Bievlavuodjin ja matematihkka

Čakčamánu 8. beaivvi sáhttá Min Áigi muitalit ahte ii baljo leat bievlavuodjin Guovdageainnus. Aviisa váldočuoggá lea ahte "logut čájehit ahte lobálaš lahtut dahket dušše 0,002 % olles Guovdageainnu suohkana areálain. Dát livččii dieđusge illosáhka buohkaide geat háliidit várjalit luonddu. Muhto lea go duohta? Mo aviisa lea gávdnan daid loguid?

Guovdageainnu suohkana areála lea 9704 viidodatkilomehtara (km²). 0,002 % dás livččii 0,194 km². (194 000 m²) Min Áiggi dieđuid mielde leat rabas lahtut ja dispalahtut oktiibuot 1900 km (1 900 000m).

Dieđusge ii sáhte rehkenastit guhkodaga proseantan areálas. Areála lea guhkodat geardde govddadat. Ferte rehkenastit ahte lahtuin lea muhtin gaskamearalaš govddodaga. Aviisa loguid mielde sáhttá rehkenastit man govdat dat jurddašit ahte lahtut leat.

0,194 km² : 1900 km = 0,0001 km

Sáhttá leat álkit ipmirdit jus mii geavahit mehtariid:

194 000 m² : 1 900 000 m = 0,1 m.

Dat mearkkaša ahte lahtuid govddodat ii leat go 0,1 m = 10 cm. Sáhttá go Min Áigi čilget munnje mo livččii vejolaš vuodjit njealljejuvllagin 10 cm govda lahtus?

Teavsttas čállo ahte lea 0,002 proseanta dahje guokte promille. Muhto lea go dát seamma? Mu dieđu mielde lea proseanta seamma go 1/100, ja promille lea 1/1000. 0,002 proseantta lea danin 0,02 promille, ii fal 2. Jus sii oaivildit ahte lea 2 promille olles viiddodagas mii lea gokčan bievlavuodjinlahtuin, dat ii leat 0,002 %, muhto 0,2 %. Dát ii leat 0,194 km², muhto 19,4 km², dahje 100 geardde eambbo.

Jus mii dál rehkenastit, gávnnahit:

19,4 km² : 1900 km = 0,01 km = 10 m

Dat mearkkaša ahte sii rehkenastit ahte juohke lahttu lea 10m govda.

Maid mii galgat jáhkkit?

Lea dovddus ahte máŋggas leat váidalan ahte matematihkkaoahpahus Guovdageainnus lea leamaš oalle heaitot, ja danin in dieđe lea go dát moivi journalistTa, suohkana teknihkalaš hoavdda vai skuvlla sivva.

Ii go Min Áigi sáhte čilget midjiide mo sii leat rehkenasttan ja mii lea duohta. Gokčet go bievlavuodjinlahtut 0,2 % vai 0,002 % Guovdageainnus? Dan mii fertet diehtit ovdal go mii sáhttit joatkit ságastallama bievlavuodjima birra.

Svein Lund

Dát lei mu vuosttáš reive. Go aviisa ii vástidan, muhto moivvii eambbo boahtte háve, fertejin čállit vel oktii.

Moivi fas bievlavuodjima birra

Čakčamánu 10.b. čálii Min Áigi ahte bievlavuodjin ii váikkut go 0,002 proseantta dahje 2 promille Guovdageainnu suohkanis. Čállen dalle lohkkireivve, mii prentejuvvui 15.09, mas čájehin ahte dat lei áibbas boastut rehkenastin, ee. go 2 promille ii leat 0,002 proseanta, muhto 0,2 proseanta, ja danin ii sáhtte diehtit maid aviisa duođaid oaivvilda dáinna. Čállen maiddái ahte ii sáhte rehkenastit guhkodaga proseantan areálas, ja ahte jus oppanassiige galgá rehkenastit man stuora oassi suohkanis gos vudjet bievlafievrruiguin, de ferte diehtit man govda luottat leat.

Min Áigi ii leat kommenteren mu reivve, muhto 17.09. seamma journalisttat čálliba ahte bievlavuodjin "ii daga eambbo go 0,0039 proseanta dahje 0,39 promille olles Guovdageainnu suohkanis" Manná gal ovddosguovlui. 10.09. Min Áigi journalisttaid dieđu mielde 1 promille lei seamma go 0,001 proseanta. Vahku maŋŋil 1 promille lea 0,01 proseanta. Mii sáhttit dál sávvat ahte vahku geahčen gávnnahit rievttes vástádusa, nammalassii ahte 1 promille lea seamma go 0,1 proseanta.

Lean gullan ahte buohkat eai lean ipmirdan maid čállen mannan háve, danin hui oanehis rávesolbmuidoahppokursa sidjiide geat (heajus matematihkaoahpaheami dihtii?) eai lean ipmirdan erohusa. Sánit proseanta ja promille bohtet latiidnagielas. Pro cent = per 100 dahje čuođioassi. Pro mille = per 1000 dahje duhátoassi. Omd. go vuodjit biilla (dahje skohtera dahje njealljejuvlaga) mis ii galgá leat badjel 0,2 promille alkohola varas. (Mii lea seamma go 0,02%)

Deháleamus dáinna áššiin dattege ii leat journalisttaid matematihkamáhttu. Deháleamus lea ahte dát logut geavahuvvojit "duođáštit" ahte lea nu unnán bievlavuodjin ahte ii váhagahte luonddu. Ulbmil dáinna artihkaliin orru leame bealuštit sihke bievlavuodjima ja Guovdageainnu suohkana hálddašeami ja dispensašuvdnapolitihka. Dan gal sáhttá aviisa dieđusge dahkat, muhto berre addit luohttehahtti ja ipmirdahtti loguid, nu ahte mii diehtit mii lea duohtavuohta. De mii sáhttit dan vuođul digástallat dan birra, man ollu bievlavuodjin berre leat boahtteáiggis ja lea go dárbu gáržžidit dan.

Min Áiggi álggii maŋimus artihkala sániiguin "Váikko lea beaggán ahte bievlavuodjin ii daga eambbo go 0,0039%..." Aviisa čállá nugo dát livččii logut maid buohkat dovdet ja dohkkehit. Muhto logut leat áibbas eará go dat maid aviisa geavahii vahku áiggi, ja sii eai muital gos dat leat viežžan daid. Ja, de čállet dego Luonddogáhttensearvi livččii dohkkehan dáid loguid.

Mannan artihkalis čálii aviisa ahte rabas lahtut ja dispalahtut dahket 1900 km, dego dát livččii buot bievlavuodjin suohkanis. Dasa mus leat čuovvuvaš gažaldagat Min Áigái ja Guovdageainnu suohkanii:

1. Vudjet go buohkat dušše fal lahtus? Ii go gávdno lobihis vuodjin?

2. Lehpet go rehkenastán boazodoalu lobalaš vuodjima mielde?

3. Mo addo dispensašuvnna - lea go gáibadus ahte galget čuovvut muhtin lahtu, dahje dušše "dás dohko, buorimus lági mielde"?

Svein Lund

Ii dat ábuhan. Vurden mánu, ja čállen fas:

Bievlavuodjin: Manne Min Áigi ja Guovdageainnu suohkan eai vástit?

Badjel mánu áigi álggahedje Min Áigi ja Guovdageainnu suohkan ovttasbarggu bealuštit bievlavuodjima ja jallošit Luonddogáhttensearvi.

Vuosttaš artihkalis, čakčamánu 8. beaivvi, Min Áiggi journalista Åse Pulk ovttas suohkanpolitihkar Johan Mathis Gaupiin čuoččuheigga ahte ii baljo leat bievlavuodjin Guovdageainnus. Duođáštussan geavaheigga loguid ja rehkenastinvugiid mat ledje áibbas endorii. Dán čujuhin lohkkireivves, "Bievlavuodjin ja matematihkka", mii prentejuvvui Min Áigái 15.09. Dasa ii boahtán makkarge kommentára aviissas.

Báicce bođii ođđa artihkal 17.10., mas ain geavahedje boastu loguid ja rehkenaste boastut, muhto eará loguiguin go mannan háve. Seamma artihkalis celkkii Guovdageainnu sátnejođiheaddji ahte Luonddugáhttensearvi hehtte suohkana ovdaneami, go álggaha digástallama mii váldá buot suohkana resurssaid. Mun vástidin fas boahtte aviissas, lohkkireivviin "Moivi fas bivlavuodjima birra". Čállen dalle loahpas: "Mannan artihkalis čálii aviisa ahte rabas lahtut ja dispalahtut dahket 1900 km, dego dát livččii buot bievlavuodjin suohkanis. Dasa mus leat čuovvuvaš gažaldagat Min Áigái ja Guovdageainnu suohkanii: 1. Vudjet go buohkat dušše fal lahtus? Ii go gávdno lobihis vuodjin? 2. Lehpet go rehkenastán boazodoalu lobalaš vuodjima mielde? 3. Mo addo dispensašuvnna - lea go gáibadus ahte galget čuovvut muhtin lahtu, dahje dušše "dás dohko, buorimus lági mielde"?"

Lean gierdevaččat vuordán mánu, muhto go ii oktage leat dán rádjái geahččalan vástidit dáid gažaldagaid ii ge kommenteret mu čuoččuhusaid ahte aviisa ja suohkan leat geavahan boastut loguid.

Mu mielas lea duođalaš ášši go sihke suohkan ja aviisa gilvet boastut dieđuid, muhto eai hálit/duostta/máhte (sihko dan mii ii heive) vástidit kritihka.

Dan maŋŋil lea eará suohkanpolitihkar, Isak Mathis O Hætta, muitalan ahte mii geat geahččalit ráddjet bievlovuodjima leat "inkompeteanta idiotat". Jus mii leat nu čuorbbit, galggašii leat hui álki kompeteanta ja gelbbolaš politihkariidda ja journalisttaide vástidit min.

Svein Lund

Ja de viimmát bođii muhtinlágán vástádus Min Áiggi doaimmaheaddjis - ahte ii lean aviissa ovddasvástádus, sii ledje dušše bajudan gálduid. Ja dál lean vuordán vel mánu, ja Guovdageainnu suohkan ii leat vel vástidan. Muhto vissásit eai leat asttan, go olles hálddahus ja buot politihkarat leat leamaš meahcis. ... Vázzi?

Lasáhus 04.06.2009. Lean dál vuordán farga 5 jagi, muhto sii eai goassege vástidan. Lohkkit besset ieža konkluderet maid dat mearkkáša.

Álgosiidui

sveilund@online.no