SIERRA SÁMI STÁHTA Artihkal áigečállágis RØDE FANE nr. 2 - 1987

Denne artikkelen på norsk

SIERRA SÁMI STÁHTA

Niillas A. Somby jearahallan

Mis ferte leat sierra sámi riektedoaimmahus, ja sámi politia. Lea váttis jos galgat mannat dáža duopmostuoluide go ain váttisvuođat bohtet. Dáža riektedoaimmahus lea huksejuvvon koloniserema aiggis. Dat mearkkaša sierra sámi vuođđoláhka, sámi láhkagirji, dat mearkkaša sierra sámi stáhta.

Svein Lund bokte

Maid mielddisbuktá álbmotvalljejuvvon sámediggi?
— sámi vuoigatvuođaid dohkkeheapmi?
— lavki sámi iesstivrejupmái?
- Ii eisege, čuoččuha Niillas A. Somby. Sámedikki bokte geahččalit dušše buorrindohkkehit dáža kolonialiserema. Dat lea kolonialiserema ollašupmi, dadjá son ja čujuha ahte sullasaš ásahusat leat vuođđuduvvon eará kolonialisttariikkain.

Niillas A. Somby (37) orru Sirpmas, Deanus. Son lea govvideaddji ja leamaš ea.ea. fárus rahkadeamen (Finnmarksbilder) girjji. Niillas lei okta daid nealgudeaddji sámiin Stuorradikke olggobealde Álaheaju stuimmiid vuolde. Maŋŋá son massii gieđa go John Reier Martinseniin bávkaleigga muhtun šaldi Álaheajus. Jahkebeali háldogiddagasas son báhtarii Kanadai. Doppe orui bearrašiinnis indianariid luhtte gitta dassá go sáddejuvvojedje fas ruovttoluotta Norgii. Stuorradikkevalggas 1981'as lei son nubbin Finnmarkku RVa listtus. Otne son hálida searaidis bidjat sámi iešmearrideaddji bargguide ii ge searvat dáža organisašuvnnaide.

- Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea duođai vulosoivviid šaddan. Ráđđehus lea ásahan lávdegotti čielggadit makkár vuoigatvuođat sámiin leat Sámis. Livččii baicca galgan sámi lávdegoddi čielggadit makkár vuoigatvuođat dážain leat Sámeeatnamis. Mis leat juo dappe vuoigatvuođat, muhto áiggiid čađa leat hehtten daid geavaheamis.

—Maid vuorddat sámi vuoigatvuođalavdegotti čielggadeamis?
—Ainnas boahtá Sámediggi vai kolonialiseren buorrindohkkehuvvo. Ii dat leat erenoamáš dážas. Suomas lea sámeparlamenta, ja ruotabeale vuoigatvuođalávdegoddi árvvoštalla sullásaš asahusa. Kanadas ašsemeanut leat seamma. Sii leat asahan Indian Government. Vaikko Kanada indianariin leat eanet vuoigatvuođat go daža sámiin de ii sáhte asahus dahkat olus maidige. In vuordde dakkar politihkalaš rievdademiid mii attašii midjiide eanet vuoigatvuođaid mearridit iežamet boahtteaiggi.

—Maid sámi organisasuvnnat leat bargan vuoigatvuođalavdegotti ektui?
—Orru ahte sn barget eisevalddiid beali. Sii digaštallet valgaortnega ja jienastuslogu birra, muhto eai bija gažaldatmearkka makkar hamis sámediggi galggašii leat. Mus gal leat dehalabbo doaimmat go ahte jienastit ovddasteaddjiid dakkar dušši lagadusaide. Balan ahte ollugat ressusrssasámiin loktet searaideaset dakkar lagadusaide.

Geat dalle galget halddašit sámi vuoigatvuođaid? Lea go sámi diggi?
—Jos mii sámit oažžut politihkalaš vuoimmi mearridit iežamet guovlluid badjel, de fertet aibbas hilgut kolonistáhta orgánaid. Mii eat sáhte hukset sámi organaid daža malle mielde. Mon in sáhte addit garvves njuolggadusaid makkar hámis diet galggašii leat. Sámit ieža fertejit dan dahkat ovddeš sámi demokratia vuođul. Sámediggi ii sáhte stivret sihke báikkalaččat ja guovddažis, mis fertejit leat sámi baikkalaš stivrenorganat. Mon jáhkan mii sahtašeimmet hukset dan boares siidasisttema ala. Min guovllus, omd. šiehtadalaiga Ohcejot' ja Buolbmat siiddat ovddeš aiggiid mo guovlu galggai geavahuvvot. Mii fertet gavnnahit mo sámit ovdal koloniserema halddašedje guovlluid. Dološ siidasisttema huksii oktasaš geavahanvuoigatvuođaid ala muhtun lagan sosialisttalaš vuođu ala.

Dat mielddisbuktá ahte dalle ferte leat sierra sámi rievttiásahus ja sámi politiat. Jos daža duopmostuoluid ovdii ain galgá mannat go váttisvuođat bohtet eat leat boahtan dađe dobbelii. Oppa dáža rievttiasahus ja láhka lea huksejuvvon kolonialiserema áiggi ala ja lea ain kolonialisttaid bálvaleaddjit. Sámiin maid fertejit leat stivrennjuolggadusat. Dat mielddisbukta ahte mis ferte leat sierra sámi vuođđoláhka ja sámi láhkagirji.

—Don oaivvildat sierra sámi stáhta?
—Dieđusge.

—Mo jos siskkaldas iešstivrejupmi?
—Dat šattašii indianarreservahta hámis maid gal gattan eatnašat sihke sámis ja dažas eai dáhto.

—Das mas dál lea sáhka, lea sámediggi huksejuvvon sámi jienastus vuođul. Muhto jos sámediggi galgá stivret sámi stáhta, sáhttá go dalle hukset jienastuslogu ala?
—In dieđe ovtta ge stahta mii lea vuođđuduvvon čearddalaš duogaš ala. Šattašii seamma dilli go Matta Afriikkas. Jos sámedikki ulbmil dušše lea juohkit ruđaid kultuvradoaimmaide, dalle gal dokke sámediggi. Sámi stahtas dahje iešstivrejeaddji guovllus fertejit maiddai eara assit sámis oažžut stahta- boargariid vuoigatvuođaid.

—Eai go leat makkár ge ovdamunit ásahit sámedikki?
—Jo, de sáhttá leat ávkkalaš oažžut álbmotvalljejuvvon sámedikki. Odne sahttet buohkat leat sámiid ovddasteaddjit. 1979is ceggiimet lávu Stuorradikki olggobeallái ja dajaimet mii ovddastit sámiid. Bargiidbellodaga satnejođiheaddjit fas dadje sii ovddastit sámiid.

Vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat

— Don jearat dušše sámi vuoigatvuođaid birra, dadjá Niillas. Buohkat hállet sámi vuoigatvuođaid birra, muhto ii okta ge hala sámi geatnegasvuođaid birra. Mu mielas gal orru olbmos galggašii leat geatnegasvuohta dan servvodahkii gos orru. Stuoramus geatnegasvuohta lea varjalit eatnamiid, đaziid ja luondduriggodagaid. Eamiálbmogiin lea lea dakko oktasaš vuođđojurdda. Mii rehkenastit olbmuid oassin luonddus. Mii galgat geavahit luonddu, eat ge goaridit dan. Jos goaridat luonddu de eai leat šat eallinvejolašvuo'at. Go jurddašat Černobyl- ja eara biraslihkuhisvuođaid birra, de gal fertet jearrat geat jierpmi geavahit ja geat eai.

Gaskkal nuortta ja oarjji

— Ovtta maid sámi vuoigatvuođalavdegoddi ii leat čielggadan, lea soahteaššiid birra. Sámeeana lea juohkasan njealje sadjai ja daid guovlluin leat sámenuorat bággejuvvon soahtebalvalussii mas ii leat man ge lagan duogaš sámekultuvrii. Min álbmot lea juohkasan gaskkal NATO ja Warszawalihtu. Mii diehtit ahte suopma sahtta gessot ruoššabeallai soađis. Mii eat hálit soahtat nuppebeal' Deanu assiiguin.

Sombby bearraša gievkkanis oaidnit Deanujoga. Guktuid bealde joga hallo sámegiella ja ollusiin leat fuolkkit nuppe bealde joga, sii gullet Supmii. Ii leat varra nu imaš jos assit dážabealde eai dovdda iežaset gal nu dážan.

— Muhto dáža našunalisma lea baidnan dappe ge olbmuid, muitala Niillas. Erenoamážit vaikkuhii soahti dasa. Olbmot atne iežaset buoret dážan go iežá dážat; Buohkat ledje duiskalaččaid vuostá. Buollin ja baggofárren attii dáruiduhttimii buorre coavcci. Dušše dat geat ledje bohccuideasetguin meahcis sestojuvvo. Buohkat ledje sin vašalaččat leažža go dáža eiseválddit dahje duiskalaččat. Soahti dáruiduhtii maiddai daid geat šadde sámenasistan. Otne sii daidet leat áruiduhttinfievrrideaddjit ja SLFa (Sámi Eatnan Searvi) bealušteaddjit. Ain bista dahttu stuorrid ja riggaid balvalit.

Erenoamaš dilli boazodollui? Boazosámit gaibidit sierra ovddasteaddji go boazodoallu lea erenoamážit čadnon sámekultuvrii ja sámevuoigatvuođaide. Lea go boazodoalus dakkar dilli?
— Stáhta lea oppa áiggi viggan gáržžidit sámi vuoigatvuođaid boazodollui. Nie han sii bidjet ge boazosámiid ja eará sámiid oktiigaccaid. Dain geain eai leat bohccot eai leat mahkaš albma sámit. Jos dat menestuvva de stáhta beassa ollasit eret sámevaivvis. Černobyl-lihkuhisvuohta dien dafus lei heivvolaš. Balan sakka soapmašat boazodoalus dorjot dakkar haddjema. Illa duosttašin gal dadjat, muhto orru leamen nu ahte boazodoallu fargga ollasit lea iežas vuovdan stáhtai. Sii ožžot ruhtadoarjaga boazodoalošiehtadusa bokte. Dan sadjái sii leat ge dohkkehan garžžidemiid stáhta bealis ođđa boazodoalolaga bokte, ea.ea. galget daid doaluid politihkalaččat dohkkehuvvot. Diekkar stivren ii soaba sámi arbevieruide. Mii eat leat ožžon boazodoalu stahtas muhto dat lea midjiide oppa aiggi gullan. Maiddai eara vuoigatvuođaid leat mis rivven. sámiin lea vuoigatvuohta eat- namiidda ja čáziide, okta ealahus ii leat buoret go nubbi.

Ođđa sámi autoritehtat?

— Ovdal ledje dážat autoritehtat sámegielddain. Satnejođiheaddjit ledje dabalaččat oahpaheaddjit boahtán máddin. Aiggiid čađa leat dievva beljiid gullan ahte diekkár olbmuin dat dušše iei áddejupmi. Otne leat ođđa olbmot boahtán daid sadjái; sámebyrokráhtat. Daidet sii leat vel eanet byrokráhtat go daža byrokráhtat, nugo sámi kristtalaččat leat buoret kristtalaččat go ieš pave. Seamma oaidnit eara eamiálbmogiin ge. Otná sámi autoritehtain lea alla universitehtaoahppu. Vaikko áiggošedje ge čájehit beroštumi sámeaššiide de goittot ge diet sisttema sin báidná. Eai varra nákcešii máŋga jagi oahpu gazzat jos ii livčče masa ge ávkin.

Balan ahte diekkár olbmot šaddet rađđejeaddji sámedikkis.


Til startsida

sveilund@online.no