Mimmi Bæivi: EU ii leat nissoniid várás

EU-vuogádagas mearridit almmáiolbmot. Nissonolbmot eai goastta árvvuiguineaset nugo Norggas. Šaddágo Norga miellahttun de lea nissonolbmuin bággu dáistalit mánga seammá ášši ovddas oktivel, dadjá Stuorradiggeovddasteaddji Mimmi Bæivi, Sievjju Muotkegohpis.

SVEIN LUND
Sámegillii: Inger Anna Gaup Gustad

Mimmi Bæivi válljejuvvui dan čávča Stuorradiggái Bargiidbellodaga ovddasteaddjin. Son leamaš sátnejodiheaddji Sállannuoris, sadjásaš jodiheaddji Hámmárfeasttas ja Finnmárkku Bárgiidbellodaga Nissonlávdegotti jođiheaddji. Mannan áigodagas son leai Sámedikkis, maid son maiddái ovddastii guolástusaid regulerenráđis. Ja son jienastii "ii" maiddái 1972.

Leahkit vai ii

- Sihke 1972 ja odne lea jearaldat leahkit vai ii Finnmárkku smávvabáikiin. Muhto odne lea ii-miellaguottustan sakka govddit vuođđu. In beroš šat dušše das ahte EU:a guolástus- ja guovllu-polithkká boahtá čuohcat midjiide, muhto maiddái eambbo prinsihpalaččat das mo EU-vuogádat doaibmá.

Albmát bajimusas

- Geahčastago mo EU:a orgánat leat oktiibiddjon, de čohkkat goasii duššebeare almmáiolbmot bajimusas. Sii stivrejit servvodatovdánahttima sin iežaset sajádagaid mielde, ja nissonoainnus šaddá dan mielde. Aistton Jacques Delors: "EU lea nugo náittosdilli, nugo almmáiolmmoš EU dikšu olgoriikkapolitihka ja ealáhuspolitihka, nugo nissonolmmoš iešguhtege riika dikšu oahpahusa ja buorredili."
EU:as lea nissonolbmuid oassi ollebarggus sakka unnit go Norggas. 75 % EU:a nissonolbmuin leat nu funet bálkáhuvvon ahte sii eai sahte ealihit iežaset.
Oainnán čielga oktavuođa Norgga buorredillistáhta ja dan gaskkas ahte nissonat leat fárus hábmemin oppa politihka. Makkár vejolašvuohta lea mis beassat ovddos "lobby"-doaimmas, mii lea dárbbašlažžan váikkoheapmái, jearrá Mimmi Bæivi.

Guovllupolitihkka

- EU:as lea maiddái guovllupolitihkka. Muhto das leat áibbas eará ulbmilat go Norgga guovllupolitihkas, mii vuosttažettiin geahččala háhkat bargosajiid ja suodjalit ássama.
Dál jo mii oaidnit mo EU-njuolggadusat, EEO-šiehtadusa bokte, hehtte Finnmárkku filka doarjut bivdofatnasiid ruhtadeamis ja bivdosuvdusa vealgerádjamis. EU-miellahttovuohta mearkkašivččii ain eanet hehttehusat Norgga guovllupolitihkas.

Ii čielggaduvvon sámepolitihkka

Sámepolitihkkárin lea Mimmi Bæivvi váividuvvon das maid EU-miellahttovuohta mearkkašivččii eai čielggaduvvon vuoigatvuođa- ja hálddahusgažaldagaide sámi guovlluin.
- Go Sámevuoigatvuođalávdegotti árvalus boahtá de fertejit sápmelaččat ja Norgga eiseválddit leahkit luođuid gávdnat mo sámi guovllut galget hálddašuvvot boahttevuođas, almma EU:a dohkkeheami haga. Lea váralaš sisa mannat ovdalgo dát lea čielggaduvvon, muđui sáhttá dáhpáhuvvat ahte mii fertet álggahit nollá rájes oktiivel, loahpaha Mimmi Bæivi.

Til startsida

sveilund@online.no