Ieš in čállán dalle vuollái, vaikko ledjen meahci privatiserema vuostá. Sivvan dasa lei ahte mu mielas deháleamus lágain lei addit meahci ruovttoluotta Statskogas fylkka álbmogii, ja ahte sámiid vuoigatvuođa sámi guovlluid eatnamii ja čáziide ii galgan sáhtit hilgut álbmotjienastemiin. In ge ipmirdan Finnmárkokommišuvnna nie ahte galgá geavahuvvot juohkit fylkka priváhta olbmuide, muhto árvvoštallat atninvuoigatvuođaid, omd. ahte gilisearvvit sáhttet hálddašit muhtin jávriid, jogaid dahje luomejekkiid, nugo juo muhtin muddui lea dál ge duos das fylkkas.
Sámepolitihkalaš bealis ledje iešguđetlágán reakšuvnnat dáid moaitamušaide. Ee. celkkii ovddeš sámediggepresideanta, Ole Henrik Magga, ahte ii leat sáhka privatiseremis, muhto kollektiivvalaš vuoigatvuođain, ja ahte sii geat moite lága ledje ipmirdan boastut. Mun ledjen daid gaskkas geat luhtte dasa. Dalá sámediggepresideanta, Sven Roald Nystø, logai baicce ahte lei lunddolaš ahte Finnmárkkus nugo muđui riikkasge lei priváhta opmodat. Nu guhkás go mun lean oaidnán, ii leat boahtán dasa makkárge cealkámuš Sámedikkis ii ge dikki stuoramus bellodagas, NSR ge.
Maŋŋá go Finnmárkkuláhka bođii fápmui, lea dađe bahábut dáhpahuvvan ollu mii lea dagahan ahte maiddái mii geat leimmet lága bealis, berret jearrat gosa dál lea mannámin. Nuppi bealis lea Finnmárkkuoopmodaga stivra álggus háhkan alcceseaset stuora bálkkáid ja de ruhtadan daid dan bokte ahte leat mearridan ahte finnmárkkulaččat fertejit máksit ođđa dahje stuorit divadaga meahccegeavaheami ovddas. Ja dasa lassin háliidedje diktit olles EU álbmoga bohtit deike fierbmut, nu ahte Finnmárkkuopmodat sáhtii dinet vel eanet ruđaid, ja stivra bajidit iežaset bálkkáid vel eambbo.
Nuppi bealde fas leat dál juo, ovdal go Finnmárkkukommišuvdna lea álggahuvvon, boahtán máŋga gáibadusa oažžut priváhta oamástanrievtti stuora osiide Finnmárkku duoddaris. Go sii geat leat moaitán lága leat buktán ášši ovdan nu ahte buohkat sáhttet oažžut oamástanvuoigatvuođa, de ii leat ártet ahte muhtimat geahččalit. Muhto dat mii dahká daid gáibadusaid erenoamážit duođálažžan, lea ahte daid duohken leat olbmot geat leat leamaš guovddažis sámi servviin, ee. NSR:s. NSR lea stuorimus sámi searvi, das lea stuora fápmu Sámedikkis ja searvi lea leamaš njunožis gižžus sámi vuoigatvuođaid bealis. Muhtin áššis mii dál lea leamaš mediain, boahtá čielgašit ovddan ahte oamástanriektegáibádus ii guoskka vuostážettiin báikkálaš olbmuid vuoigatvuhtii joatkit árbevirolaš meahccásteami, muhto ahte háliidit dinet ruđaid go vuvdet bivdinvuoigatvuođaid turisttaide ja fievridit sin mohtorfievrriiguin. Jus manaš nu, de eai livčče eanetlohku báikkálaš olbmuin dinet, muhto turisttat, turistafitnodagat ja advokáhtat.
Ieš lean moaddelogi jagi dorjon barggu ja gižžu sámi vuoigatvuođaid ovddas, ja lean almmulaččat bealuštan Sámevuoigatvuođalávdegotti evttohusa, Finnmárkkulága ja álgoálbmogiid ILO-konvenšuvnna. Oaivvildan ain ahte dat lea leamaš riekta, muhto dál lean gáddagoahtán ahte muhtumat dán riiddus lea borjjastan suollemasvuođas, ja ahte sin ulbmil vuostážettin lea leamaš háhkat alcceseaset nu ollu ruđa go vejolaš.
Sihke sii, geat ovdal leat moaitán Finnmárkkulága ja mii geat lean dorjon dan, fertet dál gáibidit vástádusa NSR:s: Lehpet go dákkár ovdáneami vuostá vai bealis ahte Finnmárkku meahcci juogaduvvo ja privatiserejuvvo? Lei go dát mii lei din ulbmil dalle go gáibideiddet sámi vuoigatvuođaid eatnamii ja čáziide?
Svein Lund
Guovdageaidnu