Samí joatkkaskuvlaoahppu
- Ulbmil lea ollislaš sami giella- ja kulturoahppu sámi oahppiide. Muhto vuođđoskuvlla ja Sámi allaskuvlla gaskkas, leat sámi oahpahusas joatkkaskuvla golbma sevdnjes jagi, celkkii Sámi oahpahusráđi direktevra, Ellen Inga O. Hætta, Romssa fylkkagieldda sámekonferánssas.
- Seammás go sámi oahpahus muđui lea ovdánan, lea 94-ođastus leamaš stuora lávki maŋosguvlui, logai Ellen Inga O. Hætta. — Sami áššit vajálduvvojit álfárot. Sámediggi ii leat gulaskuddanásahus ja lea suorggehahtti movt sami oahppit fas vajálduvvojit ođastusa árvvoštallama oktavuođas. Easkka maŋŋil go mángasat ledje gáibidan sierra ávvoštallama, de mieđihii Oahpahusdepartementa geahčadit mo ođastus lea doaibman sami oahpu harrái.
Romssa fylkkagieldda sámekonferánssas skábmamánu 12. ja 13. beivviid muitalii Ellen Inga O. Hætta ahte Sami oahpahusráđđi gieskat lea ožžon mandáhta ja ruđa álggahit árvvoštallama. Muhto bargguin ii geargga dassá go ráđđehus ovddida ođstusávvoštallama Stuoradiggedieđáhusa Stuoradikki ovdii. Ii soaitte leat gárvvis dasságe go Stuoradiggi gieđahallá dan.
Sámit vurde ollu Johanne Gaupas go álggii sami áššiid stáhtáčállin. Muhto sii geat vurde sus dán konferánssas čielga vástádusaid, gal beahtahalle. Ii dohkke boahtit joatkkaoahpu konferánsii dušše rámput man buorre vuođđoskuvllaoahppu lea, ja de garvit buot váttis gážaldagaid joatkkaskuvlla harrái.
Áidna ođas su logaldallamis lei, go mieđihii fertet leat stáhtahálddahusa vuogádagas váilevaš gulahallan, go juo son gii lea Gieldadepartementta stáhtáčállin ii sáhte váldit njuolga oktavuođa Sami oahpahusráđiin, dan dihte go SOR lea Oahpahusdepartementta vuollásaš. Seammás orui dovdamen geatnegasvuođa bealuštit, ii fal dušše dan maid iežas ráddehus, muhto maiddái dan maid ovddit ráddehusat lea skuvlaáššiid harrái bargan.
Romssa fylkkas ii mana bures sámegieloahpuin. Vuoddoskuvllas lohket sullii 300 oahppi sámegiela, muhto joatkkaskuvllas
dušše 34 oahppi, geat leat 6 sierranas skuvllain. Stuorámus sivvan dasa lea oahpaheaddjivátni. Fylkkas ii leat go 4 joatkkaskuvlla oahpaheaddjis dohkkehuvvon gelbbolašvuohta.
Oddá oahpahusláhka.1.8.99 rajes, geatnegahttá sámegieloahpu sami oahppiide vuođđo- ja joatkkaskuvllain. Dalle fertejit fylkkagielddat duođai rahčat háhkat oahpaheddjiid ja maiddái lágidit gáiddusoahpu skuvllaide gos ii leat vejolaš háhkat dohkkehuvvon sámegieloahpaheaddji.
Muhto vaikko Romssa skuvllain ii leat leamaš nu buorre dilli dán rádjái, orru dál juoga dáhpáhuvvame. Muhtin njunnošat, nugo fylkkasátnejođiheaddji ja oahpahuslávdegotti jođiheaddji, leat ipmirdišgoahtán ahte ferte váldit vuhtii dan ahte romsalaččain lea stuora oassi sami sogalaččat.
- Konferánsa lea gaskaoapmi buoridit Romssa fylkkagieldda sámepolitihka. Dát lea dihtomielalaš politihkalaš jorggáldaga oassin, logai fylkasátnejodiheaddji Ronald Rindestu.
- Jus min bargit eai máhte bures sami diliid biřra, fylkkagielda ii sáhte addit dohkálaš fálaldaga sami álbrnogii, logai Rindestu ja muitalii ahte fylkkagielda dál lea ráhkadeame doaibmaplána dasa mo buoridit máhtolašvuoda sámegielas ja kultuvrras.
Muhto mannil fylkkasátnejođiheaddji positiivvá logaldallama, fertiiga soai fylkkaskuvlahoavddain guođđit čoahkkima, go lei erenoamáš čoahkkin gávnnahit mo bušeahtas geahpedit goluid. Eat dieđe vel, cevcciigo doaibmaplána geahpedančoahkkimis.
Go konferanssa vuosttas beaivvi čilgejuvvui dala dilli, lei nuppi beaivvi eambbo boahtteáiggi hástalusaid birra. Gáiddusoahppu doaimmahuvvo juo moatti skuvllas Romssa fylkkas.
Já dáš leat máŋga vejolašvuoda, čilgii Kárášjoga Sami joatkkaskuvlla kursajodiheaddji, Kjell Østmo. Goappáge sami joatkkaskuvllain lea dál jietna- /govvastudio, mainna sáhttá veahkkehit skuvllaid main váilot oahpaheaddjit. ja jus muhtin skuvllas ii leat oahppan sámegiel oahpaheaddji, de sáhttá veahkkeoahpaheaddji bures doaibmat lassin govvastudio gáiddusoahpu oahppan oahpaheaddji.
Gáivuona suohkanis ii leat dál joatkkaskuvla. Muhto suohkan lea rahčan ollu oažžut dohko joatkkaoahpu, mas leat báikkálaš dárbbut ja sami kultuvra vuođđun. Suohkanplánejeaddji Gunn Andersen buvttii ovdan barggu maid sii leat dahkan ovdánahttit plánaid 3-4 jagáš lotnolasealáhusohppui. Čuolbma lea ahte buot oddá surggiid ja fágaid ferte Oahpahusdepartementta dohkkehit, ja sin plána ii heive nu bures Ođastus 94 njealiječiegat rámmáid sisa. Dehálaš gažaldat ođastusa árvvoštallamis šaddá danin guorahallat, leago ođastus hehttehussan ovdánahttit oahpu báikkálaš ja sami dárbbuid vuođul.
Fylkkas ožžot vuođđoskuvlaoahpaheaddjit lohkat sámegiela olles bálkkáin, muhto ii leat na gal joatkkaskuvllas, gos dárbu ainjuo lea seamma stuoris.
Muhto diimmut sámegielfágas eai leat doarvái ollašuhttit oahppoplána gáibádusaid. Sámegielfága oahppoplána mielde oahppit galget šaddat «doaibmi guovttegielagin». Sámegiella galgá leat «reaidogiellan» nugo dárogiellage, go galgá leat reaidu gazzat oahpu maiddái eará fágain. Dát mearkkáša ahte oahppit berrejit oahpahuvvot muhtin eará fágainge sámegillii, ja ođđa oahpahuslága njuolggadusat galget dáhkidit dan vuoigatvuođa.
Earret dan moadde sámegieldiimmu mat 34 oahppis leat, ii báljo leat sámi sisdoallu Romssa joatkkaskuvllain. Mannan jagi eai addon go oktiibuot 26 vahkkodiimmu liigediibmun sámi sisdoaluin.