Reportaša Ášus, 27.04.1995

Mo suomagielain manná Durtnosleagis

Odne mii joatkit reportaša Sámi allaskuvlla oahppomátkkis Ruota bealde. Mannan vahku finaimet sámeskuvllain, odne besset lohkat mo suomagielain manná Ruota bealde Durtnosleagis.

Čállán ja govven: Svein Lund

Durdnosleagis leat dološ áiggi rájes leamaš guokte giela, sámegiella ja meänkieli dahje duortnossuomagiella. Meänkieli mearkkaša "giellamet", ja lea giella rnii hubmojuvvui dološ Gáidnueatnamis ja goappešat beliid Durtnoseanu. Muhto dan rájes go riikarádji gessojuvvui jagis 1809 leat stáhtat goappašiid bealde geahččalan soardit giela.
Suoma bealde giellapolitihkka lea leamašan hui garas. Buohkat galge čállit ja hupmat seamma riikasuomagiela, ja dološ suopmanat leat buoremuddui jávkan. Ruota bealde meänkieli lea báidnon ruotagielas, muhto ii fal riikasuomagielas.
Doppe lea leamašan seamma garra giellapolitihkka sihke sámegiela ja durtnossuomagiela vuostá, ja mánát bidjojuvvojedje internáhtaide gos ráŋgastuvvojedje jus hupme eará go ruoŧagiela.

Oallugat máhttet

- Dál leat sullii 60 000 olbmo geat muhtin muddui máhttet meänkieli, muhto daid gaskkas leat unnán nuorraolbmot, muitala Kerstin Johansson. Son lea jođiheaddji searvvis man namma lea Svenska Tornedalingars Förbund - Torniolaaksolaiset. Searvvis leat sullu 3000 miellahtu ja sis leat áviisa (MET-avisi), girjelágadus Kaamos, Mean Akatemija teáhterjoavku. Vuosttas girji bođii 1944 Meänkieli lea min áiggi rádjái leamašan dušše njálmmálaš giella. Easkka 1944:is bođii vuosttaš girji, ja eai dál ge gávdno eambbo go 20 girjji meänkiel gillii. Diibmá bođii vuosttáš geardde sátnegirji, mas sánit leat jorgaluvvon sihke ruotagillii ja maiddái riikasuomagillii go lea erohus dan ja meänkieli gaskkas. Boahtte čavčča boahtá fas giellaoahppogiiji ja dan maŋŋil radiokursa. Sii atnet radio hui dehálažžan, ja beaivvalaččat leat sáddagat meän-gillii. Dál STF-T lea ohcan ruđa álggahit jietnaáviissa. Ruhta han lea álo leamašan čuolbman. Go Ruoŧa eiseválddit eai leat goassege dohkehan Durtnosleagi olbmuid unnitálbmogin, eai ge addán sin searvái evrre ge stáhtadoarjagin. Muhto guovvamánus dán jagi bođii sáhka Brusselis ahte EUa unnitgielaid kántuvra lea dohkkehan sin unnitálbmogin. Go dán gulle, buollái dakkaviđe albma riidu. Juohke beaivvi čálle muhtin aviissain ahte "mii eat hálit leat makkárge unnitálbmogin".

Duortnussuomagiella

Finaimet Tornedalens bibliotek:as Bajit Duortnusis (Ôvertorneå). Doppe muitaluvvui ahte vaikko dán guovllus ovdal ii hubmon go duortnossuomagiella ja Suoma stáhta lei juste nuppi bealde eanu, de 1950-jagiid gitta ii lean lohpi radjet suomagiel girijit girjeradjosiin Durt- nosleagis. Muhto dál lea šaddan sierra girjerájus Bajitdurtnosis man namma lea Nordkalottbiblioteket ja mas lea varra stuoramus čoakkáldat Davvikalohta birra; sihke ruotagillii, suomagillii, dárogillii, sámegilliija vel eará gielaide.

Meänkieli = kveanagiella

Ráhkis mánás leat máŋga nama, ja nu leat meänkielis nai. Giella lea masa seamma go dat mii Norgga bealde gohččoduvvo kveanagiella dahje gáidnogiella. Ja juste dán guovllus bohte vuosttaš gáidnolaččat Norgga riddui ovdal riikkarájit gesso juvvoje Davvikalohtas.

- Dat lea min giella! Nu lohká Bjarne Huru go fitnat unna Kangos-nammasas gilážis Durt- nosleagis, Pajala suohkanis. - Gulan dáppe máŋga sáni maid dovddan iežan mánnávuodas Čáhcesulloguovllus ja maiddái Bissojogas gos barggan dál. Dát leat sánit mat eai gávdno riikasuomagielas. Lea hui ollu dáppe rnii sulástahttá min diliid Norgga bealde. Sihke ruovttos ja dáppe lea golmmagielat guovlu gos sihke sámegielaja kveanagiella/meänkieli lea dulbmojuvvon, muhto áŋke mii riidalit gaskaneamet. Sihke ruovttos ja dáppe lea riidu, galggat go čállit ja oahpahit iežamet giela vai riikkasuomagiela, ja lea go min giella iežas giella vai suomagiel suopman. Skuvllas orru maiddái buorremuddui seamma dilli go ruovttus; oahppit ipmirdit gáidnogiela/meänkieli, muhto eai huma.

Kangosis lea áidna skuvla gos meänkieli lea geatnegahtton fágan. Dat lea "Kangos kultur- och ekologiskola". Skuvla álggahuvvui moadde jagi dás ovdal, go suohkan mearridii heaittihit Kangos-skuvlla ja sáddet mánáid Junosuvanto skuvlii. Dan gili-olbmot eai dohkkehan ja mearridedje álggahit iežaset skuvlla. Dál stivrejit sii ieža ja ožžot 85% doarjaga stáhtas.

- Mii leat vásihan ahte skuvla lea ollu rievdan maŋŋil go šattai friddjaskuvla, muitala Jessica Sörmling. gii vázzá 8. luohkas ja čájeha midjiide skuvlla.
- Skuvla lea šaddan somábun, dál mii iskat iežamet birrasis, eat ge dušše loga girjjiin.

- Ieš lean bajásšaddan áibbas durtnossuomagiel birrasis, muitala rektor Tyra Nordberg. Muhto dál giella lea jávkame jođánit. Eanas min ohppiin ja maiddái oahpaheddjiin ipmirdit giela, muhto eai huma. Ja mii eat oahpat durtnossuomagillii, dán rádjái dat lea dušše fágan.

Giellaskuvla

Haparanddas lea hui erenoamáš skuvla. Namma lea Språkskolan - Kielikoulu ja dáppe lea visot guovttí gillii.
Hyvää päivää - god morron, lohká oahpaheaddji go álggaha vuosttaš diimmu, ja oahppit vástidit maid goappašiid gillii. De muitaluvvo goappašiid gillii mii beivviid, dáhtoniid ja mánuid lea ja sii lávlot seamma lávlaga sihke ruotagillii ja suomagillii.
Giellaskuvla lea ovttasbargu Ruoŧa gávpoga Haparanda ja Suoma gávpoga Tornio gaskkas.Oahppit ja oahpaheaddjit leat goappašiid riikkas ja buot oahpaheaddjit leat guovttegiellagat. Juohke luohkás lea okta suomagiel ja okta ruotagiel klássa, main gaskamearalaččat leat 15 oahppi.
Álggus sis leat moadde diimmu ovttas, ja dađistaga lea eambbo ja eambbo ovttas. Skuvla ii ieat doaibman go 6 jagi, ja danin sii eai leat ollen go 6. luohkkái. Muhto áiggi mielde galgá saddat olles vuođđoskuvla ja sierra giellajoatkkaskuvla maid.

Finaimet oktasašdiimmus 4. luohkás. Ruotalaš ja suopmelaš oahppiguovttus bargaba ovttas nu ahte goabbá čállá bihtá iežas eatnigillii ja sárgu dasa. Dán háve galgá leat mánnavuođamuitu. De soai bargaba ovttas jorgalit dan ránnjagillii ja juohke oahppi boahtá ovdan, čájeha sárgosa ja lohká muitalusa jitnosit ránnjágillii.

Jurdda lea ahte oahppit eai galgga máhttit nuppi giela go álget, vai buohkat galget leat ovtta dásis. Ja Suoma beale oahppit dábálaččat eai máhte ruoŧagiela. Danin lea šaddan nu ahte ruotabeale prioriterejuvvojit oahppit geat eai máhte suomagiela. Ja jus váhnemat oahpahit mánáide guokte giela, de sii eai oaččo guovttegielat oahpaheami. Eará ášši mainna buot váhnemat eai leat duhtavaččat, lea ahte giellaskuvllas oahpahuvvo duššefal riikkasuomagiela, ii ge durtnossuomagiela. Skuvllas lohket ahte riikkasuomagiella lea vuoddu ja durtnossuomagiela galgá boahtit dađistaga.

Til startsida

sveilund@online.no

dadistaga.