Svein Lund:
Dovddat go don Ruoŧa bealde skuvladiliid? Lea go sis doppe sámegiella ja suomagiella skuvllain? Lea go skuvllain Sámi sisdoallu? Mii eat diehtán nu ollu, ja danin leat Sámi allaskuvlastudeanttat leamašan doppe, ja dá lea oassi daš maid mii gávnnaheimmet
Sámi Allaskuvllas ja Finnmarkku allaskuvllas leat moaddegoalmmátlohkái studeantta lohkame juoidá maid várra eai nu mánggas diede mii lea. Dat gohčoduvvo guovttegielatvuodapedagogihkkan dahje olles namman: "Guovttegielatvuodapedagogihkka/nubbigieloahpahanpedagogihkka, mas sámegiella ja suomagiella deattuhuvvo".
Lea vuosttaš geardde go Norggas gávdno dákkár oahppu ja mu oahppat mot ohppiide oahpahit guokte giela nu bures ahte birgejit skuvllas ja servodagas guovtti gillii, omd. same- ja dárogillii.
Buot studeanttat leat muđuid oahpaheaddjit vuođđoskuvllain dahje joatkkaskuvllain gos oahpahuvvo sámegiela dahje suomagiela. Dál mii leat leamašan oahppomátkkis ruoŧa bealde ja fítnan skuvllain ja mánáidgárddiin gos oahpahit same- dahje suomagiela.
Já go mii jáhkkit ahte ii leat nu dovddus Norgga ii ge Suoma bealde mo giella- ja skuvladilli Ruoŧa bealde lea, de gávnnaheimmet ahte livččii buorře muitalit Áššu lohkkiide maid mii leat gávnnahan.
Álggiimet Gironis ja geahččaleimmet gávdnat sámeskuvlla. Muhto dat han ii lean nu áiki. Adreassa gos Sámeskuvla galggai leat, eat oaidnán go hui stuora gávpotskuvlla, Høgalidskolan. Muhto dan siste, nuppi gearddis lea uksa gos muitaluvvo hui unna bustávažiiguin ahte dáppe lea Giron sámeskuvla. Dáppe leat veahá badjelas 20 oahppi, ja sii orrot áibbas jávkame dan stuořa ruoŧagielskuvlla sisa.
Buot oahppit orrot olggobealde gávpoga, ja ii oktage sámemánná Girona gávpogis vácce sámeskuvlla.
Otne eai leat go 6 sámeskuvlla, main leat oktiibuot 100 oahppi. 3 skuvllas oahpahuvvo dušše davvisámegiella, 2 skuvllas julevsámegiella ja davvisámegiella ja l skuvllas lulli-já davvisámegiella. Muhto sámeskuvla ii bistte go 6 jagi ja dan mannil fertejit oahppit joatkit dábálaš ruoŧa nuoráid- ja joatkkaskuvlla.
Sámi skuvllat leat Ruoŧas áidna mat addet oahpu mas lea sámegiella ja kultuvra vuođđun. Muhto eanas sámemánát eai vácce sámeskuvllaid. Danin lea sámeskuvlastivra ráhkadan oahppopáhka maid fállet suohkaniidda, vai Sámi oahppit dábálaš Ruoŧa skuvllain maiddái galget beassat Sámi historjjá, musihka ja duoji birra oahppat.
- Sámeskuvllat leat stáhtaskuvllat ja danin ožžot oahpaheaddjit unnit bálkká go suohkanskuvllain. Danin leage váttis oažžut dohkálaš oahppan oahpaheddjiid sámeskuvllaide. Lea dáhpáhuvvan ahte sámegielat oahpaheaddjit leat guoddán sámeskuvllaid heajus bálkká geažil ja midjiide fas boahtán oahpaheaddjit geat eai máhte sámegiela, muitala Kerstin Pittsa Omma, Váhčir sámeskuvlla rektor.
- Iige leat dušše unnit bálká, muhto maiddái olu liigebargu go dávjá fertet ieža ráhkadit oahpponeavvuid.
Ja ii leat dušše sámegiella ja ruoŧagiella, muhto Váhčiris oahpahuvvo sihke davvisámegiela ja julevsámegiela, ja Kerstin Pittsa Omma oahpaha ieš goappašiid suopmana.
Sámeskuvllain lea iežaset stivra, mii dál lea šaddan Sámedikki vuollái. Sin čállingottis Johkamohkis bođii sámeskuvlahoavda Aina Negga Váhčirii muitalit midjiide iežaset barggu birra. Sámeskuvlastivra lea dál álggahan giellaprográmmaid buoridan dihte ohppiid sámegielmáhtu ja lasihit sámegielageavaheami. Gárasavvonis, Gironis ja Veahčiris lea guovttegielatprográmma. Dain skuvllain galget unnímusat 50% diimmuin oahpahuvvot sámegillii. Eará sámeskuvllain lea dušše unnán oassi ohppiin geain lea sámegiella vuosttašgiellan, ja doppe ferte bargat earáláhkái vai giella ovdána.
Dál lea sámeskuvlastivra bálkkáhan oibmuid jearahallat Sámi váhnemiin makkár oahpu sii háliidit mánáide ja manne sii válljejit juogo sámeskuvlla dahje dábálaš ruoŧa skuvlla.
Skierri mánáidgárdi Váhčiris lei Ruoŧa vuosttaš sámi mánáidgárdi, muitala jođiheaddji Gudrun Kuhmunen.
Ledje váhnemat ja Sámi searvvit geat gáibidedje dan, ja dál leat dás 17 ovdaskuvlamáná ja 6 friddjaáigefálaldatsaji skuvlamánáide.
Lea suohkan mii juolluda ruđa, muhto sisdoalu dáfus lea mánáidgárdi Sámeskuvlastivrra vuolde. 15 mana leat vuordinlisttus, ja váhnemat leat dál gáibidan hukset vel ovtta Sámi mánáidgárddi Váhčirii. Mánáin leat iešguđetlágan ruovttugielat; davvisámegiella, julevsámegiella, ruoŧagiella dahje hupmet moadde giela ruovttus.
- Jurdda lea ahte buot suopmanat ja oasit Sámi kultuvrras galget dáppe čájehuvvot. Mis lea omd. dohkká mas leat iešgudetlágan gávttit.
Go deike boahtá mánná geas lea gákti mii dohkás ii leat, de mii han fertet goarrut dohkkái ođđá gávtti, muitala Gudrun. - Buot bargit leat sámegielagat ja buohkain lea maiddái oahppu dán bargui. Mii oaidnit ahte buot mánát Skierris jotket sámekuvlii, ja de lea hui dehálaš ahte sii dálle máhttet sámástit, vaikko makkár ruovttogiella sis leažžá.
- Ii ábut čohkkát iešguđet sullos ja jáhkit ahte mii diehtit buoremusat. Lea dárbu finadit eará riikkain ja oaidnit ja oahppat. Lean duođai vásihan boares sátnevádjasa duohtavuoda: Buoret johtit go orrut. Nu lohká Sonja Guttorm, gii 20 jagi lea oahpaheaddjin bargan Sirpmá skuvllas. Son lohká iežas ožžon ođđa movtta bargat guovttegielatvuodapedagogihkain ja oahpaheaddjibargguin.
- Jus galgat lihkostuvvat, fertejit buot oahpaheaddjit leat guovttegielagat. Mii eat galggaše dohkkehit ahte Sámi skuvllain leat oahpaheaddjit geat eai máhte sámegiela, eai ge bargga dan oahppat, lohká son. ja vaikko lei illudahtti oaidnit ohppiin nu stuora beroštumi sámegillii ja ahte oahpaheaddjit bidjet oba sieluset sámegiela ovdánahttemii, de lei váivi gullat man olu ruoŧagiela ruoŧa sámeskuvllain hupmet. Danin fertejit váhnemat nai mielde veahkeheames. Skuvllas ii leat fápmu jus váhnemat eai beroš!.
Nubbe eará studeanta, Solbjørg Ravna, lohká fas oaidnán man rašes dilis sámegiella lea. - Olu suopmanat leat jávkan beaivválaš anus. Galgá go davvisámegiella maid jávkat?
Diibmu lea fargga 12. Dál áiggun bidjat dán hástalusa min politihkkáriidda. Ruoŧa beale gielladilli lea suorggahahtti. Hui unna oasáš sámemánáin vázzet sámeskuvlla. Gironis omd. eai leat sámemánát sámeskuvllas, mánáidgárddit eai ovttasbargga skuvllain ja mánát ruoŧastit. Muhto Veahčira sámemánáidgárdi "Skierri" lei buorre go doppe hállojuvvui sámegiella, ja sis lei nanu giella.
Almmatge lei váivi gullat go sámegiela eai ane skuvladiimmuid olggobealde.