Finnmárkku luonddugáhttenlihttu lea áigá sádden rabas reive ealáhusministtar Trond Giskii, ruvkedoaimmaid ja boazodoalu birra. Ministtar ii vástit, muhto mii eat vuollán, ja 15.05.2013 mii leat sádden muittuhusa departementii ja mediaide.
Prográmmas Gollegiisá, mii sáddejuvvui NRK2:s 12.02.2013, celkkii ealáhusministtar Trond Giske ahte lea ollislaččat vejolaš minerálaid roggat ođđaáigásaš vuogi mielde seammás go boazodoallu sáhtte joatkit muosetkeahttá. Go dát lea áibbas eará go dat maid boazodoallu lea vásihan, de bijai Finnmárkku Luonddugáhttenlihttu 18.02.2013 moadde gažaldaga ealáhusministarii rabas reiven (http://naturvernforbundet.no/finnmark/gruvedrift/reindriftsvennlig-gruvedrift-article28491-2023.html). Reive lea almmuhuvvon moadde aviissas ja maiddái sáddejuvvon njuolga ministarii ja departementii, ja poastašurnála mielde dat lea registrerejuvvon doppe.
Go mii 09.03.2013 eat lean vel ožžon makkárge vástádusa ministaris, čáliimet fas, muhto son ii vástidan dalle ge. Dál lea mannan golbma mánu dassái go sáddiimet rabas reivve, ja eat leat vel ožžon vástádusa. Sáhttá go leat nu ahte ministtar dás lea čuoččuhan juoidá maid ii sáhte duođaštit, ja ahte son danin geahččala báhtarit eret gažaldagas?
Dávjá daddjojuvvo ahte Norgga ealáhuspolitihkka ja luondduhálddašeapmi galgá leat "kunnskapsbasert" dahje diehtaga vuođul. Muhto seammás mii oaidnit ahte eiseválddit hilgot dutkanásahusaid guorahallamiid go dat čujuhit plánejuvvon huksehusaid vejolaš váralaš váikkuhusaid. Ja politihkkarat sáhttet ieža cealkit vaikko maid duođaštusaid haga. Mii oaivvildit danin ahte mii berre fuomášahttit lohkkiide makkár gažaldagaide ealáhusministtar ii sáhte dahje ii hálit vástidit:
– Makkár boazodoallofágalaš fágačehppodaga nala hukse Ealáhusdepartemeanta iežas čuoččuhusa?
– Sáhtát go čájehit ovdamearkkaid gos ruvkket boazodoalloguovlluin eai leat dagahan boazodoalu ovdii?
– Mii lea ođas ođđaáigásaš ruvkedoaimmain mii dagaha ahte ii muosehuhte boazodoalu?
– Stáhta lea golahan 100 milliovnna kr ohcat málmma. Man olu lea golahuvvon ovdánahttit ruvketeknologiija mii váldá vuhtii birrasa?
– Jos čájehuvvo ahte ruvkkedoaimma ii sáhte čađahit nu ahte boazodoallu ii gillá, áiggut go de bissehit ruvkkedoaimma vai galgá go boazodoallu vuoittahallat?
– Geas lea odne nanumus juridihkalaš vuoigatvuohta dieidda guoskevaš guovlluide, lea go boazodoalus gii lea geavahan guovlluid čuđiid jagiid, vai ruvkefitnodagain geat ožžo ohcanlobiid moadde jagi áigi?
Go ministtar ii hálit digaštallat minguin, de mii hástalit mediaid geahččalit bidjat dáid gažaldagaid sutnje.
Finnmárkku luonddugáhttenlihttu
Til startsida