Sámi skuvllat eai beasa ieža mearridit skuvllaid sisdoalu. Dát skuvllat eai leat sámi ásahusaid
vuolde. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta dat:
- mearrida makkár fálaldagaid lea lohpi addit
- mearrida fága- ja diibmojuogu
- mearrida oahppoplánaid iešgudet fágii
- mearrida oahpaheaddjiid virgáibidjaneavttuid
- nammada Sámi joatkkaskuvllaid stivrra
- nammada Sámi oahpahusrádi stivrra
- juolluda dahje ii juollut ruda sámegiel oahpponeavvuide.
Áigodagas 1990-93 Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla lei nu gohčoduvvon geahččaladdanskuvla. Beasaimet dalle muhtin muddui ráhkadit iežamet fálaldagaid ja oaččuimet ruda buoridit máhtolašvuoda ja heivehit skuvlla sisdoalu sámi dárbbuide. Muhto 1994 bodii Gudmund Hernes ođđa plánain, mat masá bilidedje visot - Ođastus dahje Reforbma 94. Dál ii leat šat sierra vuoddokursa duojis, muhto hábmenfága, mas ii leat sámi sisdoallu oppanassiige. Skuvllas lea leamaš moadde jagi uábálštš fágasuorggi mas lea duodji dahje boazodoallofágat lohkansuorgefágan. Boahtte jagi dat jávká, go ii leat lohpi departemeantta njuolggadusaid mielde. Buot oahpahus Norggas galgá dál leat seamma nealječiegat rámma siskkobealde, ja danin lea veadjemeahttun ráhkadit sámi joatkkaskuvlla.
Skuvllain leat álo leamaš ollu oahpaheaddjit geat eai máhte sámegiela, ja maiddái oahpahead- djit geat máhttet hupmat, muhto eai máhte čállit. Skuvla háliidii bidjat eaktun odda oahpaheaddjiide ahte sii fertejit golbma jagi siste váldit vuolimus sámegiel eksamena, muhto departemeanta ii addán lobi dasa. Sin mearrádusa mielde ii galgga gáibiduvvot sámegiel máhtu bargat oahpaheaddjin sámi joatkkaskuvllain.
Diibmá bohte 180 ođđa oahppogirjji joatkkaskuvlii. Ii oktage lean sámegillii. Dán jagi galget boahtin 600 ođđa dárogiel girjji. Doaivumis bohtet moadde girjji sámegillii. Mii leat dál guovtte geardde ohcan ruđa jorgalit oahppogirjjiid mekanihkarohppui sámegillii. Ohcan lea dál nuppi geardde hilgon. Hernes lea dál álggahan kampánjja nannet latiidnagiel oahpu Norgga skuvllain. Su mielas jápmán latiidna lea deháleabbo go ealli sámegiella ja ealli sámi duodji. Hástalan Min Aiggi jearahallat su manne ii galgga leat lohpi ráhkadit sámi joatkkaskuvlla.
Svein Lund
oahpaheaddji, Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla
Til startsida