STÁHTAS LEA VUOIGATVUOĐAT! Artihkkal Min Áiggis, 08.09.1993

SÁMEVUOIGATVUOĐALÁVDEGOTTI VUOIGATVUOĐAJOAVKU:

STÁHTAS LEA VUOIGATVUOĐAT!

Svein Lund

Sámevuoigatvuođalávdegotti Vuoigatvuođajoavkkus ("Rettsgruppa") lea dál loahppajurdda gárvvis: Stáhta lea Finnmárkku eatnama oamasteaddji. Vuoigatvuođajoavkku loahpajurdda bođii ovdan Sámevuoigatvuođalávdegotti čoahkkimis cuoŋománu 22. beaivvi, muhto ii mihkkege lea boahtán olggos mediaid bokte. Jus SVL čuovvu Vuoigatvuođajoavkku evttohusaid, de boađus sáhttá šaddat juste nuppi lahkái go dat mii máŋggas doivo dalle go SVL álggahuvvui jagis 1980. Stáhta oažžu doarjaga ja sámi oamastanvuoigatvuohta eatnamii ja čáhcái ii gávdno Norggas. Sámevuoigatvuođalávdegotti vuosttáš čilgehus bođii jagis 1984 ja lei ea.ea. vuođđun Sámedikki ásaheapmái. Dan rájes lea leamaš oalle jaskat, muhto mannan jagi lea ovtto boahtán ođđa dieđut goas 2. čilgehus šaddá boahtit. Dát guoská eanan- ja čáhcevuoigatvuođaide Finnmárkkus, ja 3. čilgehus guoská eará sámeguovlluide. Mannan skábmamánus Finnmark Dagblad čálii ahte lávdegottis lei buot guorahallamat gárvvisin, ja ahte čilgehus šaddá boahtit jagis 1993. Muhto guovvamánus muitalii Arbeiderbladet ahte ain mannet moadde jagi. Dál muitala váldočálli Jon Gauslaa ahte čilgehus jáhkkimis boahtá easkka jagi - beannot jagi geažes. Muhto dán čavčča almmohuvvojit Vuoigatvuođajoavkku ja Hálddašanjoavkku guorahallamat.

Sámevuoigatvuođalávdegotti álggaheami vuođđun lei sámeaktivisttaid gáibádusat álttá-riiddus. Muhto dál dat orru šaddame eiseválddiid bierggas legitimeret iežaset vuoigatvuođaid sámi guovlluin, ja gomuhit sámi vuoigatvuođagáibádusaid. Mo dát lea leamaš vejolaš?

Lea 16 olbmo sturrosaš Sámevuoigatvuođalávdegoddi mii galgá mearridit loahppačilgehusa. Muhto ii leat dábalaš miellahtut geat addet vuođu, dat geat ovddastit sámeorganisašuvnnaid, ealáhusorganisašuvnnaid, suohkaniid ja sámi ásahusaid. Historjáčeahppit dahket juoidá, muhto eanemus bohtet čállingottis, Vuoigatvuođajoavkkus ja Hálddašanjoavkkus. Čállingottis barget golbma juristta, buohkat leat dážat. Justisdepartementa nammadii Vuoigatvuođajoavkku jagis 1985. Sii galge guorahallat dála vuoigatvuođadili ("gjeldende rett"). Čieža miellahtu gaskkas guđas leat juristtat (Sverre Dragsten, Stein Owe, Torgeir Austenå, Thor Falck, Thor Falkanger ja Otto Jebens) ja 1 historihkkár (Gudmund Sandvik). Ii oktage lea sápmelaš ja ii oktage lea álbmotvuoigatvuođaekspearta.

Sámevuoigatvuođalávdegottis leat measta 2/3 dážat ja sullii 1/3 sámit. Sámi áirasat ovddastit organisašuvnnaid mat leat iešguđetlágán oainnut. Danin ii leat jahkehahtti ahte eanetlohku šaddet gomuhit Vuoigatvuođajoavkku bohtosiid. Njealjis dain geat leat Vuoigatvuođajoavkku loahppajurdagiid duohken leat ieža maiddái Sámevuoigatvuođalávdegotti miellahttun.

DÁŽA ČÁLBMELÁSIIGUIN

Oassin Vuoigatvuođajoavkku mandáhtas lei guorahallat sámi vuoigatvuođaipmárdusaid. Muhto čilgehusastis sii mieđihit ahte dát oassi mandáhtas lea leamaš váttis deavdit. Dattege dat ii oro váividan sin. Vuoigatvuođajoavku deattuha dušše guoridit dan mii boahtá ovdan riektedoaimma bokte, earáin sániiguin stáhta oainnu, ja dán vuođul sii dahket loahppajurdagiiddaset, unna mearkkašumiin ahte dađe bahábut mii eat leat ollen guorahallat mii nuppi beali oaidnu leš.

ÁLBMOTRIEKTI JÁVKAI

Vuoigatvuođajoavku galggai guorahallat makkár váikuhus álbmotrievttis (erenoamážit ON-konvenšuvdna sivila ja politihkalaš vuoigatvuoiđaid birra ja ILO-konvenšuvdna álgoálbmogiid birra) lea sámi vuoigatvuođaide Norggas. Sin dulkoma mielde álbmotriekti ii baljo guoská sámiide oppanassiige. Vuoigatvuođajoavku ii dohkket ahte ON-konvenšuvdna geatnegahttá stáhta doarjut sámi kultuvrra, nugo SVLa vuosttaš oassičilgehus juo lea mieđihan. Sii eai dohkket ge ahte luondoriggodagat leat kultuvrra vuođđun, ii ge ahte dálaáigásaš ealáhusat leat sámekultuvrra oassin. Dušše okta Vuoigatvuođajoavkku miellahtuin bealusta álbmotriekteoainnu mii bođii ovdan 1. oassečilgehusas, ja maid Justisdepartementa ja Stuoradiggi leaba dohkkehan.

Okta riektegálduin maid Vuoigatvuođajoavku geavaha vuođustit oainnusis, lea áltáduopmu, Alimusriekteduopmu mii jagis 1982 attii stáhta lobi čađahit elfápmohuksema Óávččus. Nu sii dahket beroškeahttá ahte otne livččii ollu váddaseabbut dubmet nie, maŋŋil go oaččuimet Vuođđolága sámeparagráfa, Sámelága ja ILO-konvenšuvnna.

ILO-konvenšuvnna 14 artihkkalis leat guoktelágán álgoálbmotvuoigavuođat; oamastanvuoigatvuohta guovlluin gos álgoálbmogat leat domiineren, ja geavahanvuoigatvuođat guovlluin gos sii leat orron eará álbmogiiguin seahkalagaid. Vuoigatvuođajoavkku eanetlohku čuožžuha ahte 14. ártihkal ii guoskka sámiide, dasgo sin oainnu mielde ii gávdno šat guovllut gos sámit sáhttet gáibidit oamastanvuoigatvuođa ("Kategori 1-guovlu"). Sámevuoigatvuođalávdegotti miellahttu Sven Roald Nystø, go čálii čilgehusa NSR ovddas sámeregiuvnna birra, bijai bealistis vuođđun ahte gávdnojit moadde olles suohkana ja bealit eará suohkaniin mat leat kategori 1-guovllut, ja ahte buot eará boazodoalloguovllut leat kategori 2. Ja čilgehusas maid Otto Jebens guovttos Johan Albert Kalstadiin diibmá čáliiga Gieldadepartementta ovddas, soai leaba gávnnahan ahte kategori-1-guovllut gávdnojit 35 suohkaniin Davvi-Norggas.

SÁMI DAHJE DÁŽA HÁLDDAŠEAPMI ?

Sámevuoigatvuođalávdegotti nubbi váldojoavku lea Hálddašanjoavku (Forvaltningsgruppa). Doppe leat maiddái eanaš dáža juristtat. Hálddašanjoavku lea guorahallan mo eatnamat ja čáhcit hálddašuvvojit Finnmárkkus odne. Sin čilgehusas ii galgga leat makkárge konkrehta evttohusat mo rievdadit hálddašeami. Dattege Sámevuoigatvuođalávdegoddi lea guhkes áiggi juo digastallan iešguđetlágán modeallaid, mo hálddašeapmi sáhttá leat boahteáiggis. Lea čállingoddi mii lea ráhkadan daid molsaeavttuid. Guovvamánu Arbeiderbladet muitalii ahte lávdegotti eanetlohku ii hálit bidjat hálddašeami Sámedikki vuollái. Oanehaččat sáhttá dadjat ahte sámi áirasat háliidit hálddašeami Sámedikki vuolde, juristtat evttohit ahte gilisearvvit ožžot muhtin vuoigatvuođaid, muhtto stáhta áirasat eai hálit eará rievdadusaid go veahá eambbo fámu suohkaniidda.

ČIEGUS JA NJOAZIT

Vuosttaš jođiheaddji, Carsten Smith, vuolde lávdegoddi barggai oalle jođánit. Ii mannan go 3 jagi ja 8 mánu ovdal go vuosttaš čilgehus lei gárvvis. Muhto dála jođiheaddji, Thor Falch, vuolde bargu lea mannan hui njoazit ja dál orru manname vel unnimusat 10 1/2 jagi ovdal go 2. čilgehus boahtá. Bargadettiin vuosttaš čilgehusain lávdegottis lei ollu čoahkkimat sámi organisašuvnnaiguin, ja sii lágidedje ieža gulaskuddančoahkkimiid báikkálaš politihkkáriiguin, ealáhusservviiguin jna. Muhto dán rájes lávdegoddi lea masá čiehkkadan. Falch ii leat baljo dadjan sáni ge mediaide, ja son lea nagodan oažžut olles lávdegotti mielde das ahte sii dárbbašit "bargoráfi" ja danin sii eai galgga muitalit maidege. Lávdegotti 1. čilgehus lei vuođđun dasa ahte sámit vuosttaš geardde dohkkehuvvojedje Norgga juridihkalaš systemas. Čilgehus lei maiddái dehálaš vuođđu go Norga lei vuosttaš eana mii ratifiserii ILO-konvenšuvnna. Carsten Smith lei johtofápmu dan barggus. Muhto Vuoigatvuođajoavkkus ii leat go Otto Jebens gii lea dolvot Smitha barggu viidáseabbut. Eanetlohku, ja Thor Falch sin gaskkas, orru baicca bargame dan vuostá, maid ráđđehus ja Stuoradiggi juo leat dohkkehan.

GOS SÁMEPOLITIHKKÁRAT LEAT?

Lávdegotti sámi áirasat leat leamaš jegolaččat ja javoheamit. NSRa maŋimus riikkačoahkkimis Sven Roald Nystø logai: "Mii SVLas lea leamaš ovtta oaivvilis ahte mii eat muital maidege lávdegotti barggus". Maŋimus jagiid sámi áirrasat leat čađat lohkan iežaset vuordit gierdameattumat čilgehusa. Muhto oktanaga sámi organisašuvnnat leat dohkkehan ahte sin áirasat leat mielde čiehkat lávdegotti barggu. Lea maiddái boahtán hui unnán konkrehta evttohusat organisašuvnnain mo hálddaseapmi berre leat boahtteáiggis.

Denne artikkelen på norsk

____________________________________________

Eará artihkkalat sámi áššiid birra
álgosiidui

sveilund@online.no