Svein Lund:
Svein Lund
Mannan duorastaga presenterejuvvui Skuvlalinux dihtorkonferánssas, maid Stáhta oahppakántuvrra lágiidii ovttas Finnmárkku allaskuvllain ja Sámi allaskuvllain. Oslos lei boahtán Knut Yrvin, gii lea Skolelinuxa prošeaktajođiheaddji, ja Gironis lei boahtán Børre Gaup, gii lea álggahan barggu jorgalit Linux-prográmmaid sámegillii.
Skuvlalinux-presentasuvdna lei okta golbma parallealla sešuvnnain, ja 40-50 olbmo ledje čoagganan guldalit maid Skuvlalinux sáhtii fállat. Ledje erenoamážit guokte ášši maid geasuhedje skuvlaolbmuid; vejolašvuohta seastit ruđa ja vejolašvuohta oažžut prográmmaid sámegillii. Álggos muitalii Børre Gaup sámegielčovdosa birra. Ovdal go Skuvlalinuxprošeakta álggahuvvui ii lean vejolaš čállit sámegillii Linux-prográmmain. Vuosttaš maid fertejedje ortnet lei danin boallobeavdeprográmma, fonttaid ja sorterendoaimma. Dál lea vejolaš čállit sámegiela seamma álki go dárogiela ja máŋga eará gielaid.
Dán rádjái 4-5 olbmo leat dahkan jorgalanbarggu, ja jus galgá šaddat measta seamma ollu prográmmat sámegillii go dárogillii, fertet eanet olbmot searvat. Dárbbašuvvo sihke jorgaleaddjit ja olbmot geat sáhtet dárkkistit jorgalemiid gielalaččat ja fágalaččat.
Knut Yrvin čilgii makkár ovdamunit livččii skuvllaide válljet Linux ovdal Windows. Deháleamus lea seastit liseanssagolut, mat dál sáhttet leat stuora oassi skuvlabušeahtas. Son muitalii ahte suohkanis gos son boahtá, Nittedal, lea skuvllain 60 dihtora maid eai sáhte geavahit, go suohkanis ii leat ruhta máksit liseanssa. Muhtin skuvla, Høle barne- og ungdomsskole, oaččui 4 jagi das ovdal 40 geavahuvvon dihtoriid skeaŋkan. Muhto skuvllas ii lean ruhta máksit 128000 ruvnno liseanssain. Danin dat skuvla, vuosttažin Norggas válddii Linux atnui, ja dalle beasai geavahit dihtoriid. Oktiibuot Yrvin čuoččuhii ahte Norgga skuvllat sáhtet seastit 175 milliuvnna mat dál mannet njuolga Microsoftii.
Eará ovdamunni lea ahte Linuxain sáhttá čatnat eanet dihtoriid ovtta bálvái (serverii). Dušše bálvá ferte leat ođđa ja stuora dihtor, geavaheaddjit sáhtet geavahit boares dihtoriid mat muđui livčče bálkestuvvon. Yrvin árvalii ahte sáhttá duppalastit skuvladihtoriid eallináiggi. Su goalmmat ágga lei sihkarvuohta. Linux lea measta virusaid haga ja fitnodagat mat leat molsun Windowsas Linuxii leat measta jávkadan virusčuolmmaid.
Go prográmmapáhkka dál lea gárvvis lea boahte ceahkki bovdet skuvllaid geahččalit daid. 4 fylkkas leat juo mielde geahččalanprošeavttas, ja Yrvin logai iežas boahtán Finnmárkui oažžut viđat fylkka fárrui. Son ii oro dárbbašeame vuordit guhká, go lei stuora beroštupmi guldaleddjiin, sihke sámi ja dáža skuvllain.
Nugo namma muitala lea Skuvlalinux-páhkka ráhkaduvvon erenoamážit skuvllaid váras, ja jurddašuvvon dihtoriidda mat leat fierbmadahkii nu ahte prográmma instalerejuvvo bálvái, ii fal iešguhtiige dihtorii. Lea dieđusge maiddái vejolaš installeret dan oktagaš dihtorii, muhto dalle ferte dahkat veahá liigebarggu heivehit ovdal go sáhttá čálihit ja oažžut oktavuođa interneahtain. Muhto boahte ceahkki lea ráhkadit sierra "ruovttoveršuvnna" jurddašuvvon dihtoriidda mat eai leat čadnon bálvái.
Linux ii boađe Ameriikkas, lei suopmelaš Linus Torvalds gii ráhkadii vuosttaš Linux-prográmma 1991, ja operatiivavuogadat lea ožžon nama ráhkadeaddji mielde. SU maŋŋil lea duháhiid dihtorčeahpit miehtá máilmmi buoridan ja viiddidan dan bargu, ja Linux vuođul leat dál máŋga suorggi dahje nu gohččoduvvon distrubušuvnna, nugo Red Hat, Mandrake, Suse, Debian ja vel eanet. Dát fas bohtet jámma ođđa veršuvnnain, nugo Red Hat 7.2., Mandrake 8.1. jna. Skolellinux lea huksejuvvon Linux Debian 3.0. vuođul.
Linux-distribušuvnnain lea siskkoš (core/kjerne), mii ii oidno, ja mii lea oktasaš buot distribušuvnnaide. Dat maid ođasmáhttojuvvo muhtumin, ja dás lea maiddái veršuvdnanummár. Olggobealde siskkosa leat geavaheaddjiprográmmaid mat sáhttá oaidnit. Dehálaš prográmma lea konsoll, gos sáhtá čállit gohččumat. Dás lea sullásaš doaibmá go MS-DOS, mii ovdal lei Microsofta operatiivavuogadat, muhto mii dál lea jávkán Windowii. Go álggahat dihtora mas lea Linux-prográmma, boađát dábálaččat muhtin geavaheaddjiprográmmii mii sulástáhtá Windowsa. Leat guokte váldomolsaeavttu: Gnome ja KDE. Skuvlalinux geavaha KDE. Dan vuolde sáhtát fas válljet buotlágan prográmmaid nugo čállinprográmmaid, rehkenastinprográmmaid, sárgonprográmmaid jna. Measta visot mii lea vejolaš Windows vuolde lea maiddái vejolaš Linux vuolde.
______________________________________________________________
Fleire artiklar om samiske spørsmål
Til startsida