"Bavssa Lahpis" "Gal":is "Ii":ai Artihkal Ii fal EU aviissas Standpunkt - Finnmárkkuaviisa 1994 čakča

Denne artikkelen på norsk

"Bavssa Lahpis" "Gal":is "Ii":ai

Konrad Knutsen Sáttomohkgáttis, maiddái dovddus "Bavssa Láhpis", leai okta dain geat luhtte guovddášeiseválddiide 1972 ja jienastedje "gal" EU:aí. Dás muitala mií lea dagahan su jorgalit.

SVEIN LUND
Sámegillii: Inger Anna Gaup Gustad

Konrad Knutsen lea mánga jagi leamaš dovddus almmái Finnmárkku filkkapolitihkas. Dál son lea ealáhatolmmoš, muhto sáhttá muitit 14 jagi Láhpi sátnejođiheaddjin ja 20 jagi Finnmárkku filkkadikkis. Son lea bargan gieldakássas, jo'ihan gávppi ja guollebivdoruvkke.

Nuppi guvlui

Oktanaga go muhtin "Ii-olbmot 1972:as leat gáhččan "gal"-beallái, dade mielde go sii leat gorgŋon ovdáneapmeráidalasa bajás, de lea Konrad Knutsen mannan nuppe guvlui.
- Manin don jienastedjet "gal" 1972, itge Láhpi ja Finnmárkku eanádaga mielde?
- 1946 rájes lean leamaš Bargiidbellodaga miellahttun. Ovdal leai mus hui stuorra luohttamuš guovddáš jodiheapmái. Jáhkken dasa maid bodii das, maiddái boahtevuođa vejolašvuođaide ovttastuvvon Eurohpas ja propagándii maid muitalii ahte mii gártašeimmet ekonomalaš vártnohisvuhtii juos mii logašeimmet "ii".

Eará jurdagat

- Mii dagahii dan ahte jurddašišgohtet earáladje?
- Máilmmi loahppa ("Ragnarokk") mii leai einnostuvvon ii boahtán. Norga šattai baicca daid jagiid 1972 maŋŋá duojásii buoret eanan buohkaide. Buorredilli ovdánahttojuvvui nu ahte Norga šattai máilmmi 2-3 buoremus eatnamiid gaskii. Dat dáhpáhuvai Norggas olggobealde EU:a, ja dan dihte in oainne dárbbašlažžan lihtodit EU:ai otnege. Norga lea eana mas solidaritehtta servvodaga heajuiguin leamaš nanos. Dan ii sáhte lohkat EU:a birra. Go EU-doarjaleaddjit vuojehit Eurohpa oadjebasvuođapolitihkain de moraštan. Sii hállet ráfi birra Eurohpas, dan botta go EU-eatnamat dagahit dahje cahkkehit sođiid eará máilmmiosiin. Dan sajis go veahkehit geafes eatnamiid de EU sádde vearjjuid. li sáhte hállat Eurohpa oadjebasvuoda birra, go ii bargga dan ovddas ahte olbmot galget šaddat oadjebassan ja eallit bures máilmmis mudui.

Guovllupolitihkka

- Mis leamaš buorre guovllupolitihkka Norggas. Go hállá guovllupolitihka birra EU:as, jurddašago dalle dakkár báikki go Sáttomohkgátti, mas orro 140-150 olbmo? Láhpi gielddas lea otne erenoamáš buorre dearvvašvuodafálaldat, dearvvašvuodabargiin leat kánturbeaivvit smávvabáikkiin, dáppe lea buorre mánáidgárdi, asttuáiggefálaldat, 9-jahkásaš skuvla, oppalohkái buorre ja oadjebas almmolaš fálaldat midjiide gielddas. Maŋimus jagiid leat mii oaidnán ahte guovllupolitihkka lea ožžon juovzejulggiid EU-heivehallama oktavuodas.

Johtováttisvuodat

- Don leat olu bargan guolleindustriijain. Itgo guldal Guollebivdoealáhusa Eatnansearvvi ságaid ahte mii fertet sisa vai oažžut guollebuktagiid johtui?
- Lea hoavri ahte guolleindustriijjas lea johtováttisvuohta, buncarakkis lea oažžut guliid doarvái. Dan dihte váldogažaldat ii leat johtu, muhto geas lea fápmu luonddu-váriid ja vuosttašjoru badjel. Dat hárve miljovnna maid birra lea sáhka go galgá duolu máksit, leat smávvarudat daid miljárddaid ektui maid Norga ferte máksit vai beasášii EU:ai.
Norgga guolledoalvvu EU:ai leai lassánan áhpálaččat ovdal go mii oaččuimet EEO-šiehtadusa. Dat addá fuopmášahtti duollugeahpedemiid ja boahtá leahkit fámus maiddái juos mii cealkit "ii" EU-miellahttovuhtii.
Dasa lassin leat eará báikkit máilmmis mat háliidit biepmu. Japan lea šaddamin stuorit guolleviežži go EU. Energiija ja biebmu leat vátnigálvvut máilmmis, mis eai leat váttisvuođat vuovdit. Mii galggašeimmet baicca addit ovdánahttin eatnamiid vejolašvuođaid oastit biepmu. EU ii leat mihkkege eará go kapitalfámuid roavva speallu olbmuid vuostá, loahpaha Konrad Knutsen.


Til startsida

sveilund@online.no