FINNMARKU STANDPUNKT NR.16 1994

Denne artikkelen på norsk

BRUSSEL MEARRIDA GAIROMONIID JA RIEVSSAHIID BADJEL

Guokte EU-njuolggadusa - ráhkaduvvon otná 12 EU-eatnama diliid mielde - mearridit makkär ealli- ja loddešlájaid lea lobálaš goddit ja vuovdit. Šaddágo Norga EU-miellahttun, de EU-nuolggadusat šaddet Norga láhkan. Rievssatbivdu gielain ja vuoražas- ja skirebivdu ledje soames hárve vuoigatvuodat maid Norga oaččui miellahttovuodašiehtadallamiin. Norga ii ožžon vuoigatvuoda bivdit skárffa, skieru ja gáranasa, iige gáifomonnečoaggimii ja fálisbivdui.
Muhtin muddui sáhttá Norga oažžut rievddu njuolggadusain, go dat ii heive midjiide. Muhto buot rievdoatnut lodde- ja eallinbáikedirektiivvas ferte diedihuvvot Kommišuvdnii.
Rievdu sáhttá addojuvvot juos muhtin šládja lea váralaš almmolaš dearvvašvuhtii dahje dagaha vahága. Mudui sáhttá miellahttoeana ''čavges bearráigehččon eavttuid mielde suovvat válljeduvvon bivddu vissis loddešlájain unnit meriin", mii mearkkaša vuolil 1 % šlája olles jámolašvuodas.
Finnmárkkus leat mánggas geat rahčet nanosmahttit báikkálaš stivrema luonddu-várijd, luondduhálddahusa ja meahci geavaheami badjel, omd. go guoská suorsibivdui ja skohtervuodjimii. Muhtimat geat gáibidedje ahte skohtervuodjin galggaéii mearriduvvot gieldadásis dohkkehit dál ahte gáranas- ja skárfabivdu mearriduvvo Brusselis.

SVEIN LUND
Sámegillii: Inger Anna Gaup Gustad


Til startsida

sveilund@online.no