ohppiide. Go skuvla deattuhii dušše girjjálaš máhtu, lei skuvla amas buot ohppiide Norggas, geain ii lean girjjálaš biras ruovttus, ohppiide geat bohte bargiid-, eanandoallo- dahje guolástusbirrasis. Dan muddui ahte oahppogirjjiid sisdoallu lei čadnon eallimii ja lundui olggobealde skuvlla, lei dábálaččat Lulli-Norgga diliid birra. Dasa lassin sámi ohppiin lei skuvla amas gillii, maid máŋggasat eat ipmirdan oppanassiige go álge skuvlii. Oahpaheddjiin dábálaččat ii lean gielalaš ii ge kultuvrralaš duogaš ipmirdit ohppiid vuođu. Skuvllat ledje dávjá internahtaskuvllat, gos oahppit fertejedje orrut guhkkes áiggi ain hával eret bearrášis, dan rájes go ledje 6-7 jahkásažžan. Nie šattai skuvla hehttet oahpaheami bearrášiin, go mánát eai beassan searvat bearraša beaivválaš eallimii. Oktiibuot dát dilli mielddisbuvttii ahte oahppit eai háliidan dahkat eambbo go dárbbašlaš skuvllas. Skuvlamáhttu ii adnon ávkálažžan eallimii maŋŋil skuvlla, baicce vahágin. Váhnemat eai movttiidahttan mánáid váldit skuvlabarggu duođasin, ja sin muittut iežaset skuvlavázzimis ledje dávjá nu bahát ahte sii hupme nu unnán go vejolaš skuvlla birra. Sis lei dábálaččat heajus vuođđu veahkehit ohppiid skuvlabargguin. Edmund Edvardsen ja Anton Hoëm leaba čilgen dán, iešguđege guovllus ja áiggis. Anton Hoem cealká dan ná: "Go lei oppalaš norggalaš servodat mii lei skuvlla ovttasbargobealli, ii fal báikkálaš sámi servodagat, lei lunddolaš ahte skuvla galggai addit oppalaš dieđuid Norgga riikkakultuvrra birra, ja dát definerejuvvui vuođđočuvgehussan. Seammá lunddolaš lei dalle hilgut sámi kultuvrra báikálaš servodagaid kultuvran, ja oahpahus dan vuođul nugo sisabuktin guđege sámi báikkálaš servodahkii. Dáinna lei duođaid hui unnán vejolašvuohta ahte váhnemat sáhte vásihit pseudodohkkeheami duohta dohkeheapmin, sámi váhnemin doaibmat skuvlla ovttasbargobeallin"

Eanaš duodjeoahppu lea leamaš formálalaš skuvlavuogádaga olggobealde. Dá leat duodjebuktagat vuovdemassii Guovdageainnu beassášfestiválas.
(Govva: Basia Głowacka)

Easka 1960-logu loahpa rájes lea sámegiella ja sámi kultuvra dađistaga beassan sisa muhtin skuvllaide Norggas. Muhtto ain lea dáža skuvla mii lea vuođđu. Dan muddui ahte lea sámi sisdoallu, lea dáža skuvla mii lea unnit aht eanet heivehuvvon sámi diliide. Norgga bealde lea čállon okta váldofágabargu pedagogihkas man fáddá lea sámi máhttu ja sámi máhtu geavaheami skuvllas . Nuppi váldofágabargu lea jođus . Muhto ii oktage dain lea fidnofágalaš oahppu fáddán. Dán barggus áiggun hukset viidáseabbut sudno barggu vuođul ja iskat mo sáhttá váldit sámi máhtu fidnofágaoahpu vuođđun.

1.3. Mii lea sámi joatkkaoahppu?

Buot njealje riikkas gos sámit orrot, gávdnojit muhtin muddui sámi joatkkaoahppu. Guđege riikkas Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat skuvllat main lea sámi namma, ja mat jogo leat stáhtalaš skuvllat dahje privahta skuvllat main lea stáhtadoarjja. Dain skuvllain leat erenoamáš sámi suorggit nugo duodji ja boazodoallofágat/ meahccefágat, muhto muđuid dat oahpahit buorre muddui oahppoplánaid mielde mat leat anus olles riikkas. Norggas leat erenoamáš sámi oahppoplánat dušše fágain: sámegiella, dárogiella ja duoji JK1 ja boazodoalu JK1 ja JK2 suorgefágat. Dása lassin gávdno sámi kulturoahppu, vejolaš suorge- dahje válljenfágan, mii ii vel leat váldon atnui. Buot sámi joatkkaskuvllain lea oahppu buore muddui riikkagillii, sámegiella geavahuvvui muhtin muddui, ohppiid ja oahpaheaddjiid gealbbo mielde. Muhtin "dábálaš" joatkkaskuvllat addet maiddái oahpu sámegielas. Ruoššas ii gávdno sierra sámi skuvla, muhto lea fidnoskuvla mii addá oahpu sámegielas, duojis ja boazodoalus. Livččii miellagiddevaš veardidit dáid riikkaid sámi joatkkaoahpu, muhto dát han gahččá olggobealde dán barggu rámmaid. Dán rájes áiggun čállit dušše Norgga bealde dili birra.

Duodji lea álo leamaš guovddáš oassi sámi oahpus. Dá lea oahppi ráhkadeame giissá, Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas.
(Govva: SL)		 Sámi joatkkaskuvla Kárásjogas lea nubbi sámi joatkkaskuvla.
(Govva: Min Áigi)
,

Lassin sámi joatkkaskuvllaide ja fylkagielddalaš joatkkaskuvllaid sámegieloahppui gávdnui jagi 2000 rádjái maiddái sámi álbmotallaskuvla, mii Norga Sámemišuvdna oamástii. Dát skuvla dagai ovdal dehálaš barggu, go skuvllas oahpahuvvui sámegiella ja sámekultuvra velá dáruiduhttináiggis. Dattege in áiggu gieđahallat álbmotallaskuvllaid dás, go dát bargobihtá fáddá lea eavttut mii sámi máhtus lea almmolaš skuvllaid siste. álbmotallaskuvllat eai leat oahppolága vuolde, dat eai atte fidnogealbbu eai ge lohkangealbbu, ja eai dárbbaš čuovvut našuvnnalaš oahppoplánaid. Dán skuvllain lea danin eanet friddjavuohta ieš válljet oahpu fáttáid ja bargovugiid. Dát dagaha ahte Sámi álbmotallaskuvllas jáhkimis lei eambbo sámi sisdoallu go dan mii sámi joatkkaskuvllain lea. Orru leame nu ahte jus muhtin skuvla Norggas galgá ieš beassat válljet man ollu sámi sisdoallu galgá leat, de skuvla ferte leat olggobealde almmolaš skuvlavuogádaga. Ođastus 94 árvvoštallan meroštalai sámi joatkkaoahpu ná: buot oahppu sámi joatkkaskuvllain, fylkkagielddalaš joatkkaskuvllain oahppit geain lea sámegiella fágan ja oahppahallit sámi fágain. Dán oktavuođas áiggun dušše gieđahallat sámi joatkkaskuvllaguoktasa, ja vuostážettiin fidnofágaid.

1.4. Sámi ja dáru gaskkas

Otná sámi joatkkaskuvllaid ruohttasat leat "Statens heimeyrkesskole for samer", maŋŋilis gohččoduvvon "Den samiske yrkes- og husflidsskole" ja "Karasjok gymnasklasser med samisk". Otne skuvllat gohččoduvvojit Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla / Samisk videregående skole og reindriftskole (SJSBS) ja Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas / Samisk videregående skole, Karasjok (SJSK). Goappašiid skuvlla leat olles áiggi eallán guovtti gáibádusa gaskkas. Dat galget addit sihke sámi oahpu ja našuvnnalaš norggalaš oahpu. Oktasaš ulbmil ("ulbmilparagráfa"), mii skuvllain lea leamaš 1991 rájes, cealká: "Sámi joatkkaoahpahusa galgá bargat dan ala ahte formaliseret, ovddidit ja heivvehit máhtuid ja gálggaid, sámi servodaga miellaguottuid, norpmaid ja árvvuid mielde. Oahpahus galgá nannet ohppiid sámi identitehta ja addit sidjiide vuođu fievridit sámi kulturárbbi viidáset. Sámi joatkkaskuvllain lea erenoamáš ovddasvástádus addit oahpu sámegielas ja sámegillii, sámi kultuvrras, historjjás ja bargoeallimis. Oahpahus galgá addit ohppiide gelbbolašvuođa válljet dienaslági dahje viidáset oahppu sihke sámi, dáčča ja riikkaidgaskasaš servodagas. Sámi joatkkaskuvllain lea maid ovddasvástádus leat ressursaguovddážin rávesolbmuidohppui, ealáhusaide ja almmolaš doaimmaide sámi servodagas. Dán ulbmilis lea sávaldat gokčat visot, addit oahpu sámi servodaga, Norgga servodaga ja máilbmeservodaga várás. Muhto dát lea seammás čoavddehis vuostálasvuohta: Mo galgá vuoruhit dáid ulbmiliid gaskkas? Man muddui lea našuvnnalaš oahppu relevanta sámi servodaga várás? Ja man muddui livččii sámi oahppu relevanta riikkaservodaga várás? Sámi joatkkaskuvla Norggas galgá ovttastit sámi ja dáru oahpu. Muhto sámegiella ja dárogiella, sámi kultuvra ja dáru kultuvra eai leat ovttadássásaččat servodagas eai ge skuvllas. Danin skuvllas čađat lea vuostálasvuohta našuvnnalaš norggalaš ja sámi gaskkas, sihke hámi ja sisdoalu dáfus. Dát vuostálasvuohta gávdno sihke oahppoplána-, hálddahus- ja oahpaheaddjidásis ja klássalátnjadásis. Vaikko vuostálasvuohta ii álo lea oidnosis, dat lea dattege dearrasis juohke skuvlabeaivvi ja skuvladiibmu. Vuostálasvuohta galgá go vuoruhit dáru vai sámi sisdoalu, boahtá ovdan máŋgaláhkai; oahpahusgielas, fáttáid ja oaidninsaji válljemis, ohppiid sisaváldimis ja oahpaheddjiid virgáibidjamis. Dáid gaskkas áiggun dás gieđahallat fáttáid válljema ja oaidninsaji. Go guoská eará áššiide, čujuhan Ođastus 94 árvvoštallanraporttaide.

1.5. Fidnofágaid ja oppalašfágaid gaskkas

Otná joatkkaoahppu lea šaddan guovtti árbevierus, fidnooahpus ja akademalaš oahpus. Vuostálasvuohta dáid árbevieruid gaskkas mii gávdnat juohke dásis oahppoplánaid rájes gitta beaivválaš deaivvadeami rádjái oahppi ja oahpaheaddji gaskkas. Dán birra lea čállon máŋga girjji.

Fidnofágaoahpaheddjiin ja oppalašfágaoahpaheddjiin lea dávjá iežálágán seahtoduogáš, oahppoduogáš ja iežálágán vásáhusat olggobealde skuvlla bargoeallimis. Vuostálasvuođat dán guovtti oahpaheaddjijoavkku gaskkas lea dovddos fenomena Norgga joatkkaskuvllain, dan rájes go fidnoskuvla ja gymnasa biddjojuvvojedje oktii joatkkaskuvlan jagis 1976. Dát lea earret eará boahtán ovdan vuostálasvuohtan ovddeš fágaservviid Fágaoahpaheaddjisearvvi ja NUFO gaskkas, otne Oahpaheaddjilihtu siskkobealde. Dat oidno ea.ea. dainna ahte oahpaheddjiid gaskkas lea guđege lágán oainnut Ođastus 94 ektui. Sámi joatkkaskuvllaguoktásis lea nuppelágán duogáš. Nuppi skuvla álggii čielga fidnoskuvlan, go nubbi fas lei gymnása/gávpeskuvla. 1980-logu rájes leat goappašat skuvllat dađistaga rievdan buotbeallásaš joatkkaskuvlan main leat sihke fidnofágat ja oppalašfágat.

1.6. Sámi ja fidnofágaid gaskkas?

Vuostálasvuohta sámi ja dáru gaskkas gávdno buot skuvllain main lea sámi oahppit. Vuostálasvuohta fidnofágaid ja oppalašfágaid gaskkas gávdno buot joatkkaskuvllain. Dat mii sámi joatkkaskuvllain lea erenoamáš, lea ahte dát guokte vuostálasvuođa doibmet oktanaga. áiggun unna, álkkiduvvon sárggosiin čájehit mo sámi joatkkaoahppu gesso guđege guvlui, dáru ja sámi gaskkas ja praktihkalaš/fidnofágalaš ja teorehtalaš/akademalaš hámi ja sisdoalu gaskkas.

Ruossalaš beroštumit sámi oahpus.

Buot njeallje perspektiivva fertejit leat mielde buotbeallásaš sámi joatkkaskuvllas. Muhto vaikko buohkat orrot otne leame ovtta oaivvilis dáinna, lea dan ovttamielalašvuođa duohken oalle stuora vuostálasvuođat. Go muhtin olmmoš skuvllas, leš go rektor, oahpaheaddji, oahppi dahje kántorbargi geassá dán gori muhtin guvlui, sivva sáhttá leat sihke dan olbmo gealbbu dahje váilevaš gealbbu, ja dihtomielalaš dahje dihtomielahis oainnut. Gealbu ja oainnut sáhttet mannat ovtta guvlui, muhto sáhttet maid mannat guđege guvlui, nugo mun bargen sámegiel oahpahusa ovddas, váikko ieš oahpahin eanemusat dárogillii.

Sámi joatkkaskuvllain lea sihke vuostálasvuohta sámi ja dáru gaskkas ja fidnofágaid ja oppalašfágaid gaskkas leamaš guhkes áiggi, muhtimin vuostálasvuohta leamaš oalle garas. áiggun dás geahččat mii dáhpáhuvvá go dát guokte vuostálasvuođa doibmet oktanaga, ja mo sáhttá šaddat nu ahte orro leame vuostálasvuohta fidnofága nannema ja sámegiela ja sámi sisdoalu nannema gaskkas. Muhto vuos áiggun geahččat veahá maŋosguvlui vai ipmirdit buorebut manne otná dilli lea nugo lea.

1.6.1. Dáru ja sámi álbmotčuvgehus

Norggas lea, ovttas eará davviriikkaiguin, demokráhtalaš árbevierru, main álbmotčuvgehus lei guovddážis. Guđege vuolggahansajis ja guđege ulbmilis, dát árbevierru oidno lihkadusain nugo álbmotallaskuvlalihkadus, ođđadárogiellalihkadus, bargiidlihkadus, áidastuslihkadus ja čuvgehuslihtut. Ovttaskas skuvla (enhetsskole) huksejuvvui dađistaga, ovdal measta buot eará riikkain. Boađus lea ahte váldoservodagas measta buohkat máhttet lohkat ja čállit iežaset eatnigiela, ja ahte erohus intellektuála elihta ja bargiid, guolásteddjiid ja boanddaid gaskkas ii leat leamaš nu stuoris go máŋga eará riikkas. Davviriikkain lea maiddái boahtán máŋgga čeahpi ja beaggán girječálli geain lea bargi- dahje smávvadálolašduogaš.

Sámi álbmot lea unnán muddui beassan searvat dán ovdáneapmái. Birrasiid čuođi jagi sii eai ožžon oahpu sámegielas ii ge sámegillii. Dalle go sámegiella fas beasai sisa vuođđoskuvlii, ledje hui hárve olbmot geat máhtte čállit sámegillii. Eanetlohku sis lei gazzan oahpu Oslo Universitehtas. 70-jagiin bođii sámegielaoahppu Romssa Universitehtas ja álttá oahpaheaddjiallaskuvlla sámi ossodagas. Muhto ain lei nu ahte jus ráves sámit háliidedje oahppat lohkat ja čállit eatnigielaset, de sis ferte leat lohkangealbu. Ja oassi álbmogis geain lei lohkangealbu, lei ollu unnit sámiid gaskkas go dážaid gaskkas. Olbmot geain lea akademalaš oahppu čállet dávjibut čállosiid mat almmohuvvojit go olbmot geain ii leat akademalaš oahppu. Giellaservodagas, mii lea leamaš dulbmojuvvon, mas oahppu iežas gielas ii leat leamaš oassin vuođđooahpus, šaddá erenoamáš stuorra erohus akademihkariid ja earáid (geain lea dahje ii leat fidnooahppu) gaskkas.

Máŋga sámi leat gazzán oahpu Romssa universitehtas. Dá lea Romssa sámi studeanttaidsearvi ceggen lávu geasuhit ođđa miellahtuid.
(Govva: SL)

1.6.2. Sámi akademihkkárat ja fágaolbmot

Sámegiela čállin šattai nappo čadnon intellektuála elihtii, mii šattai vel eambbo elihtan dan dihte go sii ledje nu unnán oasáš sámi álbmogis. Alit oahppoásahusaid sámi studeanttaid gaskkas šattai biras gos lei vejolaš ovdánahttit sámi politihka, ea.ea. danin jo studeanttat besse veardidit sámiid diliid eará álbmogiid diliid ektui. Go dát nuorat bohte ruoktot sámi giliide, sii geahččaledje dávjá álggahit doaimmaid nannen dihtii sámegiela ja sámekultuvrra. Seammás sii ledje báidnán dáža oahpus maid sii ledje ožžon ja dáža birrasis gos sii ledje eallán. Dilli lei nu paradoksála ahte oažžun dihtii oahpu sámegielas ja sámekultuvrras, fertii guođđit guovllu gos dát giela ja dát kultuvra lei eallimis, ja dan bokte gáidat beaivválaš kultuvrras. Nu lei dilli nu maŋŋit go jagis 1989, go mun vulgen Guovdageainnus Romsii lohkat sámegiela. Suohkaniin gos ellet ollu sámit, lei sullii 1990 rádjái hui hárve vejolaš oažžut olles fidnooahpu. Dát guoskkái sihke praktihkalaš ja akademalaš fitnuide. Sii geat háliidedje fidnooahpu fertejedje vuolgit eret. Sii bohte dalle dáža birrasii, gos vejolašvuohta doalahit ja ovddidit sámi identitehta lei hui gárži. Nuppi bealde sii ovddidedje fidnoidentitehta, mii čanai sin dáža fidnoguimmiide, sii ovddidedje identitehta bohccebargin, inšenevran, vuoktačuohppin, veahkkedivššárin dahje koahkkan. Guovddážis sin fágain šattai ođđa fidnooahppu maid sii ohppe skuvllas, oahpahallin dahje bargin fitnodagain mat ledje olggobealde sámi servodaga, beroškeahttá das makkár sámi máhttu ja sámi árbevierut leačča fágain nugo málesteamis, viessohuksemis dahje dearvvašvuođadivššus. Dán dili bohtosiid áiggun čilget 4. kapihtalis, fitnu ja identitehta birra. Vaikko dál lea šaddan vejolaš váldit oahpaheaddjioahpu ja muhtin praktihkalaš fágaid sámi guovllus, gáibidit ain eanaš oahpposuorggit ahte sámi nuorat muhtin áiggi guđđet sámi guovllu.

1.6.3. Akademihkkárat ja fidnofágaoahpaheaddjit Sámi joatkkaskuvllain

Dasa lassin, maid sáhttá vásihit miehtá riikka, lea vuostálasvuohta akademihkariid ja fidnofágaoahpaheddjiid gaskkas ožžon moadde erenoamášvuođa sámi joatkkaskuvllain. Sámi joatkkaskuvllain lea sihke oppalašfágain ja fidnofágain máŋgalágán oahpaheaddjit, sihke sámit ja dážat/rivggut, sihke sámegielagat ja dárogielagat. Leat leamaš oalle máŋga dáža oahpaheaddji, sihke oppalašfágalaš ja fidnofágalaš surggiin. Eanaš sámegielat oahpaheddjiin leat ožžon hui unnán dahje ii okta ge eatnigieloahpu vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Sámegiel oppalašfágaoahpaheddjiid gaskkas lea stuorra oassi geat leat váldán sámegiela fágan universitehtas dahje allaskuvllas. Muhto sámegielat fidnofágaoahpaheaddjit leat hárve ožžon vejolašvuođa oahppat lohkat ja čállit eatnigielaset. Dát dagaha ahte sii dábáláččat lohket unnán sámegillii, ja sii servet unnán muddui ságastallamii sámi ávissain, go eai máhte čállinvuogi.

Sámi joatkkaskuvlla mekánalaš barggahat. 1974/75.
(Govva: SL)

Akademihkariidda, ja erenoamážit giellafágaoahpaheddjiide, giella lea sihke gaskaoapmi ja ulbmil. Fágaolbmot praktihkalaš fidnuin ja fidnofágaoahpaheaddjit baicce deattuhit oahppama praktihkalaš barggu bokte. Njálmmálaš ja čálalaš giellageavaheapmi galgá doarjut praktihkalaš oahpu, deháleamus lea ahte gulahallan doaibmá. Dávjá sii danin eai beroš nu ollu giellagáhttemis. Eanaš sámi fágaolbmot leat oahppan fidnoteoriija dárogiela bokte, go dárogiella lea leamaš oahpahusgiella ja oahpahus lea hui ollu leamaš dáža birrasis. Fidnofágaoahpaheaddjit leat ožžon našuvnnalaš norggalaš oahpu, ja sis leat maiddái dávjá iežas bargovásáhusat olggobealde sámi birrasa.

Čoahkkáigeassun sáhttá dadjat ahte sámi joatkkaskuvllaid oahpaheddjiid gaskkas gávdnojit buotlágán dáin dimenšuvnnaid kombinašuvnnat. Govvidan dihtii dan ja seammas čilget dán bargobihtá duogáža, áiggun dadjat juoidá iežan vásahusaid birra, dáro ja sámi, fidnofágalaš ja akademalaš oahpu gaskkas.

1.6.4. Iežan vásáhus sámi oahpus

Nugo buot sámi joatkkaskuvllaid oahpaheaddjit, mun lean eallán namahuvvon vuostálasvuođaid gaskkas, ja goappašiid vuostálasvuođain lean dovdan iežan gesson goappašiid guvlui. áiggun muitalit vehá iežan duogáža birra, go dát sáhttá govvidit dehálaš gažaldagaid sámi joatkkaoahpu ovddideamis. Lean bajásšaddan ovttagielat dárogielat birrasis, ja dihten unnán sámi diliid birra go vuosttáš háve bohten Guovdageidnui jagis 1974. Mu bearášduogáš lea eambbo girjjálaš go praktihkalaš, vaikko ii sáhte gohččoduvvot akademalažžan. Ii goabbáge mu váhnemiin beassan váldit realskuvlla ii ge gymnása, muhto barggiiga girjjálaš fidnuin. Mu dáfus sudno sávaldagat ledje čielggasat: Mun gálgen universitehtii ja oažžut akademalaš karriera maid soai eaba goassege ožžon. čiekŋalis šmiehttamusaid haga álgen gymnasii. Dađistage hárbmástuvven go vásihin obba teorehtalaš oahpu, maid ii oktage sáhttán dadjat masa geavahit. Fysihkas mis lei omd. assas girji duššefal elektrisitehta birra, muhto eat oahppan mo bidjat oktii goallusjohtasa. Galgen go mun joatkit dán guvlui ja šaddat teorehtihkkár ja gáidat eanet aht eanet eallimis? Mu vuosttáš reakšuvdna lei hilgut olles skuvlla. In gillen bargat, in ceavzán eksámena ja in áigon goassege šat vázzit makkárge skuvlla. Moadde jagi bargen barggus masa ii gáibiduvvon oahpu, ja dađistaga šattai miella oahppat praktihkalaš fága.

Dasa lassin háliidin fárret ođđa birrasii, ja boađus lei ahte algen oahppin mašiidna - ja mekanihkarsuorggis Guovdageainnus, skuvllas mas dalle lei namma "Den samiske yrkes- og husflidsskole". Skuvla maid deiven skuvlajagis 1974/75 lei árbevirolaš norggalaš fidnoskuvla. Praktihkalaš bargu lei guovddážis ja 26 diimmu 40 diimmosaš vahkus leimmet barggahagas. Barggahagas lei hárjehallan ja buvttadus; mašiidnabargu ja sveisen / dáhkun. Vaikko lei guhkes hárjehusráidu, de olliimet maiddái ráhkadit eará diŋggaid iežamet sávaldagaid mielde. Ohppiimet hui ollu, dan ektui maid mekánalaš oahppit ollet oahppat dál, Ođastus 94 oahppoplánaid mielde. Muhto nuppi bealde mis ii lean divvunbargu oppanassiige, ja skuvllas ii baljo lean oktavuohta báikkálaš fitnodagaiguin ja ealáhusaiguin. Oahpaheapmi lei dárogillii, oahpaheaddji ii hupman ii ge ipmirdan sámegiela, dan ii ge dahkan go beali ohppiin. Ii oktage min hárjehusain lei čadnon sámi dahje báikkálaš kultuvrii / árbevirrui. Barggahat lei nu unni ahte ii lean vejolaš váldit fievrruid, mohtoriid dahje reagaid sisa.

Sámegiella lei geatnegahtton fága dušše goarrun- ja gođđinsuorggis, ja mii geat vázze eara surggiid besse eaktodáhtolaččat čuovvut sámegiel álgokurssa guokte diimmu vahkus. Leimmet máŋgga oahppi geat reageriimet váillevaš sámegiela ja sámi sisdoalu vuostá. Muittán ahte muhtin oahppieahkedis dagaimet teahterbihtáža mas celkkojuvvo ahte áidna skuvllas mii lei sámi, lei skuvla namma - mii lei dárogillii! Go háiideimmet ráhkadahttit skuvlabáiddiid main lei skuvlla namma sámegillii, fertiimet ieža jorgalit "Den samiske yrkes- og husflidsskole".

Guovdageainnus ii lean dalle vejolaš oažžut go jagi mekánalaš oahpu, ja mun sirden Hammerfest yrkesskolii, gávpogis mii ii lean juste beaggán sámeustitlažžan. Doppe sii geain lei sámi duogáš čihke dan nu bures go vejolaš, ja mii illá gámos dovddaimet ahte min klássajođiheaddji lei sápmelaš. Go mun orron 13 jagi Hammerfeasttas, de lei mávssolaš ahte ledjen ožžon "sámi boahkuheami" Guovdageainnus. Dát dagai mu immuna dan rasisma ja vealáheami vuostá mii Hammerfeasttas lei sámiid ektui, ja dagai vejolažžan munnje bargagoahtit sámi vuoigatvuođaid bealis. Dađistaga ožžon oktavuođa sámi birrasiin mii iđii Hammerfeasttas. Seammas ožžon, vuos mašiidnabargioahppin, maŋŋilis mekanihkarin guolleindustriijas ja oahppin teknihkalaš fágaskuvlla mašiidnasuorggis, čielga fidnoidentitehta mekanihkarin, maid válden fárrui skuvlii go jagis 1988 ožžon barggu oahpaheaddjin skuvllas maid ledjen guođđán oahppin 13 jagi ovdal.

Hammerfeasttas vasihin birrasa mas lei unnán ipmárdus sámi vuoigatvuođaid hárrái. Muhto riiddus Áltá-Guovdageainnueanu birra lei máiddái doppe miessemánu 1.b.-miellačájeheamis vuostálastima elfámuhuksema vuostá.
(Govva: SL)

Daid jagiid go mun ledjen leamaš eret sámi joatkkaoahpus, lei servodagas leamaš stuora sámepolitihkalaš rievdadusat. álttá-Guovdageainnu-riidu lei mielddisbuktán sámi lihkkadeami ja organiserema. Sámevuoigatvuođalávdegoddi lei álggáhuvvon ja lei juo buktán vuosttáš čielgadusa. Stuoradiggi lei mearridan Vuođđolága sámeparagráfa ja Sámelága. Vuođđoskuvllas lei šaddán vejolaš oažžut sámegiela váldogiellan 9 jagi, ja gieskat lei boahtán vuosttáš sámi oahppoplánat. Sámi allaskuvla lei juste vuođđoduvvon. Dán dilis lei "antiklimaks" vásihit skuvlla mas dál lei namma "Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla". Gal lei sámegiella fágan eanaš surggiin, muhto omd. mekánalaš fágaid ohppiin ii lean sámegiella oppanassiige. Oahpahus lei eanaš dárogillii, ja iežan heajus sámegielamáhtuin ledjen guhkin eret okto. Sullii bealli oahpaheddjiin eai máhttán hupmat sámegillii, dušše moattis máhtte čállit. Earret erenoamáš sámi fálaldagaid, boazodoalu ja duoji, lei hui unnán mii sisdoalu dáfus lei earálágán go dábálaš dáža joatkkaskuvllas.

Čálli várvin Findusis Hammerfeasttas, sullii 1980.
(Govva: Muhtin mu bargoolbmain mekánalaš barggahagas.)

Skuvla maid vázzen skuvlajagi 1974/75, lei čielga fidnoskuvla, mas mašiidna- ja mekanihkarsuorggi lassin lei snihkkársuorgi, dállodoallu ja goarrun ja goađđin. Ovdal go bohten ruovttoluotta jagis 1988 lei boazodoalloskuvla fárren Guovdageidnui, ja lei álggahuvvon vuođđokurssat sihke oppalašfágain ja gávpe- ja kántorfágain. Skuvla lei rievdadeame. Ođđa hálddahus, main lei oppalašfágalaš duogáš, bijai áigumužžan rievdadit skuvla fidnoskuvllas skuvlii man váldoulbmil lei addit lohkangealbbu. Sihke oppalašfága ja gávpefága oaččui 3-jagáš fálaldagaid, muhto fidnofágaid sadjái. Sihke snihkkár- ja ceahkkosuorgi heittihuvvui. Seammás hálddahusas lei áigumuš nannet sámegiela ja skuvlla sámi sisdoalu. Goappašiid áigumusat galge deaivvat vuostehagu. Ieš ledjen doaimmalaččat mielde ságastallamis, muhto leimmet oalle hárve oahpaheaddji geat sihke barge sámi sisdoalu ja giela ovddas ja fidnooahpu ovddas. Sii geat barge sámi ovddas lei dábálaččat oahpaheaddjit geain lei oppalašfágalaš duogáš dahje / ja duodje- dahje boazodoalloduogáš. Eanaš "dábálaš" fidnofágaoahpaheddjiin lei unnán beroštupmi hukset skuvlla sámegiela ja sámekultuvrra ala. Skuvlahálddahus, mii barggai garrasit nannet skuvlla sámi sisdoalu, orui seammás bargame fidnofágaid vuostá. Dán dilis ii lean álki geahččalit nannet sámegiela ja sámi kultuvrra fidnofágain. Erenoamážit šattai riidu go hálddahus háliidii váldit mekánalaš ossodagas badjel beali barggahagas, huksen dihtii teorilanjaid. Ieš ledjen guovdu dáin vuostálasvuođain, ea.ea. luohttámušolbmožin ja mekánalaš ossodaga váldooahpaheaddjin. Persuvnnalaččat mus lea leamaš okta juolgi guđege joavkkus. Mun ledjen "akademihkkár" fidnofágaoahpaheddjiid gaskkas, go mus lei dávjá eambbo teoriija go praksisoahpu, ja oahpahin maiddái oppalašfágaid. Seammás ledjen okta hárve dážain gii dađistaga sihke hupmen ja čállen sámegillii.

1.6.5. Gáibádusat oažžut sámi sisdoalu fidnooahpus

Eanaš olbmuin, geat leat searvan digástallamii sámi servodaga ja sámi oahpu ovdaneami birra, leat jugo leamaš akademalaš oahppu dahje bargu čielga sámi ealáhusain, boazodoalus ja duojis. Daid olbmuid perspektiiva, geat barget dábálaš manuála bargguin dahje fágabargguin eará praktihkalaš fágain, lea hárve boahtán ovdan. Dát mii oaidnit maiddái digaštallamis sámi joatkkaoahpu sisdoalu birra. Ovdamearka dihtii gáibidii Oahpaheaddjilihttu jagis 1995 sámi oahppoplánaid "kultuvra- ja servodatrelaterejuvvon fágain". Lea maiddái gullon doahpagat nugo "identitetsdannende" dahje "identitetskapende" (identitehtahápmejeaddji) fágat . Sihke oahpaheaddjiservviid, skuvllaid ja Sámi oahpahusráđi bealis lei duodji ja boazodoallu mii vuoruhuvvui, ovttas sámegielfágain. Dát lea ea.ea. boahtán ovdan Sámi oahpahusráđi / Sámedikki oahpponeavvoplánain. Seammás háliidedje ahte galgá leat muhtin sámi sisdoallu oppalaš fágain nugo historjjás, geografiijas, searvodatfágain ja oskkus.

Muhtin fidnofágalaš surggiin lea aŋke leamaš bargu nannen dihtii oahpu sámi sisdoalu. Muhto dákkár bargu hárve bođii ovdan skuvllaid ja skuvlaeiseválddiid ulbmiliin. Vuosttáš gii almmulaččat celkkii juoidá dáid fágaid birra lei jáhkimis Kárášjoga Sámi joatkkaskuvlla rektor, Synnøve Solbakken-Härkönen, jagis 1997. Go aviissa jearai sus man fágain berre leat sámi oahppoplánat nammadii vuos muhtin oppalaš fágaid ja "osiin fidnofágain deavvašvuohta ja sosial, hotealla ja biebmoávnnasfágain ja mekánalaš fágain" . Stuora ceahkki ovddosguvlui lei seminára "Sámi máhttu - sámi joatkkaoahpu vuođđu", maid Sámi joatkkaskuvllaid stivra lágiidii juovlamánus 1998. Doppe muitaledje omd. dearvvašvuohta- ja huksenoahpaheaddjit mii lei ja mii sáhtášii leat sin fágaid sámi sisdoallu. Dáinna dát fágat, sámi oktavuođas, loktejuvvojedje ovtta dássái go historjá ja osku. Sámi joatkkaoahpu árvvoštallan, Ođastus 94 hárrái, čuovvulii dan go jearai buot fágaid sámi sisdoalu birra. Dán seminara ja árvvoštallama bokte lea boahtán ovdan ollu dieđut mat sáhttet leat vuođđun revideret otná sámi joatkkaoahpu. Gosa manná dál luodda viidáseappot? Sávan ahte dát čálus sáhttá leat veahkkin sáhcut moadde vejolaš háltti gosa sáhttá vuolgit.

Boahtte kapihtalii
Mu fierbmádatbáikki váldosiidu
sveilund@online.no